Selvitimme keväällä suomalaisten digitaitoja sekä digilaitteiden ja -palveluiden käyttöä. Digitaitokartoitus antoi arvokasta tietoa suomalaisten digitaidoista ja suhteesta digitalisaatioon tänä epätavallisena aikana. Yli 13 000 ihmistä jakoi omat ja läheistensä kokemukset digin käytöstä. Tämä blogi on toinen neljän kirjoituksen sarjasta, jossa avaan hieman tarkemmin tuoreen Digitaitokartoituksen tuloksia.
Minkälainen digiaksentti sinulla on?
Olen ollut mukana digitaalisessa maailmassa opiskelun, työn ja harrastusten kautta yli 20 vuotta. Tuona aikana olen oppinut ymmärtämään ja hyödyntämään digiä monesta eri näkökulmasta. Olen hankkinut laajan repertuaarin digitaitoja ja digitalisaatioon liittyvää tietoa, joiden avulla teen työtäni.
Olen työtehtävissäni kohdannut myös suuren joukon ihmisiä, jotka ovat digitalisoituneen yhteiskunnan laidalla. Kaikkien ei tarvitse innostua digistä yhtä perusteellisesti kuin olen itse innostunut. Riittää hyvin, että arjen asioiden hoitaminen onnistuu digitaitojen avulla.
Yhdysvaltalainen mediatutkija Marc Prensky kuvaa artikkelissaan "Digital Natives, Digital Immigrants" miten digiä äidinkielenään puhuvat nuoret ja digitaalisen kielen opetelleet digitaaliset siirtolaiset eli opettajat kohtaavat ja tekevät töitä yhdessä. Voidaanko uuden sukupolven opiskelijoita opettaa vanhalla kielellä, Prensky pohtii.
Minulle digi on mahdollistaja, itseilmaisun väline ja tasa-arvon lisääjä. Ubiikki, kaikkialla läsnä oleva digitaalinen teknologia sisältöineen on minun arkeani. En suinkaan ole syntynyt digitaalisella aikakaudella, vaan olen Prenskyn kuvaama digital immigrant, digitaalinen siirtolainen, joka on sopeutunut ja oppinut digitalisaation kielen. Prensky käyttää digitaitojen metaforana hienosti kielen oppimista; toisille meistä jää hieman paksumpi aksentti kuin toisille.
Digitalisaation ja teknologioiden kehityksen tempo on kiivas. Millä tiedän, mitä minun pitää osata? Opinko uutta vai toistelenko vuosia sitten opittuja fraaseja? Katsotaan, mitä Digitaitokartoitus tähän sanoo.
Huoli omista ja muiden digitaidoista kasvaa ikääntyessä
Digitaitokartoituksen vastauksissa korostui erityisesti huoli ikääntyvän väestön digitaidoista ja nopeassa muutoksessa mukana pysymisestä. Ikääntyvän väestön digitaitoja pohdittiin erityisesti omien vanhempien ja muiden lähisukulaisten kautta, mutta myös omista digitaidoista ollaan huolissaan. Taitojen pelätään loppuvan kesken digitalisaation vauhdin lisääntyessä. Digitaitojen puuttumiseen liittyvä syrjäytymisen ja eriarvoistumisen pelko nousi myös esiin monissa vastauksissa.
Seniorit nostivat itse esiin tarpeen voida tulevaisuudessakin asioida fyysisesti paikan päällä tarvitsemissaan palveluissa. Kasvokkain asioinnin tarve ei katoa digitaitojen myötä, sillä usein on myös tarve kysyä se tarkentava lisäkysymys ja saada varmistus tärkeälle asialle.
Kohtaamisen ja ymmärretyksi tulemisen merkitys korostuvat aina ikäihmisten digituesta puhuttaessa. Moni vertaisneuvoja kertookin itse olevansa saamapuolella, sillä toisten auttaminen ja ylipäätään ihmisten kohtaaminen nostavat elämänlaatua.
Digitaitokartoituksen vastauksissa tuotiin esiin myös nuorten digitaidot erityisesti julkisten palvelujen käytön osalta. Vaikka nuoret osaavat käyttää laitteita sujuvasti, viranomaiskieli aiheuttaa haasteita. Nuoret puhuvat digiä, mutta puhuvatko viranomaispalvelut samaa kieltä nuorten kanssa?
Digitaitokartoituksen vastaajat kokevat, että digitukea kaipaavat erityisesti iäkkäät, mutta myös muut väestöryhmät kuten työttömät, maahanmuuttajat, nuoret ja työssäkäyvätkin. Vastausten mukaisesti digitukea tarvitaan kaikissa väestöryhmissä. Haasteena nähtiin myös siirtymä työelämästä eläkkeelle, jolloin omien digitaitojen ylläpitäminen on vain omalla vastuulla.
Kielitaitokin kehittyy käytettäessä ja lempeässä ohjauksessa
Moni ikäihminen on kuitenkin digitaitoinen ja digitaitava. Onko niin, että huoli digitaitojen riittävyydestä kohdistuu sittenkin enemmän digitalisaation tempoa kuin itse ikääntymistä kohtaan?
Digitaidot ovat paljon muutakin kuin teknistä osaamista. Kokonaisuuteen kuuluu myös ymmärrys meitä ympäröivästä digitalisoituvasta yhteiskunnasta ja mediakulttuurista kaikkine ilmiöineen. Tämän päivän digitaidot luovat hyvän pohjan huomisen osaamiselle.
Toimiessani kenttätyössä digitukijana, koin yhteisen kielen löytämisen asiakkaiden kanssa ainoaksi oikeaksi tavaksi neuvoa ja opettaa digitaitoja. Vieraan kielen kuuntelu herättää vain epätoivoa, jos sanakirjaa ja tulkkia ei ole käytettävissä. Useammankin kerran jouduimme asiakkaan kanssa pohtimaan pitkään vertausta tai arkielämän esimerkkiä, jonka avulla digiin liittyvä termi tai prosessi aukesi.
Digitaidot kehittyvät käyttäessä. Samoin kuin kielitaidon kehittäminen vaatii puhumista ja kielelle altistumista, digitaitojen ylläpitäminen vaatii työtä, innostusta ja uskallusta avata suu vieraalla kielellä.
Blogin kirjoittaja Minna Piirainen on digituen projektipäällikkö Digi- ja väestötietovirastossa
[email protected], Twitterissä @minnapii
