Näkövammaisten liitto julkaisi loppuvuodesta 2016 videon verkkopalvelujen saavutettavuudesta. Hauskan tarinan taustalla on tutkittua tietoa suomalaisten julkisten verkkopalveluiden toimivuudesta (tai tässä tapauksessa toimimattomuudesta) tasavertaisesti kaikille käyttäjille. Videossa konkretisoituu se, että digitaaliset palvelut eivät ole vielä yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten käytettävissä. Jotakin asialle pitäisi tehdä.
EU:n saavutettavuusdirektiivi
EU:n alueella on unionin arvion mukaan sähköisiä julkisia palveluja tarjoavia verkkosivustoja noin 380 000 kappaletta. Julkisten organisaatioiden www-sivustojen määräksi arvioidaan noin 760 000 kappaletta. Näiden palvelujen kehittämiseen käytetään vuosittain arviolta 2 miljardia euroa. Tarkkaa tietoa Suomessa olevista palveluista ei ole, mutta julkisten toimijoiden www-sivustoja ja sähköisiä asiointipalveluja lienee satoja tai tuhansia.
Isoista markkinoista huolimatta palvelujen saavutettavuus vaihtelee merkittävästi EU-maasta toiseen, eikä yhdenmukaisia sisämarkkinoita saavutettavien palvelujen kehittämiseksi ole syntynyt. Samalla kansalaisten mahdollisuus toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa ei ole toteutunut.
Tilanteen korjaamiseksi Euroopan parlamentti hyväksyi viime lokakuussa direktiivin julkisten verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Direktiivi astui voimaan joulukuussa 2016. Se koskee Suomessa vähintään kaikkia niitä organisaatioita, joita hankintalakikin koskee (mm. kaikki kunnat, kuntayhtymät ja valtion virastot). Soveltamisala Suomessa tarkentuu kansallisen lainsäädännön myötä.
Aikataulu
Kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan viimeistään 23.9.2018 alkaen. Saavutettavuusdirektiiviä sovelletaan vaiheittain:
- Ennen 23.9.2018 julkaisemattomiin verkkopalveluihin (eli uudet verkkopalvelut) 23.9.2019 alkaen
- Verkkopalveluihin, jotka on julkaistu ennen 23.9.2018 (eli vanhat verkkopalvelut) 23.9.2020 alkaen
- Mobiilisovelluksiin 23.6.2021 alkaen
- Ekstranetien ja intranetien sisältöön, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019, vasta kun sivustot uudistetaan perinpohjaisesti (eli palvelujen elinkaaren mukaan)
Vaatimukset
Direktiivin myötä luodaan EU-laajuiset, yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle. Lähtökohtana on standardi saavutettavuuden huomioimisesta hankinnoissa. Käytännössä standardi pohjautuu kansainvälisen, internetiä standardoivan järjestön W3C:n julkaisemaan suositukseen, ns. WCAG 2.0 -kriteeristöön. Suomessa erittäin kattavan aineiston saavutettavuuden huomioimisesta verkkopalveluissa on jo koonnut Kehitysvammaliitto. Ohjeistosta löytyy tukea niin palveluista vastaaville organisaatioille kuin verkkopalveluja kehittäville yrityksille.
Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaat informoimaan verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten käyttäjiä palvelujen saavutettavuudesta erillisellä selosteella. Lisäksi käyttäjillä on oltava mahdollisuus antaa palautetta. Jäsenmaiden tulee myös nimetä toimija, joka vastaa toimeenpanon seurannasta ja raportoinnista komissiolle. Tälle toimijalle voi tulevaisuudessa myös valittaa, jos palvelut eivät täytä annettuja saavutettavuusvaatimuksia.
Kansallinen lainsäädäntö
Suomessa direktiivin vaatima lainsäädäntötyö on alkanut valtiovarainministeriön johtamana. Toimeenpanoa varten on asetettu työryhmä viime tammikuussa. Työryhmä valmistelee hallituksen esityksen saavutettavuusdirektiivin velvoitteiden huomioimiseksi Suomen lainsäädännössä.
Työryhmässä on mukana edustajia eri julkisen hallinnon organisaatioista ja kolmannelta sektorilta, erityisesti järjestöistä. Työskentely tapahtuu säännöllisten tapaamisten lisäksi avoimesti Innokylä-palvelussa. Kansallinen lainsäädäntö tulee velvoittamaan direktiivin mukaisesti julkisia toimijoita kehittämään palveluja käyttäjät tasavertaisesti huomioiden.
Saavutettavuuden merkityksestä
Jokainen meistä on jossakin elämäntilanteessa tai -vaiheessa esteellinen käyttäjä. Sähköisten palvelujen käyttäminen vaikeutuu merkittävästi fyysisten esteiden ilmaantuessa ikääntymisen myötä. Heikentyvä näkö, hitaampi ajattelu tai häiritsevä ympäristö tekevät nopeasti palvelujen käytöstä paljon vaikeampaa. Myös arkielämän vastoinkäymiset, kuten murtunut käsi tai rikkoontuneet silmälasit voivat antaa osviittaa saavutettavuuden merkityksestä. 237:ää painallusta voit harjoitella jo itsekin omassa verkkopalvelussasi siirtämällä hiiren sivuun ja kokeilemalla palvelun käyttöä pelkällä näppäimistöllä.
Suomessa on merkittävä määrä ihmisiä, joille ideaalitilanteeseen ja keskivertokäyttäjälle suunnitellut palvelut eivät toimi joko ollenkaan tai vaikeuttavat asiointia merkittävästi. Kyse ei siis ole erityisryhmien huomioimisesta, vaan yksinkertaisesti palvelujen paremmasta laadusta kaikille käyttäjille. Jatkossa julkisten verkkopalvelujen laatuun tuleekin kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota. Direktiivin myötä kyse ei ole enää vapaaehtoisuudesta – pikemmin voisi kai puhua käsitteestä ”design for all by law”.
Kirjoittaja toimii Suomi.fi-verkkopalvelun hankepäällikkönä ja on mukana saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon asiantuntijaryhmässä Suomen edustajana sekä kansallisen saavutettavuuden lainsäädännön toimeenpanon työryhmässä.
Blogikirjoitus on alun perin ilmestynyt esuomi.fi-blogissa.
