Asiakastarina: Ympäristöministeriö hyödyntää Yhteentoimivuusalustaa rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa
Ympäristöministeriö on ollut pitkään kiinnostunut yhteentoimivuuden edistämisestä. Se lähtikin ensimmäisten joukossa mukaan tuottamaan ja jakamaan tietoa Yhteentoimivuusalustalla.
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hankkeessa määritellään ja rakennetaan uutta Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää, johon on tarkoitus koota muun muassa kunnista kaava- ja rakentamislupatietoja. Tähän valmistautuminen edellyttää paljon yhteentoimivuustyötä, jota ministeriö yhdessä yksityisten ja julkisten organisaatioiden kanssa on tehnyt jo vuoden 2019 lopusta lähtien. Yhteistyötä varten on koottu rakennetun ympäristön asiantuntijoista koostuva Semanttisen yhteentoimivuuden teemaryhmä, jossa kaikki Ryhti-hankkeen sanasto-, tietomalli- ja koodistoprojektit käydään läpi ja sovitaan yhteisistä määrityksistä.
Yhteiset sanastot, koodistot ja tietomallit luovat pohjaa yhteentoimivuudelle
Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa Yhteentoimivuusalustan maksutta sekä julkisen että yksityisen sektorin käyttöön.
Ympäristöministeriö on ottanut käyttöön kaikki Yhteentoimivuusalustan työkalut eli Sanastot, Koodistot ja Tietomallit.
Sanastot-työkalussa tehdään tällä hetkellä muun muassa kaavoitus- ja rakentamislakiin sekä Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittyvää sanastotyötä.
Koodistot-työkaluun tuotetaan uusia koodistoja käytännössä jokaisen tietomalliprojektin yhteydessä aina silloin, kun siellä jo nykyisin olevat koodistot eivät sovellu tietomallissa käytettäviksi.
Tietomallit-työkalu toimii kulmakivenä rakennetun ympäristön yhteentoimivuuden määrityksille. Ympäristöministeriö on käynnistänyt jo kymmeniä tietomalliprojekteja, joissa määritellään tarkemmin jotain tiettyä kulmaa rakennetun ympäristön laajasta tietokentästä. Nämä tietomallit toimivat pohjana muun muassa Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän määrittelylle.
Hyvät käyttökokemukset ovat johtaneet Yhteentoimivuusalustan laajempaan käyttöön ympäristöministeriössä
Ympäristöministeriö oli ensimmäisten joukossa ottamassa Yhteentoimivuusalustaa käyttöön, joten alustan käyttäjäksi siirtymisessä päästiin luomaan käytänteitä aivan alusta alkaen. Työtä tehtiin aktiivisesti valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston kanssa koskien esimerkiksi erilaisia tietoalueen työn käynnistämiseen liittyviä linjauksia.
Yhteentoimivuuden yhteistyöverkoston luomiselle tai sen käsittelyprosesseille ei ollut valmista toimintamallia, joten ympäristöministeriö pääsi luomaan uudet käytännöt yhteistyössä alan kanssa. Ympäristöministeriö on myös aktiivisesti jalkauttanut Yhteentoimivuusalustan käyttöönottoa organisaationsa sisällä sekä rakennetun ympäristön alalla. Yhteentoimivuusalustan käyttäminen on edellytyksenä lähes kaikissa rakennetun ympäristön tiedonhallintaan liittyvissä projekteissa.
Aika pian Yhteentoimivuusalustan käyttöönoton jälkeen ympäristöministeriössä huomattiin, että laajempaa yhteentoimivuutta on hankala tavoittaa laatimalla yksittäisiä tietomalleja yksittäisistä tietovarannoista ja pyrkiä harmonisoimaan näitä kahta tietomallia keskenään. Siksi onkin tarpeellista luoda ja ylläpitää Yhteentoimivuusalustan Tietomallit-työkaluun rakennetun ympäristön tietokomponenttikirjastoa, jonne kootaan yhteisesti sovitut tietomääritykset valmiiksi harmonisoituina tietokomponentteina. Aina kun tietomalliprojekti valmistuu, Semanttisen yhteentoimivuuden teemaryhmä käy läpi projektin tuotokset ja varmistaa, että tietomalli pohjautuu yhteisiin määrityksiin. Lisäksi sovitaan uusista tietokomponenteista, jotka viedään osaksi Rakennetun ympäristön tietokomponenttikirjastoa. Tällä tavoin valmiiden tietomääritysten varanto kasvaa jokaisen projektin myötä ja siitä saadaan erinomainen pohja sekä uusien tietomallien laatimista että tietomääritysten harmonisointityötä varten.
Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena onkin harmonisoida – eli päivittää – aiempia tietomäärityksiä vastaamaan näitä yhteisiä tietokomponenttikirjastosta löytyviä määrityksiä. Harmonisointityö on pitkäkestoista ja hidasta, mutta se on väylä tietojen semanttiseen yhteentoimivuuteen.
Yhteentoimivuusalustan hyötyjä ympäristöministeriölle
Ympäristöministeriö tavoittelee Yhteentoimivuusalustan käyttöönoton myötä muun muassa seuraavanlaisia hyötyjä:
- Aineistot löytyvät yhdeltä alustalta ja ne ovat helposti hyödynnettävissä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tämä säästää aikaa eikä tietoa tarvitse etsiä.
- Aineistot ovat määrämuotoisia ja vertailtavia ja niitä voidaan hyödyntää uusien määritysten pohjina (esimerkiksi tietomallit) uusissa hankkeissa.
- Tietojärjestelmäkehityshankkeissa säästyy aikaa ja rahaa, kun aineistot ovat yhdellä alustalla ja rajapintakuvausten loogiset tietomallit valmiina tai helposti muunnettavissa käyttöön otettavaksi.
- Yhteentoimivuusalustan myötä tietojen kuvauksia ei tarvitse ylläpitää esim. Exceleissä tai muissa kilpailevia palveluissa.
- Yhteentoimivuusalustalla jaetut harmonisoidut ja yhteisesti käytettävät aineistot mahdollistavat tulevaisuudessa erilaisia tulevaisuuden palveluita, joissa voidaan hyödyntää tekoälyä ja mahdollistaa yhden luukun palveluita eri alueilla.
Hyvät käytänteet ja käytettävissä olevat aineistot ovat hyödyksi myös uusille käyttäjille
Ympäristöministeriön tekemää suunnittelutyötä ja kehittämisen mallia voidaan käyttää pohjana minkä tahansa organisaation omalle suunnittelutyölle. Jokaisen uuden aineistoja alustalle tuovan organisaation ei tarvitse lähteä liikkeelle tyhjästä.
Myös muut organisaatiot voivat hyödyntää rakennetun ympäristön aineistoja, jotka on jaettu käyttöön Yhteentoimivuusalustan kautta. Aineisto on jo varsin kattava ja työ jatkuu vielä vuosia eteenpäin.
Ympäristöministeriö jatkaa rakennetun ympäristön tiedon digitalisaatiota ja aikoo hyödyntää Yhteentoimivuusalustaa myös tulevaisuuden hankkeissa.
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö