Suomalaiset pysyvät digikehityksen mukana hyvin, mutta ilman digitukea emme pärjää

Suomalaiset ovat digin käyttäjinä maailman kärkeä. Tuoreen Digitaitoraportin mukaan 79 %:lla suomalaisista on hyvät digitaidot ja jopa 84 % kokee, että pysyy digitalisaatiokehityksen mukana tulevina vuosina. Yhteiskunnassamme on siis hyvä pohja rakentaa palveluja digitaalisiksi. Silti monet osaavatkin tarvitsevat tukea digin käytössä. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin omaa osaamistaan pystyy soveltamaan ja kehittämään.

Nämä tulokset ilmenevät 2.12.2022 julkaistusta Digitaitoraportista. Raportti rakentaa ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan suomalaisten digitaidoista ja digitalisaatioon liittyvästä kokemuksesta. Se kokoaa yhteen digiosaamista käsitteleviä tutkimuksia ja täydentää niitä tuoreilla haastattelukyselyjen tuloksilla.

Tärkein taito on kyky oppia ja uskaltaa kokeilla

Hyvistä digitaidoista huolimatta 39 % suomalaisista tarvitsee usein tukea digin käytössä ja 14 % kokee olevansa heikompi internetin ja digitaalisten palveluiden käyttäjä kuin suomalaiset yleensä.
Yleisimmin digituki on läheisiltä saatavia neuvoja tai työssä opittavia digitaitoja. Digitaalinen maailma myös muuttuu jatkuvasti. Siksi digiosaamista täytyy ylläpitää ja täydentää.

”Digiosaavakin ihminen tarvitsee välillä tukea, etenkin jos hoidettava asia vaikuttaa ratkaisevasti omaan elämään. Digitaidot eivät ole staattinen kokonaisuus, vaan uusia asioita tulee jatkuvasti ja niitä täytyy opetella. Tärkeintä onkin rohkeus käyttää ja kokeilla uusia laitteita ja palveluja. Tarvitsemme digirohkeutta aina, kun kohtaamme uuden tai päivittyneen digipalvelun. Jatkossa digitalisoituvassa arjessa mukana pysyminen mitataankin ihmisen kyvyillä oppia uusia taitoja ja uskaltaa rohkeasti kokeilla uusia digilaitteita ja -palveluja”, sanoo Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitalisoitunut yhteiskunta vaatii digiosaamista

Juuri valmistuneen Digitaitoraportin mukaan suomalaiset kokevat, että jokaisen odotetaan osaavan hoitaa omat asiansa digitaalisesti.

"Yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia ja vaikka tarvittaessa esimerkiksi viranomaisasioinnin voi hoitaa myös kasvokkain asioimalla, erityisesti aikuiset ja ikäihmiset kokevat, että digitaalinen tapa toimia on jo normi", erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto Digi- ja väestötietovirastosta toteaa.

Kokemus omasta osaamista ei kuitenkaan ole ainoastaan ikäsidonnainen asia. Kouluterveyskysely osoitti, että lähes joka kymmenennellä nuorella on vaikeuksia opiskeluissa käytettävien laitteiden kanssa. Toisaalta taas on paljon ikäihmisiä, jotka ottavat mielellään käyttöön uutta teknologiaa.

Digitaitoraportti tuo esille, että todellisuudessa monella ei ole riittävästi mahdollisuuksia opetella uutta: taitojen kerryttämiseen ei anneta aikaa eikä harjoittelun aikana tapahtuvia virheitä sallita. Usein myös ympäristön asenneilmapiiri voi estää uuden oppimisen.

”Kokemus oman osaamisen riittävyydestä ja laajemminkin digirohkeus, on ihmisen, laitteiden ja ympäristön summa. Pienikin pettymys tai epäonnistuminen voi johtaa siihen, ettei ihmisellä enää ole kiinnostusta kehittää omaa osaamistaan”, tiivistää Eloluoto.

Lisätietoja

Digi- ja väestötietovirasto, johtava asiantuntija Minna Piirainen, p. 0295 535 280, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi

Digi- ja väestötietovirasto, erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto, p. 0295 535 124, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi

Digi- ja väestötietovirasto toimii digituen valtakunnallisena kehittäjänä. Vuoden 2022 aikana digituen toimintamallia on kehitetty valtiovarainministeriön digiohjelman rahoituksella. Vuosittain julkaistava Digitaitoraportti kokoaa yhteen tutkimuksia digiosaamisen tilasta Suomessa. Siitä nousevat suositukset ohjaavat digituen kehittämistä vastaamaan yhä paremmin digituen tarvitsijoiden ja digituen tarjoajien tarpeisiin.