Blogit

Digitaidot ovat tärkeä osa yritysten ja yhteisöjen arkea – mistä tukea?

Mirva Gullman Julkaisupäivä 20.11.2020 10.12 Blogit

Käynti- ja paperiasiointi vähenee jatkuvasti ja suuri osa palveluista voidaan hoitaa ajasta ja paikasta riippumatta sähköisiä kanavia pitkin. Palveluiden kehittyessä asioinnit hoituvat parhaimmillaan lähes huomaamatta tai eivät ainakaan edellytä seikkailunomaista suoriutumista viranomaisten konttoreille paperilappusten kanssa. 

Kehitystä on tapahtunut, mutta ongelmat ovat edelleen ainakin osittain aika samoja kuin mitä kirjailija Venny Kontturi kirjoitti 1970-luvulla:

”Mitä ne nämä nykyyset ymmärtääsivät verokarhujen ja yleesön ristiriiroosta näinä aikoona, ku verot napatahan suaraa tilistä eikä enää mennä vourinkonttuuris silimästä silimään sarattelemahan. Ei tuu nykyysin minkäälaasta persoonallista kosketusta verokarhun kans.”

Sama ”apstraktius” ja persoonallisen kosketuksen puuttuminen pätee nykyisin kaikkiin viranomaisiin. Moni meistä arvostanee silti enemmän asioinnin sujuvuutta.

Miten digitaitoja pitäisi ylläpitää yrityksissä ja yhteisöissä?

Oli kyseessä sitten yksityishenkilönä, yrityksen tai yhteisön edustajana tapahtuva asioiden hoitaminen, on sähköisen asioinnin kehittyminen vapauttanut lisää aikaa muuhun toimintaan. Sujuva asiointi edellyttää toimivien palveluiden lisäksi käyttäjiltä riittäviä digitaitoja. Mutta miten yritys tai yhteisö voi kehittää taitojaan? Mistä ja millaista digitukea on saatavilla?

Olemme Digi- ja väestötietovirastossa selvittäneet kuluneen syksyn aikana suomalaisten yritysten ja yhteisöjen sähköistä asiointia, digituen tarpeita sekä tarjontaa. Yritysten ja yhteisöjen joukko on laaja: yrityksiä on yli 280 000 ja lisäksi vielä maa- ja metsätalousyritykset. Yhteisöihin lukeutuvat toimialasta, koosta, kotipaikasta ja muista tekijöistä riippumatta kaikki yhdistykset, järjestöt, säätiöt ja lisäksi noin 90 000 taloyhtiötä, joista moni on tänä vuonna opetellut ensimmäistä kertaa etäkokoustamista. Kyseessä on laaja ja kirjava joukko, jonka digiasioinnin tilasta ja tuen tarpeesta ei ole aiemmin laadittu kattavaa koontia. 

Yrityksen ja yhteisön arki ja asiointi sujuvat, jos perusdigitaidot ovat kunnossa. Digiä hyödynnetään omaan toimintaan soveltuvien laitteiden ja ohjelmien hankinnassa ja käytössä. Tiettyyn palvelun kohdentuvan neuvontavelvoitteen omaavien viranomaisten lisäksi digitaitoihin ja -asiointiin tukea tarjoavat muun muassa valtakunnalliset kattojärjestöt, opintokeskukset ja yrittäjäjärjestöt. 

Yritysten ja yhteisöjen joukossa on myös toimijoita, jotka ottavat ensimmäisiä askeleitaan digimaailmassa. Suuri osa Suomen yrityksistä on pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näiden kuten myös pienten, vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten kohdalla ulkopuolisen tuen tarve on suuri. Omaa toimintaa parhaiten palvelevien laitteiden ja ohjelmien hankinta ei aina omin avuin onnistu, kuten ei myöskään palveluiden sujuva käyttö. Paperi- ja käyntiasioitiin tottuneilla on monia askeleita otettavanaan ennen kuin ollaan siinä pisteessä, että digi palvelee toimintaa eikä ainoastaan aiheuta harmaita hiuksia. Tuen tarpeet ovat moninaisia ja siksi myös tuen tarjontaan tarvitaan erilaisia tapoja.  

Yritysten ja yhteisöjen digiosaamisen ja tuen tarpeiden tilannekuva julkistetaan 4.12.2020. Tervetuloa kuuntelemaan, miltä tilanne näyttää ja miten yritysten ja yhteisöjen digitukea voitaisiin kehittää. Ilmoittaudu mukaan!

Lainaukset: Venny Kontturi: Neliskanttista. 1978. 

Blogin kirjoittaja Mirva Gullman on digituen suunnittelija Digi- ja väestötietovirastossa. Twitterissä @MirvaGullman ja sähköpostiosoite on muotoa [email protected]

Blogi Mirva Gullman digituki