Lea Krohns toimi Väestörekisterikeskuksen ylijohtajana 1.10.2016 - 15.11.2017. Lokakuun 2016 ajan kyseessä oli sijaisuus edellisen ylijohtaja Hannu Luntialan jäätyä eläkkeelle. Nimitys jatkui kuitenkin useassa osassa yli vuoden.

”Toimikauteni osui suureen murrokseen ja muutokseen. Koin vahvasti roolikseni olla sillanrakentaja vanhan ja uuden Väestörekisterikeskuksen välillä, matkalla kohti ”digivirastoa”, Krohns kertoo kaudestaan. Kauttaan hän pitää mielekkäänä ja antoisana, vaikkei virkaan itse hakenutkaan.

”Johtajan tulee luoda luottamusta ja toivoa tulevaan, sen ajattelin olevan keskeisin tehtävä omalla kaudellanikin. Tässä suureksi avuksi on pitkä urani Väestörekisterikeskuksessa.” Krohns aloitti uransa Väestörekisterikeskuksessa suunnittelijana edeten tietohallinnon tehtävien kautta Hallinto ja johdon tuki -yksikön johtajaksi. ”Olen työskennellyt kolmen edellisen ylijohtajan aikana, ja ylijohtajan ensimmäisenä sijaisena olen toiminut vuodesta 2003 lähtien”, Krohns toteaa.

Muutos on jatkuvaa

”Työ Väestörekisterikeskuksessa on ollut erittäin antoisaa aikaa ja haluan kiittää kaikkia edeltäneitä ylijohtajia erinomaisesta yhteistyöstä ja tuesta. Työ on ollut usein hauskaakin”, Krohns iloitsee ja jatkaa: ”Johdon yhteinen työskentely on hyvin tiivistä ja tuloksellista, samoin olen kokenut yhteistyön henkilöstön edustajien kanssa hyvin toimivaksi.”

”Hannu Luntialan jäädessä eläkkeelle Väestörekisterikeskuksen iso muutos oli jo alkanut. Oli KaPA-ohjelma ja sen hankkeet, ja siinä syntyvä Suomi.fi-palveluiden kokonaisuus,” Krohns kertoo. Vuodenvaihteessa 2016 - 2017 Väestörekisterikeskuksen vastuulle siirtyivät Katso-palvelu sekä edellä mainitut Suomi.fi-palvelut.

”Jo aivan kauteni alussa valtiovarainministeriö käynnisti selvitykset, jotka koskivat digitalisaatiotehtävien työnjakoa hallinnonalalla ja myös maistraattien organisointia. Molempiin päätimme johtoryhmässä suhtautua vahvan avoimesti ja myönteisesti. Puolsimme niiden edistämistä eri yhteyksissä. Pitkä odotus on nyt päättynyt, kun Väestörekisterikeskuksen rooli digitalisaation edistäjänä vahvistuu edelleen tulevana vuodenvaihteena saadessamme vastuullemme lisää merkittäviä tehtäviä”.

Väestörekisterikeskuksen vastuulle vuoden 2018 alusta siirtyvään kokonaisuuteen sisältyy kansalaisille tarjottavia neuvontapalveluita sekä julkisen hallinnon digitalisaatiokehitystä tukevia tehtäviä. Näihin kuuluvat esimerkiksi Kansalaisneuvonta sekä VAHTI-, VIRT- ja govCERT-toiminta. Jatkossa Väestörekisterikeskus huolehtii myös JHS-suositusjärjestelmästä ja valtionhallinnon hankesalkkujärjestelmästä. Kokonaisuuteen kuuluu myös lukuisia muita tehtäviä.

Pitkä ura Väestörekisterikeskuksessa jatkuu

”Olen vahvasti sitoutunut julkiseen hallintoon ja erityisesti hyvinvointivaltion keskeisten periaatteiden toteuttamiseen. Haluan tehdä työtä, jolla on merkitys ja jolla on iso kuva”, Krohns kertoo ja lisää, että hänen työhönsä on aina liittynyt kehittäminen, mihin Väestörekisterikeskuksen ICT-painotteinen toiminta on tuonut jatkuvasti jotain uutta.

”Väestörekisterikeskuksen palveluilla on ollut ja tulee olemaan erittäin keskeinen osa digitalisaation edistämisessä. Palvelumme luovat alustan, jolle muut voivat rakentaa omia palveluitaan. Visio, yhteistyö, yhdessä tekeminen. Tätä haluan jatkaa myös nykyisessä roolissani johtajana Hallinto ja yhteiset palvelut -yksikössä, jossa luomme toimintaedellytyksiä ja rakennamme uutta digivirastoa. Tätä työtä teemme yhteistyössä maistraattien, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön, valtiovarainministeriön ja henkilöstön kanssa, kun valmistelemme maistraattien ja Väestörekisterikeskuksen tehtävien yhdistämistä vuoden 2020 alkuun mennessä”.

Krohns on pitkän uransa aikana ollut eri rooleissa mukana lukuisissa erilaisissa hallinnon työryhmissä ja verkostoissa, usein kehittämässä ja uudistamassa sekä järjestelmiä että toimintaa. Johtoryhmätyöskentelyssäkin hän on ollut mukana yli 20 vuotta laatimassa strategioita ja edistämässä muutosta.

”Toimintaympäristömme ja tehtäväkenttämme muutos haastaa meitä, jokaisen työpanoksen ja osaamisen täysipainoinen hyödyntäminen on tärkeää. Olemme erilaisia ja hyvä näin. Jokaisen tulee kokea olevansa osallinen ja arvostettu. Sen että voi toimia omana itsenään, olen itsekin kokenut erittäin tärkeäksi”, Krohns kertoo.

Samaan aikaan Väestörekisterikeskus on uudistunut myös sisäisesti. Organisaatio uudistui viimeksi vuoden 2017 alussa, ja joitakin muutoksia tulee myös vuoden 2018 alusta. Henkilöstöä alkaa olla jo noin 180 henkilöä, ja rekrytointien ja tehtäväsiirtojen kautta taloon on tullut uusia osaajia. ”Työskentelemme monitoimitilassa, jossa monella meistä ei ole henkilökohtaista työpistettä ja etätyön määrä on lisääntynyt. Nyt on hyvä jatkaa yhdessä toimintatapojen ja yhteistyörakenteiden sekä hallinnollisten prosessien kehittämistä”.

”Haluan onnitella Janne Viskaria hänen tultuaan valituksi VRK:n ylijohtajaksi marraskuussa. Luotan siihen, että yhteistyömme sujuu hyvin ja olen valmis antamaan hänelle täyden tukeni. Kiitos myös VM:lle erinomaisesta yhteistyöstä, samoin muille tahoille ja koko henkilöstölle”, Krohns päättää.

 

Tämä kirjoitus on julkaistu osana Väestörekisterikeskuksen Suomi 100 -juttusarjaa. Heinä-joulukuussa julkaisemme yhden teemaan liittyvän jutun kuukausittain.