Blogit

Palvelutietovarannon käyttöönottojen ensimmäinen vaihe on takana - miten tästä eteenpäin?

Annette Hotari Julkaisupäivä 25.9.2017 13.26 Blogit

Suomi.fi-valomainos: Miten tästä eteenpäin?Pyöräilen kuulaassa syysillassa kotia kohti. Bussipysäkin kirkas valomainos sekä siitä totisena silmiin katsovan miehen kasvot ja teksti kiinnittävät huomioni. ”Miten tästä eteenpäin?” kysyy mainos ja jatkaa: ”Julkiset palvelut elämäsi tilanteisiin yhdestä osoitteesta”. Mainoksen Suomi.fi-verkkopalvelu on minulle tuttu ja jään pohtimaan, kuinka moni päätyy verkkopalveluun mainoksen innoittamana. Ja ennen kaikkea, löytääkö palvelua etsivä uteliaan mielensä tai akuutin tarpeensa tyydyttämiseen sopivaa vastausta Suomi.fi-verkkopalvelusta.

Toivottavasti, sillä omassa työssäni Suomi.fi-palvelutietovarannon käyttöönottojen parissa olen saanut nähdä, miten julkiset toimijat ovat tuottaneet todella hienosti tietoja palveluistaan Suomi.fi.-palvelutietovarantoon. Esimerkiksi kaikista Suomen 311 kunnasta yli 250 on jo ottanut palvelun laajasti käyttöön ja vain noin kymmenen ei ole tarttunut työhön millään tavalla. Myös valtiosektori, kuntayhtymät ja monet muut julkiset toimijat ovat kantaneet kortensa kekoon kiitettävästi. Kesän jälkeen myös monet yksityiset toimijat ovat ottaneet palvelun käyttöön ja tuottaneet sinne tietoja.

Julkisten toimijoiden tekemistä on varmasti siivittänyt urakkaan velvoittanut laki. Siitä huolimatta uskon, että moni on ymmärtänyt, että tässä ollaan yhdessä kokoamassa ainutlaatuista kansallista tietovarantoa - Oy Suomi Ab:n palvelukatalogia - jota Suomi.fi-verkkopalvelu ja muut palvelut, kuten tampereenpalvelut.fi, nivala.fi tai tassa.fi, voivat hyödyntää Palvelutietovarannon avoimen rajapinnan kautta.

Mihin Palvelutietovarantoa tarvitaan? Miksi kaikkien julkisten toimijoiden piti tuottaa tiedot palveluistaan nimenomaan Palvelutietovarantoon ja varmistaa myös tietojen ylläpito? Eivätkös ne palvelut ole jo olleet listattuina kunnan tai viraston verkkosivuilla, eikö se olisi riittänyt kuntalaiselle ja viraston asiakkaalle?

Monen toimijan kohdalla tiedot ovat olleet ajan tasalla ja loppukäyttäjän näkökulmasta hyvin esillä omilla verkkosivuilla. Toisaalta monen kohdalla palveluita on saanut miettiä ja olemassa oleva tieto ei ole sopinut yhteen Palvelutietovarannon tietomallin kanssa. Harvalla toimijalla tiedot ovat taas olleet rakenteellisessa ja koneluettavassa muodossa. Todella merkittävä muutos aiempaan verrattuna on se, että palveluja koskevat tiedot on luokiteltu ja asiasanoitettu yhteisten sanastojen ja luokittelujen mukaan. Erityisesti nämä tiedot mahdollistavat yhteentoimivuuden ja mainoksen lupauksen toteutumisen: ”palvelut elämäsi tilanteisiin”.

Upeaa on ollut kuulla kokemuksia siitä, miten Palvelutietovarannon käyttöönotto laukaisi organisaatiossa isomman uudistuksen, jossa käytiin läpi palvelut ja toimintatavat: ovatko ne ajanmukaisia ja asiakaslähtöisiä, voisiko asioita tehdä toisin tai tehokkaammin.

Jotta Palvelutietovaranto toimii kuten on ajateltu ja jotta sitä hyödynnetään rajapintojen kautta mahdollisimman laajasti, seuraaviin asioihin on panostettava:

  1. Palvelutietovarannon tietosisältöjen, asiasanojen ja luokitusten laadun jatkuva tarkkailu ja parantaminen. Tiedot ovat palveluja tuottavien organisaatioiden vastuulla ja tiedontuottajien osaamisen kartuttaminen ja tietojen laadun parantaminen sitä kautta ovat tämän ensimmäisen käyttöönottovaiheen jälkeen korkealla prioriteetilla.
  2. Palvelutietovarannon tietojen tuottajien, hyödyntäjien ja rajapintakäyttäjien tarpeiden huomioiminen tehokkaasti ja nopeasti, jotta palvelu on haluttu, helppo käyttää ja että rajapinnat ovat tarkoituksenmukaiset.

Otan kuvan mainoksesta, pistän puhelimen takaisin taskuun ja polkaisen loppumatkan kevyesti kotiin. Suunta on selvä, ei tarvitse pohtia, miten tästä eteenpäin.

Twitter: @annettehotari

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa Suomi.fi-palvelutietovarannon käyttöönottojen projektipäällikkönä.