Blogit

Suomi.fi-tunnistus tunnistaa pian muutkin kuin suomalaiset

Riitta Partala Julkaisupäivä 2.10.2017 8.54 Blogit

Suomi.fi-tunnistus on julkishallinnon yhteinen sähköinen tunnistuspalvelu. Se mahdollistaa käyttäjän tunnistamisen kaikilla suomalaisilla vahvoilla tunnistusvälineillä eli pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteilla ja varmennekorteilla. Vuonna 2018 valikoima laajenee siten, että tunnistautua voi myös muiden EU-maiden tunnistusvälineillä.

Julkishallinnon asiointipalveluilla on myös käyttäjiä, joilla ei ole suomalaista tunnistusvälinettä. Esimerkiksi maahanmuuttajat, täällä väliaikaisesti työskentelevät henkilöt sekä ulkosuomalaiset ovat potentiaalisia asiointipalveluiden käyttäjiä. Ulkomaalaisen sähköiselle tunnistamiselle on siis olemassa selkeä tarve.

Julkishallinnon tarve tunnistaa myös muut kuin suomalaiset henkilöt ei kuitenkaan ole ainoa syy tälle kehitykselle. EU:n eIDAS-asetus määrittää, että syksyyn 2018 mennessä julkisen hallinnon on hyväksyttävä palveluissaan toisen jäsenvaltion tunnistusvälineiden käyttö silloin, kun ne vastaavat varmuustasoltaan suomalaisia välineitä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa asiointipalveluiden kannalta? Suurin muutos on, että toisen maan tunnistusvälineellä tunnistetulla henkilöllä ei ole henkilötunnusta. Heillä on kuitenkin vastaava tunniste eli ns. eIDAS-tunniste. Tunniste on vakiomuotoinen maasta riippumatta, mutta se ei vastaa muodoltaan tuttua henkilötunnusta. Käyttäjästä saadaan myös etu- ja sukunimi sekä syntymäaika. Asiointipalvelun ei tarvitse rakentaa erillistä tunnistusliittymää ulkomaalaisia varten – jos käytössä on Suomi.fi-tunnistus, hoituu muiden EU-maiden käyttäjien tunnistaminen saman rajapinnan kautta. Asiointipalvelun ei myöskään tarvitse miettiä, miten eri maiden tunnistusvälineiden varmuustaso on verrannollinen suomalaisiin välineisiin – Suomen varmuustasot ovat yhdenmukaiset EU:n asettamien tasojen kanssa.

Käytännössä eIDAS-tunnistaminen on mahdollista vain tunnistusvälineillä, jotka on ilmoitettu EU:lle ja notifioitu eli hyväksytty. Tämä on työllistävä prosessi ja kestää useamman kuukauden ajan. Käytännössä tunnistusvälinevalikoima laajenee siis vasta notifiointien myötä. Tähän mennessä ainoastaan Saksa on notifioinut oman henkilökorttinsa, mutta muiden maiden oletetaan seuraavan perässä.

Rajat ylittävän tunnistamisen toteutus on nyt käynnissä Väestörekisterikeskuksessa ja pian julkishallinnon toimijat pääsevät testaamaan, mitä mahdollisuuksia ja muutoksia tämä tuo omiin asiointipalveluihin. Marraskuun alkupuolella julkaisemme testiympäristön sekä tarvittavat tekniset määritykset.

eIDAS ei ratkaise kaikkea: vain notifioidut välineet ovat tuettuja ja mukana ovat vain EU-maat. Nyt rakenteilla oleva järjestelmä luo kuitenkin pohjan rajat ylittävälle tunnistamiselle – ensin EU:ssa ja ehkä myöhemmin myös sitä laajemmin. Se on tavoitteemme.

Väestörekisterikeskus järjestää yhteistyössä Valtiovarainministeriön kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden eIDAS-asetuksesta 8.11.2017 klo 12.00-15.30.

Tilaisuudessa kerromme:

  • miten 1.7.2016 voimaan tullut eIDAS-asetus huomioidaan Suomessa sähköisessä tunnistamisessa
  • miten Suomi.fi-tunnistus mahdollistaa jatkossa myös EU-kansalaisen vahvan sähköisen tunnistamisen
  • mitä muutoksia tämä edellyttää julkisiin asiointipalveluihin sekä niiden taustajärjestelmiin 

Tilaisuus on suunnattu julkisen sektorin toimijoille sekä julkisten asiointipalvelujen kehittäjille.

Ilmoittaudu tilaisuuteen 27.10.2017 mennessä.    

http://vm.fi/tapahtumat/2017-09-20/eidas-tiedotus-ja-keskustelutilaisuus

 

Kirjoittaja toimii kehityspäällikkönä Väestörekisterikeskuksen Digitaaliset palvelut -yksikössä.