Yrityksen kilpailukyvystä huolehtiminen takaa tilauksia ja työtä tekijöilleen. Kilpailukyvyn ydin on työn tuottavuus. Yritysjohto miettii, kuinka nostaa työn tuottavuutta kestävästi. Inflaatio, talouden aleneva suhdanne ja julkisen talouden supistuminen pakottavat palaamaan perusasioiden äärelle. Arkisessa aherruksessa korostuu kuinka tukea työntekijöitä heidän työssään. Mitä voisi vielä kilpailukyvyn turvaamiseksi tehdä?

Isoja tavoitteita, isoja haaveita. Mistä lähteä liikkeelle?

Ensimmäinen askel — Aloita työn vaarojen selvittäminen ja riskien kartoittaminen

Jokainen työpaikka on omanlaisensa ja siksi työstä aiheutuvat vaarat pitää työpaikalla selvittää. Onneksi toimialoilla on myös yhteisiä ominaisuuksia ja siten yhteisiä vaaroja. 
Metallityössä on omia vaaratekijöitä, kuten kuumien kappaleiden käsittely, metallisirut ja hankalat työasennot. Näissä tilanteissa monesti auttavat henkilösuojaimet ja työasentojen suunnittelu. On hyvä muistaa, että henkilösuojainten ja oikeiden työasentojen käyttöön pitää henkilöstö myös perehdyttää ja seurata, että annettua ohjeistusta noudatetaan. Kipeäselkäisen työntekijän työ ei ole niin tehokasta, kuin hyväkuntoisen työntekijän.

Tilitoimistossa edellytetään erilaista tarkkuutta, ja toisaalta alalla on kausittaisesti aikataulupaineita. Työ on monesti asiakkaan toimista riippuvainen. Tämä kuormittaa henkisesti ja aivotkin voivat joutua lujille tarkan työn takia. Lisäksi asiakkaallakaan ei aina ole se paras päivä.

Toinen askel — Mieti toimenpiteet vaarojen välttämiseksi ja riskien vähentämiseksi

Ensisijainen keino on suunnitella työ niin, että työstä aiheutuvia vaaroja ja riskejä ei ole. Mikäli niitä ei voida välttää, on mietittävä keinoja vaarojen ja riskien vähentämiseksi. Keinoina ovat muun muassa ohjeet vaikkapa epäasiallisen kohtelun tilanteisiin tai työturvalliset työvälineet. Hyvä johtaja myös puhuu koko ajan työturvallisesta työstä ja seuraa, että ohjeistus on tiedossa ja työtekijät perehdytetään ohjeisiin.

Kolmas askel — Kuuntele työntekijää

Työntekijä tekee tuloksen. Työnsä parhaana asiantuntijana hänellä on myös hyviä ajatuksia siitä, miten työ kannattaisi tehdä. Työntekijä toivoo tulevansa kuulluksi ja huomioiduksi.

Tämä huomioiden työpaikoilla tulisi ruokkia avointa keskustelukulttuuria ja rohkaista työntekijöitä ehdottamaan muutoksia. Hyvä johtaja huomioi ehdotukset päättäessään, miten työtä kehitetään.

Pyrkimys mahdollisimman hyvään johtamiseen ja johtajana armollisuus itseään kohtaan on tärkeää. Koskaan ei myöskään saisi luovuttaa. Hyvä johtaminen on lopulta helppoa, se koostuu inhimillisestä kohtelusta, selkeästä arvomaailmasta ja hyvästä etiikasta.

Käytännön toiminnassa kannattaa painottaa ennaltaehkäisyä, huolehtia ongelmista ennen kuin ne todentuvat ja korjata työoloja jatkuvasti.

Siinäpä on puuhaa pomolle, jolla muutenkin on kädet täynnä työtä!

Toivon kuitenkin, että näiden askelten myötä työ muuttuu mielekkääksi niin johtajalle kuin työntekijälle ja tällä tuetaan molempien työkykyä.

Malleja ja ohjeista löytyy hyvin jo nyt, kunhan ne osuvat kohdalle. 

Ohjeita löytyy muun muassa: 
Työterveyslaitoksen sivuilla: tyoterveys.fi
Työturvallisuuskeskuksen sivuilla: ttk.fi
ja työsuojeluviranomaisen sivuilla: tyosuojelu.fi

Ohjeistus kootaan Suomi.fin Työkyvyn oppaaseen työpaikoille. Opas julkaistaan keväällä 2024. Lue lisää hankkeesta osoitteesta: dvv.fi/tyokyvyn-digiopas

Hyvän työelämän puolesta
Teija Inkilä
Sosiaali- ja terveysministeriö
Työ- ja tasa-arvo-osasto

Uimarannalla on kaksi merkkilippua päällä: Vihreä lippu tarkoittaa matalan vaaran tilannetta. Violetti lippu tarkoittaa, että vedessä on kuitenkin pinnan alla vaarallista meren elämää. Kuvaaja: Teija Inkilä