Blogit

Suomen digitaalinen potentiaali mahdollisti venymisen kriisissä

Luotettavan datan tarve on huomattu korona-aikana hyvin selvästi. Juuri reaaliaikaisen datan merkitys kriisin tilannekuvan muodostamisessa on tärkeä, sillä sen pohjalta voidaan reagoida nopeasti oikealla tavalla. Esimerkiksi puhelinoperaattorien tarjoama anonymisoitu data ihmismassojen liikkeistä on ollut tärkeässä roolissa koronapandemian hallitsemisessa. 

Dataa kyllä on, paljonkin. Tiedon hyödyntäminen onnistuu parhaiten, jos luotettava data yli sektorirajojen saadaan kootusti tarjolle. Tähän haasteeseen Maankoodauskurssi vasta tarttui, ja suunnitteilla on kampanja, joka kannustaa kaikkia datanhaltijoita sitä lahjoittaman yhteiseen käyttöön. Tarvetta tiedolle on myös kriisin jälkeen, tai seuraavan mahdollisen kriisin koittaessa.

Keskustelin Sujuva Suomi -podcastissa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan kanssa aiheesta. Tietopolitiikka jää tällä hetkellä useiden hallinnonalojen katveeseen. Datan hallinnan, tietopolitiikan ja tiedolla johtamisen kehittämiseksi tarvitaan jatkuvasti enemmän hallinnonalojen ja organisaatioiden rajat ylittävää yhteistä valmistelua ja yhteistyötä.

Poikkeusajan digiloikka pitää analysoida ja hyödyntää

Nyt on tärkeää tuoreeltaan analysoida koronan aiheuttaman muutokset myös digitalisaation osalta ja hyödyntää ne. Dataa on onneksi tarjolla myös erilaisten digipalvelujen käytöstä. Digiloikan aineksia on ministeri Harakankin mukaan havaittu kaikilla sektoreilla.

Tänä keväänä elintarvikkeiden verkkokauppa 40-kertaistui. Myös etälääkärikäynnit moninkertaistuivat. Uskon, että nämä muutokset toimitavoissa eivät johdu vain pakosta, vaan osittain myös ihmisten omasta halusta. Moni on kyennyt mukauttamaan omaa toimintaa itselle helpommaksi ja ympäristöön sopivaksi eli olemassa olevia digipalveluja on alettu käyttää enemmän.

Mistä Suomen kärkisija digivertailussa kertoo? 

Poikkeustilanteessa 59 % suomalaisista ryhtyi tekemään etätöitä, mikä on Eurofoundin vertailun mukaan enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Suomen digitalisaatio sijoittui myös DESI-vertailussa tänäkin vuonna Euroopan ykköseksi. Nämä molemmat mittarit kertovat selvästi, että Suomen digitaalinen potentiaali on varsin hyvällä tasolla.

Viroa on usein hehkutettu digitalisaation mallimaana. Etätyövertailu on toki havaintomateriaalina kapea, mutta sen tulokset saattavat indikoida, että Viron digipotentiaali saattoi olla Suomea matalampi, mutta se oli jo valmiiksi täysimääräisemmin käytössä. Tästä johtuen korona ei näytä aiheuttaneen Virossa samanlaista digiloikkaa kuin monessa muussa maassa.

Suomi on digitalisaation kärjessä ja siinä aiomme pysyä. Tämä vaatii meiltä jatkuvaa kehittämistä laajassa yhteistyössä yli rajojen.

Kuuntele Sujuva Suomi -podcast, jossa vieraanani ministeri Timo Harakka.