Suomalaisilla on hyvät valmiudet siirtyä vastaanottamaan viranomaisviestit digitaalisesti
Suomi on siirtymässä asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasioinnissa. Ensimmäisenä muutos näkyy siinä, missä muodossa viranomaiset lähettävät asiakirjat, kuten päätökset ja muut tärkeät tiedoksiannot. Tällä hetkellä kirjeet postitetaan lähtökohtaisesti paperisina, ellei henkilö ole ottanut käyttöönsä Suomi.fi-viestejä tai antanut viranomaiselle muulla tavoin suostumustaan digitaalisten viestien vastaanottamiseen. Tulevaisuudessa henkilöt, jotka käyttävät julkishallinnon digitaalisia palveluja, saavat myös asiointiinsa liittyvät kirjeet ensisijaisesti digitaalisessa muodossa, eikä erillistä suotumusta enää kysytä.
Muutos ei koske henkilöitä, jotka eivät käytä viranomaisten digitaalisia palveluita. Muutos ei myöskään koske niitä henkilöitä, joilla ei ole sopivia laitteita tai verkkoyhteyksiä tai muutoin mahdollisuutta vastaanottaa digitaalisia kirjeitä. Sähköisten kanavien rinnalla säilyy edelleen myös muut tavat asioida viranomaisten kanssa.
Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia lainsäädäntöön pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Alustavan arvion mukaan ensisijaisesti digitaalisiin viranomaisviesteihin siirryttäisiin vuoden 2026 alussa.
Digitaalisuuteen siirtymällä on mahdollista parantaa asiakkaiden palvelua ajasta ja paikasta riippumattomampaan suuntaan turvallisesti. Muutoksella on myös mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä julkiselle taloudelle, kun merkittävästä määrästä paperikirjeitä luovutaan niiden henkilöiden kohdalla, jotka jo muutenkin käyttävät viranomaisten digitaalisia palveluita. Digitaalista viranomaispostia vastaanottaa Suomi.fi-viesteihin tällä hetkellä jo yli 1,4 miljoonaa suomalaista. Muutoksen myötä yhteensä lähes 3 miljoonaa uutta käyttäjää siirtyy paperikirjeistä digitaalisiin kirjeisiin: noin 2 miljoonaa alle eläkeikäistä sekä noin 850 000 eläkeiän ylittänyttä henkilöä.
Meillä on osaamista, kokemusta ja tuen rakenteita
Digi- ja väestötietovirasto on selvittänyt kansalaisten valmiuksia siirtyä vastaanottamaan viranomaisten lähettämiä tärkeitä viestejä digitaalisesti. Valmiuksia on selvitetty vuosina 2023 ja 2024 toteutetuilla puhelinkyselyillä, haastatteluilla sekä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tahojen sidosryhmien tapaamisilla. Tulokset ovat olleet kannustavia.
Suomalaisten valmiudet vastaanottaa viranomaisposti digitaalisesti yhden luukun periaatteella ovat hyvät:
- 86 % suomalaisista 18–89-vuotiaista henkilöistä on täysin tai jokseenkin itsenäisiä digiasioissa. Määrä on korkeampi kuin Tanskassa, jossa on siirrytty digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuuteen jo noin 10 vuotta sitten.
- Viranomaisten digitaalisia palveluita käytetään ahkerasti. Yhdeksän kymmenestä 18–89-vuotiaasta suomalaisesta käyttää viranomaisten digitaalisia palveluita vähintään muutaman kerran vuodessa.
- 75 % suomalaisista on valmis siirtymään digitaalisten viranomaisviestien vastaanottajaksi, tai ainakin kokeilemaan vastaanottamista digitaalisesti.
Digitaalisten viranomaisviestien positiivisina puolina nähdään erityisesti nopeus, helppous, saavutettavuus ja tietoturvallisuus.
Suomen lähtökohdat siirtyä digitaaliseen viranomaisviestintään ovat moniin muihin maihin verrattuna hyvät myös tarjolla olevan tuen näkökulmasta. Digitukea tarjoavat Suomessa viranomaiset heidän omissa palveluissaan. Lisäksi digitukea tarjoavat yleisemmällä tasolla esimerkiksi monet kuntien yhteispalvelupisteet, kirjastot, kolmas sektori ja yritykset. Myös kansalaiset ovat valmiita auttamaan toisiaan digiasioissa. Suomalaisista 54 prosenttia antaa apua tai neuvoja digiasioissa omille läheisilleen vähintään kuukausittain, 82 prosenttia ainakin toisinaan.
Työ erityisryhmien huomioimiseksi jatkuu
Suomi.fi-viestien asiakaslähtöinen kehittäminen jatkuu aktiivisesti jo ennen muutoksen voimaantuloa. Palvelun ja siihen järjestettävän tuen rakentamisessa pyritään huomioimaan erityisesti ne ryhmät, joille palvelun käyttö saattaa muodostua haastavaksi esimerkiksi rajallisen osaamisen tai laitteiden käytön mahdollisuuksien tai terveydentilan vuoksi. Osana kehittämistyötä suunnitellaan myös se, kuinka henkilö voi siirtyä takaisin paperipostin käyttöön, jos hänen asiointinsa uhkaa estyä tai vaikeutua liiaksi digitaalisten viestien vastaanottamisen myötä.
Mistä on kyse?
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma linjaa, että Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasioinnissa. Tämä edellyttää lainsäädännön muuttamista siten, että digitaalinen viranomaisviestintä tulee ensisijaiseksi kanavaksi niille, joille se on mahdollista.
Digi- ja väestötietoviraston Digi ensin -hanke toteuttaa pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitetta vähentää viranomaisten lähettämän paperipostin määrää. Hanke on osa valtiovarainministeriön Ensisijaisesti digitaalisen viranomaisviestinnän edistämisohjelmaa.
Tulevien lainsäädäntömuutosten myötä digitaalisesti asioivat kansalaiset saavat viranomaispostin ensisijaisesti digitaalisesti. Ne kansalaiset, jotka eivät pysty asioimaan digitaalisesti, saavat tulevaisuudessakin viranomaisten viestit paperipostina, elleivät itse toisin päätä. Sähköisten viestien vastaanottamisen voi lopettaa omalla ilmoituksella, jonka jälkeen viranomaisviestit lähetetään hänelle jälleen paperipostitse.
Lue lisää Digi ensin -hankkeesta:
- VM: Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuuden edistämisohjelma
- VM:n tiedote 8.4.2024: Kansalaiset saavat viranomaispostin tulevaisuudessa pääosin sähköisesti
- Kysymyksiä ja vastauksia digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta (dvv.fi)
Lisätietoja
Ole yhteydessä Digi ensin -hankkeen asiantuntijoihin!
- Digi- ja väestötietovirasto, johtava asiantuntija, hankepäällikkö Annette Hotari, p. 0295 535 028, [email protected]
- Digi- ja väestötietovirasto, erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto, p. 0295535124, [email protected]
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö