Kehitämme Väestörekisterikeskuksessa palveluja, jotka ovat suoraan tai välillisesti jokaisen suomalaisen käytössä. Suomi.fi-verkkopalvelu, -tunnistus, -valtuudet ja -viestit ovat kaikki keskeisiä digitaalisen yhteiskunnan rakennuspalikoita, joita kaikki julkiset organisaatiot käyttävät tai tulevat lähitulevaisuudessa käyttämään.
Kansalaisena törmäät palveluihin esimerkiksi tunnistautumalla vahvasti johonkin sähköiseen asiointipalveluun. Vuoden 2017 loppuun mennessä Suomi.fi-tunnistus on käytössä kaikissa julkisissa palveluissa ja tarjoaa monenlaisia uusia ominaisuuksia: turvallisuutta, tietojen välittämistä sähköisille palveluilla ja kansalaiselle mahdollisuuden kertakirjautua useisiin palveluihin yhdellä kertaa.
Mutta ovatko palvelumme aidosti kykeneviä palvelemaan ihan jokaista kansalaista?
Asetimme Kansallisen Palveluarkkitehtuuriohjelman (KaPa) alussa useita laadullisia tavoitteita kaikille kehitettäville Suomi.fi-palveluille. Yksi näistä oli palveluiden esteetön käyttö myös kansalaisille joilla on ongelmia vaikkapa näön, kuulon tai motoriikan kanssa. Nykyään asiaa kuvataan termillä verkkopalveluiden saavutettavuus. Käytännön mittariksi määrittelimme, että palveluidemme tulee läpäistä internetiä standardisoivan W3C-yhteisön julkaiseman WCAG 2.0-saavutettavuusohjeen AA-tason vaatimukset. Lisäksi päätimme, että palvelumme tullaan auditoimaan Näkövammaisten liiton kehittämän Saavutettavuus huomioitu -leiman vaatimusten mukaisesti. Auditoinnilla varmistetaan kaikkien tärkeimpien käyttötapausten onnistuminen esteellisiltä käyttäjiltä.
Palveluiden kehittäminen saavutettavaksi on ollut haastavaa. Ohjelma-aikana olemme kouluttaneet hankkimiamme kehittäjiä, suunnittelijoita ja sisällöntuottajia, auditoineet palveluja ja tehneet jatkuvaa parannusta ketterän kehitystyön keinoin. Olemme päässeet jo melko pitkälle, mutta valmista työ ei vielä ole.
Tunnistuksen osalta viimeiset korjaukset ovat työn alla ja palvelu auditoidaan Saavutettavuus huomioitu -ohjeiden mukaan. Suomi.fi-tunnistus tulee täyttämään alun perin asetetut saavutettavuuskriteerit vielä kuluvan syksyn aikana.
Suomi.fi-verkkopalvelun saavutettavuuden auditointia ja korjauksia tehdään jatkuvasti ja korjauksia julkaistaan kahden viikon välein. Verkkopalvelun kokonaisauditointi saavutettavuuden osalta ei valmistu vielä kuluvan vuoden aikana, joten kehitettävää jää ensi vuodellekin.
Verkkopalvelun osana julkaistavaa Viestit-palvelua on auditoitu erikseen ja sen saavutettavuuteen on panostettu. Itse palvelun käyttöliittymistä saadaan kyllä saavutettavia, mutta haasteena ovat viranomaisten lähettämät asiakirjat, jotka yhä usein ovat valitettavasti PDF-muotoisia kuvia. Tällöin niiden vastaanotto ei onnistu esimerkiksi sokealta käyttäjältä. Viestien osalta pyrimme vaikuttamaan jatkuvasti siihen, että niitä lähettävät viranomaiset huomioivat asiat omassa kehitystyössään.
Viestit-palvelusta kehitetään parhaillaan myös mobiilisovelluksia (iOS ja Android). Haasteena on se, että mobiilisovelluksille ei ole olemassa saavutettavuuskriteeristöä. Olemme asettaneet sovelluksille tavoitteeksi tulevan WCAG 2.1 -kriteeristön noudattamisen, jossa mobiilisovellusten erityispiirteitä on huomioitu. Kriteeristö on kuitenkin vielä luonnostilassa ja valmistunee vasta vuoden 2018 aikana. Mobiilisovellusten osalta saavutettavuustyö jatkuu tulevaisuudessakin.
Valtuudet-palvelun osalta haaste on koko valtuuttamisen käsitteistön vaikeaselkoisuus tavalliselle kansalaiselle. Panostamme parhaillaan erityisesti ohjeistuksen parantamiseen. Saavutettavuus huomioitu -mallin mukainen auditointi Valtuuksille tehdään vuonna 2018.
Saavutettavuus on kuitenkin paljon muutakin kuin teknistä toimivuutta. Sisällön selkeys ja ymmärrettävyys ovat keskeisimmät kriteerit kun arvioidaan sitä, miten hyvin palvelu vastaa esteellisten käyttäjien tarpeisiin. Olemme rakentaneet ohjeistoja sisällöntuottajille ja ennen kaikkea kouluttaneet Suomi.fi-palvelutietovarantoon ja sitä myöten Verkkopalveluun tietoja tuottavia henkilöitä, joita on pitkälle yli 4 000 jokaisessa Suomen kunnassa ja virastossa. Tältä osin työ jatkuu. Tärkeintä on kuitenkin nyt alkanut muutos, jossa olemme saaneet koko julkisen hallinnon mukaan tietojen yhdenmukaiseen tuottamiseen. Seuraavaksi kiritään sisällön laatua askel askeleelta paremmaksi.
Kokonaisuutena olemme onnistuneet jo kohtuullisen hyvin saavutettavuuden huomioimisessa. Kyse on kuitenkin pysyvästä muutoksesta palveluiden ja sisältöjen kehittämisessä, ei kertaluonteisesta ponnistuksesta. Tämä tarkoittaa silloin muutosta koko julkisen organisaation toiminnassa. Väestörekisterikeskuksessa olemme mielestäni päässeet jo pitkälle – asian tärkeys ymmärretään johdosta alkaen ja saavutettavuus on asia joka huomioidaan kaikessa mitä teemme, hankimme ja kehitämme.
Jo voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi ja sen kansallinen lainsäädäntö tulevat edellyttämään saavutettavuuden huomioimista lähivuosien aikana kaikissa julkisen hallinnon verkkopalveluissa. Mikäli asia ei ole vielä tuttu, nyt on korkea aika tutustua. Alkuun pääset vaikkapa Kuntaliiton syyskuussa julkaiseman ilmaisen Saavutettavuus-oppaan avulla.
Kirjoittaja toimii Suomi.fi-hankepäällikkönä. Hän on mukana saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon asiantuntijaryhmässä Suomen edustajana sekä kansallisen saavutettavuuden lainsäädännön toimeenpanon työryhmässä.
