Suomi.fi-palveluiden kehitys jatkuu - vaikka hanke päättyykin

Jani Ruuskanen Julkaisupäivä 16.12.2019 8.40 Blogit

Suomi.fi-palveluiden vuosille 2018-2019 asetettu jatkokehityshanke (SuoJa) on päättymässä vuoden 2019 lopussa. Hanke on suoraa jatkoa Kansallisessa Palveluarkkitehtuuriohjelmassa (KaPa) toteutetuille Suomi.fi-palveluille. Jatkokehityshankkeen rahoitus saatiin KaPa-ohjelmasta säästyneistä rahoista, joten rahoitusmielessä voimme nyt tarkastella mihin asti alkuperäisellä KaPa-investoinnilla on päästy.

Kahden vuoden aikana olemme päässeet merkittävästi eteenpäin yhteisten Suomi.fi-palveluiden ominaisuuksissa ja erityisesti käyttöönotoissa. Matkan varrella palveluiden kehityksessä on vaihdettu suuntaa, priorisoitu ominaisuuksia, jätetty pois asioita, joiden toteuttaminen ei olekaan järkevää ja otettu mukaan kokonaan uusia kehityskohteita. Tämä on myös ollut hankkeen keskeinen periaate - kehittää palveluita ketterästi tarpeiden mukaan.

Vaikka hanke nyt päättyy, jatkuu palveluiden kehitys saumatta myös vuodenvaihteen jälkeen uudessa Digi- ja väestötietovirastossa.

Missä olemme nyt?

Suomi.fi-palveluista osa elää edelleen voimakkaan kehityksen aikaa ja osassa taas olemme siirtyneet jo pitkälle tasaisempaan palvelutuotantoon. Kuluvan vuoden aikana olemme myös siirtyneet kaikkien palveluiden osalta kokonaisketterään kehittämismalliin ja parhaillaan olemme jalkauttamassa mallia myös palveluiden johtamiseen. Voit tutustua tapaamme kehittää palveluja YouTube-videolta.

Tunnistus-palvelussa olemme korvanneet vanhat Tupas-rajapinnan uusilla OIDC-rajapinnoilla. Olemme myös rakentaneet Suomen kansallisen eIDAS-solmupisteen ja integroineet Saksan vahva tunnistusvälineen tuotantokäyttöön. Tämä mahdollistaa saksalaisten vahvan tunnistautumisen suomalaisiin sähköisiin asiointipalveluihin. Syksyn aikana olemme myös hankkineet erillisen ulkomaalaisten tunnistuspalvelun osana KATSO-palvelun korvaamista. Palvelu otetaan käyttöön yhdeksi uudeksi tunnistusvälineeksi alkuvuodesta 2020. Tunnistusväline mahdollistaa erityisesti EU-ulkopuolisten käyttäjän sähköisen asioinnin Suomessa yritysten puolesta, korvaten nykyisen KATSO-tunnisteen näissä tapauksissa ja asiointipalveluissa.

Valtuudet-palvelussa olemme kehittäneet viimeisen kahden aikana merkittävän määrän uusia ominaisuuksia. Olemme mahdollistaan valtakirja- ja valtuuskoodipohjaisen asioinnin Suomi.fi-verkkopalveluissa tehtävien valtakirjojen avulla, kehittäneet toimintoja erityisesti yritysten puolesta asiointiin sekä ennen kaikkea kehittäneet KATSO-tunnistamisen korvaavia toimintoja. Kuluvan vuoden aikana Valtuudet-palvelu on otettu monissa julkisissa ja yksityisissä sähköisissä asiointipalveluissa. Kaikki puolesta asioinnin Valtuudet-palvelun avulla mahdollistavat asiointipalvelut löydät Suomi.fi-verkkopalvelusta. Palvelun käyttö on kasvanut eksponentiaalisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Tällä hetkellä palvelu käsittelee vajaa 2 miljoona puolesta-asiointia kuukaudessa ja palvelussa on tehty lähes 4 miljoonaa kansalaisten tekemää sähköistä valtuutta. Valtuudet-palvelu palkittiin kuluvana vuonna myös kahteen kertaan – ensin kotimaisessa Blue Arrow Awards -kilpailussa ja kesäkuussa EU:n Sharing and Reuse -kilpailussa. Valtuudet on myös globaalisti uniikki palvelu, sillä Suomi on ensimmäinen maa, joka on mahdollistanut juridisen edustusoikeuden toisen puolesta sähköisissä palveluissa.

Viestit-palvelussa olemme kehittäneet hankkeen aikana palveluun uusia ominaisuuksia ja mahdollistaneet viestien käytön myös toisen henkilön tai yrityksen puolesta valtakirja- ja valtuuskoodipohjaisesti. Olemme myös kehittäneet ja julkaisseet mobiiliversion Viesteistä niin puhelimille kuin tableteille, molemmille yleisille alustoille (IOS ja Android).

Suomi.fi-verkkopalvelua ja -palvelutietovarantoa on kehitetty yhdessä tukemaan kattavasti julkisiin palveluihin ja ensisijaisesti sähköisiin palvelukanaviin ohjausta. Molempien palvelujen toimintoja ja sisällön kattavuutta on laajennettu merkittävästi. Kuluvana vuonna olemme myös julkaisseet mm. kokonaan uuden palvelukartan, haun ja sisältöpuolella mm. viittomakieliset opastavat sisällöt. Olemme myös kehittäneet Viestien ja Valtuuksien ja Suomi.fi-verkkopalvelun sisäistä integrointia niin toiminnallisella kuin teknisellä tasolla ja siirtyneet kaikissa Suomi.fi-palveluissa yhdenmukaiseen käyttökokemukseen. Kuluvana vuonna olemme rakentaneet myös yhteistä, avointa käyttöliittymäkirjastoa ja siihen liittyvää ohjeistoa Suomi.fi Design System -muotoon .

Palveluväylässä olemme ottaneet käyttöön paljon odotetun REST-rajapintatuen SOAPin rinnalle. Parhaillaan parannamme ja yksinkertaistamme liityntäprosesseja ja kehitämme edelleen liityntäkatalogi-palvelua.

Yhteisissä palveluissa olemme kehittäneet Palveluhallinta-sivustoa siten, että kaikkien Suomi.fi-palveluiden käyttöönotto tapahtuu asiakkaille nyt yhden palvelun kautta. Olemme myös siirtäneet ja siirrämme edelleen Suomi.fi-palveluja osittain tai kokonaan pilvipalveluihin, jotta voimme paremman palvella asiakkaita vaihtelevissa kapasiteettitilanteissa. Olemme myös kehittäneet merkittävällä tavalla kaikkien palveluiden saavutettavuutta, jotta palvelumme toimisivat kaikille loppukäyttäjille jouhevasti.

Suomi.fi-palveluiden kehitystyö jatkuu hankkeen päättymisestä huolimatta

Vuonna 2020 keskitymme ainakin seuraaviin asioihin:

  • Valtuuksien ja tunnistuspalvelun kehittämiseen ja käyttöönottoihin siten että kaikki loputkin erillisiä KATSO-tunnuksia tarvitsevat palvelut ja loppukäyttäjät voivat siirtyä vain vahvan tunnistuksen ja valtuuksien käyttöön.
  • Valtuuksien tiskiasioinnin kehittämiseen ja toimeenpanoon, jotta vieläkin laajempi joukko asiakkaita voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan.
  • Viestit-palvelun kehitykseen ja käyttöönottojen tukeen, jotta kaikki asiointipalvelut voivat luopua vähitellen pääosasta vain paperilla toimitettavia asiakirjoja ja viestejä.
  • Tunnistuspalvelun eIDAS-tuen laajentamiseen uusiin EU-maihin.
  • Suomi.fi-verkkopalvelun ja -palvelutietovarannon edelleen kehittämiseen tukemaan vieläkin paremmin tilannelähtöistä (kansalainen, yritys) palveluihin ohjausta ja yhdenmukaista palvelupolkua varsinaisten asiointipalveluiden kanssa.
  • Kaikkien palveluiden kehittämiseen hallituksen digitalisaation edistämisohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Kiitän puolestani erityisesti kaikkia palveluja hyödyntäviä asiakkaita kuluneista, jo viidestä vuodesta Suomi.fi-palveluiden kehityksen parissa. Henkilökohtaisesti jatkan myös edelleen 2020 Suomi.fi-alustan ohjausta palveluomistajien tukena, kun siirrymme hankkeesta pysyvämpään kokonaiskehittämisen ja palvelujohtamisen malliin.

Kirjoittaja toimii Suomi.fi-palveluiden jatkokehityshankkeen (SuoJa 2018-2019) hankepäällikkönä ja johtavana erityisasiantuntijana Väestörekisterikeskuksessa (1.1.2020 alkaen Digi- ja väestötietovirastossa).

Selaa blogin artikkeleita

Suomen väkiluku 5 543 053