Keskeistä uusissa Suomi.fi-palveluissa on yhteinen visuaalinen identiteetti, yhdenmukaiset käyttöliittymät ja tavoiteltu yhtenäinen käyttökokemus.

Käyttökokemuksella tarkoitan yhdenmukaista visuaalista ilmettä, yhdenmukaisia käyttöliittymiä ja niissä olevia toimintoja, yhdenmukaista käyttöliittymien kieltä sekä tietenkin käyttäjän kokemusta palvelun käytöstä. Käytettävyydeltään hyvä tuote vastaa odotuksia ja saa käyttäjänsä tyytyväiseksi, kun taas käyttökokemukseltaan hyvä tuote ylittää odotukset, on houkutteleva ja tuottaa mielihyvää. Käyttökokemus on myös jatkuvasti muuttuva: ensimmäisellä käyttökerralla käyttökokemus on erilainen, useampien käyttökertojen kerran jälkeen se voi tuntuakin jo vähän toiselta.

Pyrkimyksemme on ollut luoda yksi, yhdenmukainen Suomi.fi-palveluiden kokonaisuus. Haluamme, että Suomi.fi näyttäytyy loppukäyttäjälle saumattomana ja yhtenä kokonaisuutena, oli kyse sitten verkkopalvelusta, tunnistuksesta, valtuuksista tai viesteistä. Mutta yhtä lailla saman käyttökokemuksen piiriin kuuluu myös organisaatioasiakkaille suunnattu Suomi.fi-palveluhallinta, joka on Suomi.fi-palvelujen käyttöönottoon ja hallintaan tarkoitettu itsepalvelusivusto.

Yhteisen käyttökokemuksen tavoittelussa on ollut omat haasteensa. Osa Suomi.fi-palveluista on korvannut jo aiemmin olemassa olleen, itsenäisen palvelun, jolla kullakin on ollut oma identiteettinsä ja palvelulupauksensa. Tällaisia ovat olleet aiemmin toiminut Suomi.fi-portaali, yritykselle palveluja tarjonnut Yrityssuomi.fi, viestejä välittänyt Kansalaisen asiointitili sekä tunnistusratkaisu Vetuma. Myös Kartat- ja Maksut-palvelujen taustat löytyvät aiemmista ratkaisuista. Täysin uusina Suomi.fi-kokonaisuuteen on rakennettu Suomi.fi-valtuudet ja Suomi.fi-palvelutietovaranto.

Vaikka aiempi palvelu on ollut erinomainen lähtökohta uuden Suomi.fi-palvelun rakentamiselle, on joissakin tapauksissa ollut oma haasteensa ravistella irti aiemman palvelun toimintamalleista. Edelleenkin tätä ravistelua tarvitaan, jotta pystymme oikeasti vastaamaan käyttäjätarpeeseen ja saatuun käyttäjäpalautteeseen. On uskallettava rohkeasti luopua vanhasta, ja antaa tilaa uudelle.

Käyttökokemusta rakennetaan pitkäjänteisesti

KaPA-hankkeen päättyessä voin ilokseni todeta, että meillä on käytössämme erinomainen työkalupakki jatkoa varten. Yhteinen visuaalinen ilme, kaikkien palveluiden käyttämä yhteinen tyyli- ja komponenttikirjasto sekä palvelumuotoilun yhdenmukainen toimintamalli takaavat jatkossakin yhteisen tavan tehdä asioita.

Tiedämme ja tunnistamme myös kohdat, joissa meidän on selkeästi parannettava, ja tietoa kerätään jatkuvasta palvelun käyttäjiltä. Käyttökokemuksen rakentaminen ei ole missään tapauksessa valmista, vaan siihen on panostettava jatkossa entistäkin enemmän. Ilman tyytyväisiä ja palveluihin palaavia käyttäjiä emme voi sanoa palveluita onnistuneiksi.

Entä tulisiko yhdenmukaisen Suomi.fi-käyttökokemuksen levittäytyä laajemminkin julkisessa hallinnossa?

Juuri julkaistun KaPA-hankkeen loppuarvioinnin mukaan virastoissa ja kunnissa herättää hämmennystä ja näkemyseroja, pitäisikö nykyisiä vahvoja ja itsenäisiä sähköisen asioinnin brändejä ylläpitää jatkossakin vai pitäisikö julkisen hallinnon palveluiden olla osa yhtä, yhteistä Suomi.fi-palvelukokonaisuutta. Loppuarvioinnissa todetaan myös, että ohjelma on käynnistänyt hyvän yhteistyön toimintakulttuurin, tätä pitäisi määrätietoisesti jatkaa ja vahvistaa.

Jatkakaamme siis keskustelua sähköisen asioinnin yhteisestä käyttökokemuksesta avoimesti ja toisiamme haastaen sekä loppukäyttäjiä kuunnellen.  

Kirjoittaja toimii asiantuntijana Suomi.fi-palveluissa.