Yhteiskuntamme kohtaa haasteellisen tulevaisuuden
Julkaisimme vuonna 2019 ensimmäisen Digihumaus-katsauksemme, jossa kerroimme ajatuksiamme, millaisena näemme lähitulevaisuuden ja miten voisimme yhteiskunnassamme tarttua näkö- piirissä oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tässä julkaisussa näkemystämme on päivitetty ja olemme myös pyrkineet samalla terävöittämään sitä. Monimutkaiset kehityskulut – sekä haasteet että mahdollisuudet – kun edellyttävät entistä laajempaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja ponnisteluja yhteisten tavoitteiden eteen.
Väestön ikääntyminen tuo palvelutuotannon järjestämiseen kaksisuuntaisen haasteen: tulevina vuosina väestön ikääntyessä julkiset menot, erityisesti hoivamenot, tulevat todennäköisesti kasvamaan. Samaan aikaan ikärakenteen muutos vähentää työssä käyvän väestön määrää ja pienentää sen myötä tuloverokertymää. Hyvinvointivaltioon kuuluvien palveluiden järjestäminen on siten onnistuttava tekemään nykyistä tehokkaammin ja pienemmillä kustannuksilla. Tämä vaatii radikaalia toimintatapojen muuttamista palveluiden tuotantoprosesseissa.
Prosesseja on mahdollista tehostaa hyödyntämällä teknologiaa, automatiikkaa ja tekoälyä nykyistä tehokkaammin ja laajamittaisemmin. Tässä tarvitaan erityisesti hallinnon organisaatiorajat ylittävää teknologioiden soveltamista sekä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä prosessien järjestämistapaan: pelkkä paperiprosessin siirtäminen sellaisenaan sähköisiin palveluihin ilman prosessien samanaikaista muuttamista ei todennäköisesti tuo merkittävää säästöä palvelun tuotantokustannuksiin tai paranna asiakaskokemusta. Samalla on kuitenkin myös huomioitava, että erilaisten teknologioiden hyödyntäminen kasvattaa palvelutuotannon riippuvuutta ko. teknologioista ja erilaisiin turvallisuusuhkiin varautumisen merkitystä.
Tiedon merkitys tulee kasvamaan myös jatkossa. Julkishallinnon hallussa erilaisissa rekistereissä olevat tiedot on saatava liikkumaan entistä sujuvammin viranomaisten välillä, mutta samalla on huolehdittava tietosuojasta ja tietojen käytön läpinäkyvyydestä, jotta kansalaisten luottamus moraalisesti oikeaan henkilötietojen käyttöön säilyy – mieluiten vahvistuu. Suomi on menneinä vuosikymmeninä menestynyt kansainvälisessä kilpailussa ennen kaikkea olemalla tasa-arvoinen, luottamukseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta. Tätä kilpailukykytekijää meidän kaikkien tulee vaalia.
"Prosesseja on mahdollista tehostaa hyödyntämällä teknologiaa, automatiikkaa ja tekoälyä nykyistä tehokkaammin ja laajamittaisemmin.”
Yhteiskuntaan vaikuttaa nyt ja 2020-luvulla useita toisiinsa kietoutuneita muutosvoimia
Ongelmien kompleksisuus lisääntyy
Kompleksisten eli yhteen kietoutuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii asioiden välisten suhteiden ymmärtämistä, kokonaisuuksien hahmottamista sekä verkostomaista yhteistyötä ja johtamista.
Tämä edellyttää epävarmuuden sietämistä, kokeillen oppimista ja nopeaakin tilanteisiin reagointia. Kompleksisessa maailmassa eri asiat vaikuttavat toisiinsa monin eri tavoin, jolloin kokonaisuutta ei voi hallita keskittymällä pelkästään niiden yksittäisiin osiin.
"Moniarvoisen tilannekuvan luominen on mahdollista, kun eri toimijat tuovat siihen oman panoksensa omasta tulokulmastaan.”
Moninaisista riippuvuussuhteista johtuen joskus asioihin voi vaikuttaa suuresti pienilläkin muutoksilla, mutta toisaalta joskus isotkin investoinnit voivat osoittautua turhiksi. Kompleksisten ilmiöiden kaikkien vuorovaikutussuhteiden tunnistaminen ja mallintaminen on mahdotonta. Mitä enemmän kompleksisia ilmiöitä tunnistetaan ja tutkitaan, sitä enemmän on käytössä erilaisia tulkintoja ratkaisuehdotuksista. Moniarvoisen tilannekuvan luominen on mahdollista, kun eri toimijat tuovat siihen oman panoksensa omasta tulokulmastaan. Ilmiöt kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti vuorovaikutuksessa. Ilmiöitä ei voi siten rajata tai lukita kenellekään yksittäiselle toimijalle.
Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
Huoltosuhteen epätasapainosta aiheutuva julkisen sektorin kestävyysvaje vaikeuttaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoa. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan uutta osaamista ja uudenlaisia työntekemisen tapoja.
Kestävyysvaje on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta eikä sen korjaantumisessa ole havaittavissa muutosta parempaan. Väestön ikääntyminen ja kasvavat terveydenhuollon kustannukset, alhainen syntyvyys, työmarkkinoilla havaittava rakenteellinen työttömyys sekä töiden ja työntekijöiden kohtaanto-ongelma haastavat sosiaalista ja taloudellista kestävyyttämme. Sekä palvelurakenteessa että palveluiden kehittämisessä on kiinnitettävä enemmän huomiota ikääntyvien kansalaisten palvelutarpeeseen ja palveluiden saavutettavuuteen sekä niiden tuottamisen tehokkuuteen. Digitalisaation mukanaan tuoma työn tekemisen ja toimintatapojen muutos on kyettävä huomioimaan ennakoivasti kaikilla koulutustasoilla. Elinikäisen oppimisen ja työn ohessa oppimisen merkitys kasvaa ja työmarkkinoilla on kasvava tarve monitaitajille.
Turvallisuusympäristö monimutkaistuu
Kansainvälisen politiikan epävarmuus ja globaali polarisaatio luovat hybridiuhkia. Teknologiariippuvuus lisää uhkien ja vahinkojen laajuutta sekä niiden vaikutuksia yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle.
Hybridivaikuttaminen, trollit, hakkerit ja informaatiovaikuttaminen ovat rikollisuuden nopeimmin kasvava ala. Rikollisuuden torjunta on entistä haastavampaa, koska rikolliset hyödyntävät hyvin tehokkaasti globaalisti skaalautuvaa teknologiaa. Palvelutuotannossa erilaisten teknologioiden hyödyntäminen kasvaa edelleen, mikä kasvattaa myös erilaisiin uhkiin varautumisen merkitystä. Myöskään kansalaisten tietoisuus ja ymmärrys digitalisaatiosta ja uudenlaisista uhkista ei täysin vastaa nykyisen turvallisuusympäristön todellisuutta ja vaatii päivitystä. Eräs aikamme ilmiöistä on vihapuheen lisääntyminen, jonka myötä yhteiskunnallinen polarisaatio jyrkkenee. Äärimielipiteiden ja mielipide-erojen syvenemisen myötä yleinen valmius kompromissien hakemiseen ja toisten ymmärtämiseen vähenee. Kompleksisten ongelmien ratkaisemisessa tarvitsisimme kuitenkin ennen kaikkea keskustelua, eri näkökulmien ja tarpeiden huomiointia sekä kompromisseja.
Ympäristön ja talouden suhde on muutoksessa
Ilmastonmuutos pakottaa valintoihin ja luo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Elämäntapojen ja kulutustottumusten muutos lisää ekologian ja kestävyyden merkitystä.
Kansalaisten ja yritysten tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kestävän kehityksen merkityksestä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Erityisen voimakkaasti on kasvanut ymmärrys ilmastonmuutoksen seurausten, esimerkiksi merenpinnan korkeuden, vaikutuksista kansantalouteen, kansainväliseen kaupankäyntiin ja rahtiliikenteeseen, muuttoliikkeeseen sekä rakennettuun ympäristöön.
”Ympäristöasioiden huomiointi luo myös uusia liiketoiminta mahdollisuuksia yrityksille.”
Tietoisuuden lisääntymisen myötä yhä suurempi osa kansalaisista ja yrityksistä tekee ympäristö ystävällisempiä valintoja kulutuskäyttäytymisessä ja hankinnoissa. Nämä valinnat ohjaavat myös teollisen tuotannon investointeja ja hankintoja. Yritysten on myös huomioitava entistä tarkemmin mahdollinen maineriski, joka aiheutuu, jos ympäristöystävälliset toimintatavat sivuutetaan. Toisaalta ympäristöasioiden huomiointi luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Paitsi että ympäristöteknologian liiketoimintapotentiaali on kasvamassa, kansalaisten kulutusvalintojen muuttuminen luo kysyntää kaikille ympäristötietoisille yrityksille. Nämä vaatimukset ja mahdollisuudet ovat merkityksellisiä myös julkishallinnon toimijoille.
Digitalisoituminen on kaikkialla
Teknologia luo mahdollisuuksia sujuvoittaa ihmisten elämää. Teknologiaa hyödynnettäessä on mahdollistettava inhimillinen ja turvallinen vuorovaikutus kaikille.
Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja. Digitalisaatio ei saa olla syrjäyttävä voima ja palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Myös digitaalisissa toimintaympäristöissä on mahdollista ottaa huomioon inhimillisyys ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tarve. Kun julkisten palveluiden käyttäminen kasvaa sähköisessä asiointikanavassa entisestään, kasvaa myös yhdenvertaisuuden merkitys. Kaikilla kansalaisilla on oltava yhdenvertainen ja maksuton pääsy asiointiin julkisissa palveluissa palvelukanavasta riippumatta. Myös selkeän virkakielen tarve kasvaa, kun asiointia siirtyy kasvokkain tapahtuvista asiointitavoista sähköisiin kanaviin.
Kompleksisessa toimintaympäristössä tarvitsemme enemmän yhteistyötä ja yhteisiä toimintamalleja
Palveluita ja hallinnon toimintaa on kehitettävä kokonaisuutena. Ei riitä, että panostetaan vain uusiin palveluihin tai vaikkapa tekoälyyn, jos samalla ei huolehdita siitä, että tietojen liikkuvuus ja laatu paranevat, tai että hallinto kykenee tehokkaampaan verkostomaiseen yhteistoimintaan, jota tuetaan tarkoituksenmukaisella lainsäädännöllä.
Jotta sähköisestä asioinnista saataisiin helppokäyttöistä, julkishallinnon toimintaa ja palveluita on tarpeen kehittää samanaikaisesti kolmella eri tasolla:
- Kansalaiselle näkyvä palvelukokemus
- Hallinnon toimintatavat palvelutuotannossa
- Taustalla oleva digitaalinen infrastruktuuri
Toimenpide-ehdotukset
Kansalaiselle näkyvä palvelukokemus
Sähköinen asiointi tulee saada kansalaisten ensisijaisesti valitsemaksi asiointimuodoksi. Kivuttomimmin tämä onnistuu tekemällä sähköinen asiointi niin hyväksi, helpoksi ja houkuttelevaksi, että suurin osa kansalaisista siirtyy sähköiseen asiointiin sen vuoksi, että se on ylivoimaisesti paras ja vaivattomin tapa asioida julkishallinnon kanssa. Iäkkäitä ja fyysisesti toimintarajoitteisia kansalaisia tulee tukea kehittämällä sähköisistä palveluista saavutettavia, tarjoamalla digitukea ja opastusta palveluiden käyttämiseen sekä laajentamalla sähköistä puolesta asiointia ja valtuuttamista uusiin käyttökohteisiin.
Toimenpide-ehdotukset
- Kehitetään ja jaetaan kansalaisille maksuton, helppokäyttöinen, saavutettava ja mobiililaitteissa toimiva tunnistusväline, jolla taataan kaikille kansalaisille yhdenvertainen asiointimahdollisuus julkishallinnon palveluihin myös sähköisessä asiointikanavassa.
- Käynnistetään kokeilu, jossa jokin julkishallinnon palvelu tarjotaan muuna kuin sähköisenä palveluna ainoastaan luvanvaraisena ja analysoidaan kokeilun jälkeen kansalaisten kokemukset ja kokeilun vaikuttavuus.
Hallinnon toimintatavat palvelutuotannossa
palvellaan elämän eri tilanteissa yli hallintosiilojen, tämän yksityiskohtaisen mutta sisäisesti osin koordinoimattoman sääntelyn perintö muodostuu hyvän asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen esteeksi. On siis pohdittava, millainen lainsäädäntö palvelee nopeasti muuttuvan yhteiskunnan tarpeita. Tietojen käytön ja hallinnoinnin pelisääntöjä tulee pohtia hallinnonalojen rajat ylittävänä kokonaisuutena sekä selkeyttää ja täydentää entisestään. Valtakunnallisen palvelutarjonnan turvaamiseksi on tarpeen tiivistää valtion virastojen ja kuntien yhteistyötä sekä kehittää joustavampia ja kansalaisten palvelutarpeeseen paremmin kohdennettuja asiointimuotoja.
Toimenpide-ehdotukset
- Ministeriöt huomioivat lainsäädäntöhankkeissa systemaattisesti ja entistä laajemmin poikkihallinnollisuuden sekä riippuvuudet muihin kuin käsiteltävään lainsäädäntöön. Oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö kehittävät vastuillaan olevaa uutta ja olemassa olevaa yleislainsäädäntöä, joka koskee tekoälyn hyödyntämistä, automatisoitua päätöksentekoa, datan hallintaa sekä kansalaisten digitaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia.
- Viranomaisia kielletään kysymästä kansalaisilta sellaisia tietoja, jotka jo joku toinen viranomainen on kerännyt, ja joiden luovuttamiselle ei ole tietosuojaesteitä. Haetaan tiedot sen sijaan suoraan toiselta viranomaiselta teknisen käyttöyhteyden kautta.
Taustalla oleva digitaalinen infrastruktuuri
Julkishallinnon digitaalisia alustoja, kuten Suomi.fitä, on hyödynnettävä entistä laajemmin. Yhteiskäyttöisten alustapalveluiden avulla vältetään päällekkäisiä investointeja ja niistä syntyviä kustannuksia. Hallinnon rekistereissä olevien tietojen tulee liikkua automaattisesti ja suojatusti järjestelmien ja palveluiden välillä ilman, että kansalaiselta itseltään kysytään samoja tietoja yhä uudestaan. Kun kansalaisen tietoja siirretään järjestelmien välillä muissa kuin lakisääteisissä viranomaistarkoituksissa, kansalaiselle itselleen tulee taata mahdollisuus päättää omien tietojensa siirtämisestä – tai siirtämisen kieltämisestä. Kansalaisen tulee voida luottaa jatkossakin, että kukaan ei pääse käsiksi hänen henkilökohtaisiin tietoihinsa ilman oikeutusta.
Toimenpide-ehdotukset
- Velvoitetaan julkishallinnon organisaatiot rakentamaan standardimuotoiset ja kehittäjäystävälliset rajapinnat vaikuttavuudeltaan keskeisiin tieto-
- varantoihin ja palveluihin, mikä helpottaa tietojärjestelmien ja palveluiden välistä yhteentoimivuutta sekä tekoälyn hyödyntämistä.
- Rakennetaan yleiskäyttöinen omadata-suostumuksenhallinta, jonka avulla kansalainen voi itse hallinnoida lupia omien tietojensa hyödyntämiseen häntä hyödyttäviin palvelutarkoituksiin joissakin palveluissa.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
