Synnyttäneen äidin äitiyden vahvistaminen 1.1.2025 alkaen
Digi- ja väestötietovirasto voi 1.1.2025 alkaen vahvistaa synnyttäneen äidin äitiyden. Tämä on mahdollista tilanteissa, joissa lastenvalvoja on selvittänyt äitiyden vanhemmuuslain mukaisesti eikä Digi- ja väestötietovirastolla ole syytä epäillä, ettei henkilö ole lapsen synnyttänyt äiti. Synnyttäneen äidin äitiyden vahvistamisen seurauksena tieto synnyttäneestä äidistä merkitään väestötietojärjestelmään.
Vanhemmuuslain muutoksen myötä vanhemmuus voidaan vahvistaa, vaikka vanhempien henkilöllisyyttä tai perhesiteitä osoittavat asiakirjat olisivat puutteelliset, edellyttäen että:
- lisäselvitystä ei kohtuudella ole saatavilla, ja
- oikeusgeneettinen vanhemmuustutkimus osoittaa vanhemmuuden.
Lähtökohtaisesti lapsen äiti on se henkilö, joka on synnyttänyt lapsen eikä hänen tarvitse tunnustaa vanhemmuuttaan. Tämän menettelyn soveltaminen voi kuitenkin olla tarpeen erityisesti tilanteissa, joissa Suomeen muuttaneilla perheillä ei ole kattavaa asiakirjanäyttöä esimerkiksi lähtömaan puutteellisen väestötietojärjestelmän tai yhteiskunnallisen tilanteen vuoksi.
Perheen vastuu asiakirjojen hankinnassa
Lapsen etu on, että hänen vanhempansa voidaan vahvistaa ja rekisteröidä mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Vaikka Digi- ja väestötietovirasto voi tietyissä tapauksissa vahvistaa synnyttäneen äidin äitiyden, lähtökohtana on edelleen, että perheen tulee itse hankkia tarpeelliset asiakirjat sekä huolehtia niiden laillistuksista ja käännöksistä.
Ulkomailla syntyneiden lasten vanhempien rekisteröinti voidaan tehdä sen jälkeen, kun ulkomaalaisen rekisteröinnin yleiset edellytykset täyttyvät.
Lue lisää:
Vanhemmuuden vahvistaminen (dvv.fi)
Lisätietoja:
Vanhemmuuden vahvistaminen
Laura Kaanaa-Jönkkäri, henkikirjoittaja, Digi- ja väestötietovirasto, puh. +358 295 537 272,
[email protected]
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö