Suomi on maailman johtavia avoimen datan maita. Avoimuudella on pitkä historia Pohjoismaissa. Vuonna 1766 Anders Chydenius sai painovapauslain eli julkisuuslain ensimmäisenä maailmassa hyväksytyksi Ruotsi-Suomen valtiopäivillä. Sen jälkeen avoimuus on ollut osa suomalaista hallinnon tapaa toimia, vaikka tilanne onkin hieman vaihdellut historian saatossa.
Digitaalisuus laajentaa perinteistä avoimuutta niin, että tietojärjestelmiin ja rekistereihin tallennetun tiedon tulee olla koneluettavaa ja saatavilla avoimessa tiedostoformaatissa. Koneluettavan tiedon rakenteen ymmärtää ihmisen lisäksi myös tietokone, jolloin tiedon uudelleenkäyttö ja jatkohyödyntäminen on mahdollisimman helppoa. Tietoyhteiskunnan kannalta on tärkeää digitalisoida paperilla olevaa tietoa koneluettavaksi, ja varmistaa, että tietoa organisaation ja valtion tärkeimpänä resurssina johdetaan kokonaisvaltaisesti mahdollisimman järkevällä tavalla. Lähes kaikki virkamiehethän tekevät tietotyötä, jonka uudelleenkäytettävänä raaka-aineena data toimii.
Avoimella datalla tarkoitetaan dataa, jota voi käyttää mihin tahansa tarkoitukseen sillä ehdolla, että datan alkuperäinen lähde mainitaan. Käytännössä se tarkoittaa, että datan käyttöluvaksi (lisenssiksi) on valittu uudelleenkäytön mahdollistava käyttölupa (esimerkiksi JHS-189). Avoimen datan ideana on jakaa julkista tietoa digitaalisesti koneluettavassa muodossa, ja luoda sen avulla uusia mahdollisuuksia kehittää tietoyhteiskuntaa ja siihen liittyviä palveluita.
Avoin data ei sisällä salassa pidettävää tietoa tai esimerkiksi henkilötietoja kuin vain harvinaisissa poikkeustapauksissa kuten vaaliehdokkaiden listauksessa. Tyypillisesti julkisen hallinnon avointa dataa ovat esimerkiksi vaalitulokset, valtion budjetti, julkisen hallinnon ostolaskut, hankintailmoitukset, yritysrekisteri, lainsäädäntö, valmisteilla oleva lainsäädäntö, kansalliset tilastot, kartat, kunta- ja maakuntarajat, maanomistajatiedot sääennustukset ja ilman- ja vedenlaatu eri puolilla maata. Ja toki jatkuvasti eksponentiaalisesti kasvava määrä muuta dataa, jota julkinen hallinto kerää osana toimintaansa. Avointa dataa on tietysti paljon tätä enemmän eri osa-alueilta, ja sen määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.
Jo kerran kerätyn ja tallennetun datan voi antaa uudelleen hyödynnettäväksi digitaalisessa maailmassa hyvin pienin kustannuksin. Esimerkiksi avoimena data julkaistua julkisen hallinnon tuottamaa säätietoa voi uudelleenkäyttää rakennusten lämmityksen optimoinnissa ja elinkaarisuunnittelussa, ulkotöiden suunnittelussa sekä liikennejärjestelmien kehityksessä ja ohjauksessa. Tällä tavoin avoimen datan avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja merkittävästi pienentää kasvihuonepäästöjä, joista liikenne ja lämmitys aiheuttavat suuren osan. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi koko kaupunkisuunnittelu voisi pohjautua dataan siitä, miten ihmiset oikeasti toimivat kaupungissa, eikä arvauksiin siitä kuten tähän asti on ollut tapana. Näin avoin data ohjaa kymmenien miljardien eurojen investointeja aiempaa paremmin. Jatkossa tekoäly voi jatkuvasti kehittää lainsäädäntöä ja parantaa ihmisten elämää monin eri tavoin.
Avoimen datan kehitys Suomessa ja maailmalla
Avoimen datan ensimmäinen vaihe oli avata data edes jollain tavalla. Pelkkä avaaminen ei kuitenkaan enää riitä. Datan avaamisessa tulee jatkossa tähdätä laajempaan vuorovaikutukseen sen hyödyntäjien kanssa, jotta avattu data päätyy paremmin digitaalisen yhteiskunnan hyötykäyttöön ja uusien palveluiden rakennusaineeksi. Lähivuosina EU:ssa datan vaikuttavuus (engl. impact) nousee yhä tärkeämpään rooliin; miten dataa käytetään tietoperusteisessa päätöksenteossa hyväksi, ja millaisia palveluita, yrityksiä ja työpaikkoja se luo?
Väestörekisterikeskus sai Suomen avoimen datan portaalin hoidettavakseen vuoden 2017 alussa. Kansallisen portaalin tavoitteena on toimia paikkana, josta kaikki data löytyy keskitetysti, ja josta se siirretään mm. Euroopan unionin dataportaaliin. Avoimessa datassa käydään rakentavaa maailmanlaajuista kilpailua, ja Suomen toimintaa asiassa mittaavat mm. EU, OECD, YK ja muut erilaiset kansainväliset järjestöt. Lisäksi avoimen datan tilanteesta eri maissa tehdään noin 5-10 kansainvälistä selvitystä joka vuosi. Suomi on ollut vertailuissa toistuvasti kärkimaiden joukossa. Kiitos tästä kuuluu asian eteen paljon töitä tehneille kansalaisjärjestöille (mm. Open Knowledge Finland), kunnille (6Aika) ja monille eri hallinnonaloilla toimiville virkamiehille.
EU näkee suurta kasvupotentiaalia avoimessa datassa, ja onkin pyrkinyt edistämään sitä mm. kesäkuussa 2019 hyväksytyn uuden direktiivin (EU) 2019/1024 Avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä avulla. Vuosien 2016-2020 välillä avoimen datan uskotaan luovan 25 000 uutta työpaikkaa EU-alueelle ja kehittävän tietoyhteiskuntaa monin eri tavoin (Euroopan unionin dataportaali). Väestörekisterikeskuksessa avoimen datan eteen tehdään jatkuvaa kehitystyötä, jotta Suomi pysyy kehityksessä mukana. Suomi tavoittelee mielellään myös kärkipaikkaa avoimen datan kehityksessä, koska siitä koituu merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle.
Yleisesti avattua dataa osataan hyödyntää vielä melko vähän, joten tässä olisi todella paljon mahdollisuuksia kehitykseen. Suomessa muutama edelläkävijäyritys, kuten Fingrid ja Suunto ovat lähteneet avaamaan omia datojaan. Fingrid oli Euroopan ensimmäinen sähköyhtiö, joka julkaisi dataansa avoimena datana. Tulevaisuudessa alustatalous ja tekoäly varmasti kiihdyttävät tätä kehitystä, ja asiaan liittyviä suuria mahdollisuuksia aletaan ymmärtää huomattavasti nykyistä paremmin. Tekoälyähän ei ole olemassa ilman dataa.
Suomalainen julkisen hallinnon avoin data on korkeatasoista, jolloin sen avulla voidaan mm. opettaa tekoälyä. Esimerkiksi myyntiä ja markkinointia tehostava Vainu.io on hyödyntänyt avointa dataa perustamisestaan saakka. Yritys on lisäksi hyötynyt Suomen avoimen datan edelläkävijyydestä mm. Yhdysvaltojen markkinoilla. Se on kasvanut pelkällä tulorahoituksella lähes 200 ihmistä työllistäväksi ja viidessä eri maassa toimivaksi yritykseksi, ja viime aikoina sen kasvu on vain nopeutunut. Vainun kaltaisia onnistuneita käytännön esimerkkejä tarvitaan siihen, että avoimen datan mahdollisuudet ymmärretään laajemmin.
Väestörekisterikeskus pyrkii kehittämään avoimen datan palvelua ketterästi ja asiakaslähtöisesti avoimella tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään kerran kuukaudessa pienien päivitysten tekemistä palveluun ja jatkuvaa vuoropuhelua palvelua hyödyntävien sidosryhmien kanssa mm. tulevaisuuden suunnitelmista. Palvelu perustuu avoimelle lähdekoodille ja myös palvelun kehittämiseen käytettävä uusien ominaisuuksien kehityslista on tarkoitus avata täysin avoimeksi.
Avoimen datan kuulumisia ja tapahtumia voit seurata kätevästi palvelun omalla Twitter-tilillä @avoindatafi.
Mika Honkanen
Kehityspäällikkö / palveluomistaja
Avoindata.fi
