Jokaisella Suomen kansalaisella ja Suomessa vakituisesti asuvalla on henkilötunnus. Se on nimeäkin tarkempi yksilöimiskeino, sillä kenelläkään kahdella ihmisellä ei voi olla samaa henkilötunnusta. Se tekee meistä samalla uniikkeja yksilöitä sekä sitoo meidät osaksi Suomen väestöä.
Henkilötunnus otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla. Henkilötunnuksen (työeläkenumero, sosiaaliturvatunnus) kehitti vuonna 1962 matemaatikko, vakuutusmies ja sota-ajan salakirjoitusten murtaja Erkki Pale, kun tämä vastasi työeläketietojen käsittelyyn tarkoitetun tietokonejärjestelmän luomisesta Suomeen. Hänen apunaan toimi matemaatikko Matti Kurimo.
Kuka saa henkilötunnuksen?
Nykyisin henkilötunnuksen saa automaattisesti jokainen Suomessa syntynyt lapsi. Ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen saa henkilötunnuksen, kun maistraatti on vanhempien pyynnöstä rekisteröinyt lapsen väestötietojärjestelmään (VTJ). Ulkomailta Suomeen muuttava ulkomaan kansalainen saa henkilötunnuksen, kun hänet on omasta pyynnöstään rekisteröity VTJ:ään.
Henkilötunnus pysyy koko elämän
Henkilötunnus on tarkoitettu pysyväksi. Henkilötunnus voidaan muuttaa ainoastaan, jos se on ehdottoman välttämätöntä henkilön suojelemiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa hänen terveyteensä tai turvallisuuteensa kohdistuu ilmeinen ja pysyvä uhka tai joku muu kuin henkilötunnuksen haltija on toistuvasti väärinkäyttänyt tunnusta. Henkilötunnuksen muuttamista harkittaessa edellytetään, että käytöstä on aiheutunut merkittävää haittaa tunnuksen oikealle haltijalle ja että muuttamisella voidaan estää väärinkäytön jatkuminen.
VTJ:ään talletettu henkilötunnus voidaan muuttaa myös, jos henkilö on lain mukaisesti vahvistettu vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvaksi. Henkilötunnus voidaan luonnollisesti korjata myös, mikäli siinä on virhe (esim. väärä syntymäpäivä).
Henkilötunnuksella keskeinen rooli sähköisissä palveluissa
Henkilötunnus toteuttaa tänä päivänä samaa tarkoitusta mihin se alkujaankin perustettiin – se yksilöi henkilön. Henkilötunnus takaa sen, että henkilön identiteetti eri yhteyksissä säilyy samana. Henkilötunnus myös mahdollistaa sen, että henkilön identiteetti voidaan varmentaa sähköisesti sen sijaan, että jokaisessa tunnistustilanteessa tulisi käydä henkilökohtaisesti näyttämässä henkilötodistusta.
Tätä hyödynnetään esimerkiksi Suomi.fi-palveluissa. Suomi.fi-tunnistuksessa on käytettävissä useita tunnistautumisen tapoja, mutta niiden kaikkien perustana on henkilötunnus ja sen kyky yksilöidä henkilöt.
Tällaisista tunnistuspalveluista tutuin lienee pankkitunnuksilla tunnistautuminen. Kun pankki ottaa henkilön asiakkaakseen, se varmistaa identiteetin poliisin myöntämällä henkilötodistuksella. Tämän tarkastuksen jälkeen henkilötunnuksesta muodostuu henkilön yksilöivä tunnus myös pankin järjestelmään.
Henkilötunnus on niin sanottu kuljetustunnus. Esimerkiksi pankkitunnuksilla tunnistautumista käytettäessä henkilötunnuksen välityksellä voidaan tarkistaa asiakkaan tiedot VTJ:stä. Tunnistautuminen kytkee myös henkilön kiistatta tämän tekemiin toimintoihin. Vahvaan tunnistautumiseen perustuvissa sähköisissä palveluissa henkilölle voidaan mm. myöntää hänelle kuuluva oikeus tai etuus sähköisen hakemuksen perusteella.
Mitä henkilötunnus kertoo?
Henkilötunnus muodostuu seuraavasti:
Yksilönumerolla, joka tässä on 003, erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Numero on miehillä pariton ja naisilla parillinen. Käytännössä yksilönumeroksi annetaan jokin luku väliltä 002-899.
Yllä oleva esimerkkihenkilötunnus on siis tammikuun kymmenes päivä vuonna 1990 syntyneen miehen.
Tarkistusmerkki lasketaan jakamalla henkilötunnuksen ensimmäiset yhdeksän numeroa luvulla 31 ja vertaamalla jakojäännöstä (1-30) taulukkoon, joka antaa vastineen jakojäännöksen jokaiselle arvolle. Tässä esimerkissä siis luku 100190003 jaetaan luvulla 31. Taulukkoon vertaamalla tarkistusmerkiksi saadaan K.
Jakojäännöksen saa selville ns. jakokulmalaskulla tai taskulaskimella noudattaen tämän http://vrk.fi/henkilotunnus -sivun ohjeita. Samalla sivulla on myös taulukko tarkistusmerkeistä.
Lähteet:
haastattelu 26.5.2017, johtaja Timo Salovaara, VRK
Merja Kinnunen: Henkilötunnuksen yhteiskunnallinen merkitys, http://web.archive.org/web/20070913224147/http://www.uta.fi/~ssjaar/sptiivis.html
http://vrk.fi/henkilotunnus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erkki_Pale
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6tunnus
Tämä kirjoitus on julkaistu osana Väestörekisterikeskuksen Suomi 100 -juttusarjaa. Heinä-joulukuussa julkaisemme yhden teemaan liittyvän jutun kuukausittain.
