Digi- ja väestötietovirastoon (saameksi Digi- ja álbmotdiehtodoaimmahat) saa yhteyden pohjoissaameksi puhelimitse ja sähköpostilla. Myös vihkimisen ja muut avioliittoon liittyvät palvelut saa pohjoissaameksi. Saamenkielisiä verkkosisältöjä ollaan kehittämässä.

Viraston saamenkielinen osaaminen on vahvistunut tänä vuonna, ja voimme nyt entistä paremmin tarjota asiakaspalvelua pohjoissaamen kielellä. Puhelinpalvelu on avoinna tiistaisin klo 9–11 numerossa 0295 539 262, ja sähköpostitse palvelemme osoitteessa [email protected].

Avioliittoasiat kuten avioliiton esteiden tutkintatodistuksen, vihkimisen ja vihkitodistuksen saa halutessaan pohjoissaameksi. Myös joitakin pohjoissaamenkielisiä lomakkeita on saatavilla.

Inarin- ja koltansaamenkielinen palvelu on tällä hetkellä tulkkauksen varassa, mutta pyrimme kehittämään saamenkielisiä palvelujamme myös näiden kielten osalta.

”Henkikirjoittaja Oula Valkeapää on meillä pitkän linjan osaaja, ja hänen kauttaan palvelemme saameksi mutkikkaammissakin asioissa. Itse olen vielä tuore dvvläinen saamenkielisen asiakaspalvelumme taustalla, ja kehitän innolla viraston saamenkielisiä palveluja”, kertoo asiantuntija Nina West.

Saamenkieliset palvelut löytyvät nettisivuiltamme tällä hetkellä suomenkielisten valikkojen alta. Niiden löydettävyyttä ollaan parantamassa, ja tietoa palveluista lisätään myös inarin- ja koltansaameksi.

Mukana Mii Ovttas -viranomaisverkostossa

Digi- ja väestötietovirasto on mukana myös Mii Ovttas (suomeksi Me Yhdessä) -viranomaisverkostossa kehittämässä saamenkielisiä palveluja. Työn tuloksena on syntynyt esimerkiksi opas viranomaisille saamenkielisten verkkopalvelujen kehittämiseen.

Saamen kielten viikko nostaa esille kielten tasa-arvoa 

Tällä viikolla vietetään pohjoismaista saamen kielten viikkoa. Saamen kielten viikon tarkoituksena on tehdä saamen kieliä tunnetuksi, näkyväksi ja kuuluvaksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Saamelaisia asuu ja saamen kieliä puhutaan myös Venäjällä. 

Suomessa puhutaan koltan-, inarin- ja pohjoissaamea. Saamen kielten asema on turvattu perustuslaissa. Viranomaisilla on saamen kielilain mukaan velvollisuus toiminnassaan huomioida oma-aloitteisesti saamen kielet erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Toisaalta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuu 60 % saamelaisista, ja lapsista ja nuorista osuus on vielä suurempi. Tämä asettaa saamenkielisille palveluille uusia haasteita. 

Opi saamea!

Jos haluat syventää tietojasi saamen kieliin liittyen, voit opiskella saamen kieliä ja -kulttuuria verkossa Saamen etäopetushankkeen järjestämällä kaikille avoimella oppitunnilla. ”Pohjoissaamea pikkupakkasessa”, ”Inarinsaamea illan pimeydessä” ja ”Koltansaamea kaamoksen taittuessa” -oppituntien aikataulut, lisätietoa ja linkit koulutuksiin löytyvät hankkeen sivulta. 

Hyvää Saamen kielten viikkoa!
Šiõǥǥ Sääʹmǩiõli neäʹttel! 
Pyeri Sämikielâi okko! 
Buori Sámegielaid vahku!
 

Dihtetgo, ahte Digi- ja álbmotdiehtodoaimmahagas oažžu áššehasbálvalusa davvisámegillii?

Digi- ja väestötietovirastoi (Digi- ja álbmotdiehtodoaimmahat) oažžu oktavuođa davvisámegillii telefovnnain ja e-poasttain. Maiddái vihaheapmái ja náittoslihttui laktáseaddji eará bálvalusaid oažžu davvisámegillii. Mii leat bargame sámegielat sisdoalu min neahttasiidduide.

Doaimmahaga sámegiellamáhttu lea nanosmuvvan dán jagi, ja mii sáhttit dál ain buorebut fállat áššehasbálvalusa davvisámegillii. Telefovdnabálvalus lea rabas disdaga dmu 9–11 nummáris 0295 539 262, ja e- šleađgaboasttain mii bálvalit čujuhusas [email protected].

Náittoslihttoáššit dego náittoslihtu eastagiid dutkanduođaštusa, vihaheami ja vihahanduođaštusa oažžu háliidettiinis davvisámegillii. Maiddái muhtin eará skovit leat oažžumis davvisámegillii.

Anáraš- ja nuortalašgielat bálvalus lea dál dulkoma duohken, muhto mii viggat ovddidit min sámegielat bálvalusaid maiddái dáid gielaide.

”Heaggačálli Oula Valkeapää lea guhkesáigásaš áššedovdi, ja su bokte mii bálvalit sámegillii maiddái moalkát áššiin. Ieš lean vel oalle ođđa bargi dáppe min sámegielat áššehasbálvalusa duogážis, ja ovddidan movtta doaimmahaga sámegielat bálvalusaid”, muitala áššedovdi Nina West.
Sámegielat bálvalusat gávdnojit min neahttasiidduin dál suomagielat fáluid vuolde. Mii leat bargame dan ovdii, ahte dat gávdnojit álkibut, ja dieđut bálvalusaid birra lasihuvvojit maiddái anáraš- ja nuortalašgillii.

Mielde Mii Ovttas -virgeoapmahašfierpmádagas

Digi- ja álbmotdiehtodoaimmahat lea mielde maiddái Mii ovttas -virgeoapmahašfierpmádagas ovddideame sámegielat bálvalusaid. Barggu boađusin lea šaddan ovdamearkka dihte Rávvagat sámegielat neahttabálvalusaid ovddideaddjiide: Siula – opas saamenkielisten verkkopalveluiden kehittäjille.

Sámegielaid vahkku čalmmustahttá gielaid dásseárvvu

Dán vahkus ávvudit davviriikalaš sámegielaid vahku. Sámegielaid vahku ulbmilin lea dahkat sámegielaid dovddusin, ja buktit sámegielaid oidnosii ja gullosii servodaga buot dásiin Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Sápmelaččat orrot ja sámegielat hupmojuvvojit maiddái Ruoššas.

Suomas hupmojuvvojit nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiella. Sámegielaid sajádat lea dorvvastuvvon vuođđolágas. Virgeoapmahaččain lea sámi giellalága mielde geatnegasvuohta doaimmainis vuhtiiváldit iešheanalaččat sámegielaid earenomážit sámiid ruovttuguovllus. Nuppe dáfus sámiid ruovttuguovllu olggobealde orrot 60 % sápmelaččain, ja mánáid ja nuoraid oasil lohku lea vel stuorit. Dát ásaha sámegielat bálvalusaide ođđa hástalusaid.

Oahpa sámegiela!

Juos háliidat čiekŋudit iežat dieđuid sámegielaid birra, sáhtát studeret sámegiela ja -kultuvrra neahtas Sámegiela gáiddusoahpahusfitnu oahppodiimmus, mii lea buohkaide rabas. “Davvisámegiela čakčabiekkain”, “Anárašgiela skábmaseavdnjadasas” ja “Nuortalašgiella dálvebuollašis” -oahppodiimmuid áigedávvalat, lassedieđut ja liŋkkat skuvlejumiide gávdnojit fitnu neahttasiidduin. 

Buori sámegielaid vahku!