Suomi.fi täytti 20 vuotta 4.4.2022. Juhlavuoden kunniaksi julkaisimme sivuillamme Suomi.fi-palveluiden historian. Historia avaa verkkopalvelun ja yhteisten sähköisen asioinnin tukipalveluiden monipolvisia vaiheita Kansalaisen käsikirjasta Kansalaisen Asiointitiliin ja Kansallisesta palveluarkkitehtuuriohjelmasta (KaPA) Laatutyökaluihin ja avustettuun sähköiseen valtuuttamiseen.
Suomi.fi on nimenä tuttu jo yli 90 prosentille suomalaisista (tunnettuustutkimus 2022). Aikoinaan portaalina aloittanut Suomi.fi on nykyään jo 11 palvelun muodostama sähköisen asioinnin tukipalveluiden kokonaisuus , joiden asiointimäärät huitelevat vuosittain kymmenissä tai sadoissa miljoonissa.
Suomi.fi-palvelut kiinnostavat myös kansainvälisesti. Palveluihimme käy tutustumassa digipalveluista vastaavia ja niitä kehittäviä virkamiehiä, poliitikkoja sekä yritysten ja kansainvälisten järjestöjen edustajia ympäri maailman. Useimmille vierailijoille suurin ihmetyksen aihe on kuitenkin edelleen 51-vuotias reaaliaikainen väestötietojärjestelmämme. Monissa maissa väestökirjanpitoa tehdään edelleen keräämällä tiedot ovelta ovelle -menetelmällä.
Väestötietojärjestelmämme mahdollistaa paitsi yhteiset Suomi.fi-palvelut myös vaalien helpon järjestämisen ja laajat toimivat julkiset digitaaliset asiointipalvelut. Tiedot liikkuvat helposti viranomaisten, yksityisten toimijoiden ja jopa eri maiden välillä Suomi.fi-palveluväylän avulla.
Nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, miltä Suomi.fi näyttää kolmekymppisenä vuonna 2032. Tulevaisuustyössä tunnistamamme trendit ja skenaariot avaavat mahdollisia kehityskulkuja, joihin Suomi.fi-palvelut voivat osaltaan vaikuttaa.
Miltä näyttää Suomi(.fi) vuonna 2032?
Kansalaiset käyttävät sujuvia tilannelähtöisiä, automatisoituja asiointipalveluja ensisijaisesti digitaalisten käyttöliittymien avulla. Henkilökohtaista asiointia tarvitseville on tarjolla monipuolisia henkilökohtaisia ja kustannustehokkaita palveluita.
Puhekäyttöliittymät ovat yleistyneet. Käyttäjä saa palvelua haluamallaan kielellä automaattikäännösten avulla.
Julkis-, yksityis- ja kolmannen sektorin palvelut muodostavat eheitä tilannelähtöisiä palveluita, jotka on kehitetty yhdessä. Esimerkkejä ovat mm. lapsen saamiseen, läheisen kuolemaan tai yrityksen perustamiseen liittyvät palvelukokonaisuudet.
Palveluiden taustalla semanttisesti yhteensopivat tiedot liikkuvat viranomaisten, kolmannen sektorin ja yritysten kesken automaattisesti. Kansalaiset hallinnoivat omia tietojaan ja niiden luovuttamista kolmansien osapuolien käyttöön. Julkisia palveluja on tarjolla laajasti EU-maiden kesken.
Osaa nykyisistä Suomi.fi-palveluista ei ole enää tai ne ovat muuttuneet radikaalisti. Uudet Suomi.fi-palvelut tukevat yhteiskunnan digitalisaatiota. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi äänikäyttöliittymiin tai suostumusten hallintaan liittyvät ratkaisut.
Suomi.fi elää ja hengittää – pitkälti rajapintapalveluina.
Digitaalisten palveluiden kehitystä 2020-luvulla ohjaa niin julkisen hallinnon yhteinen strategia kuin Suomen digitaalinen kompassi, jotka luovat strategisen kehyksen digitalisaation edistämiselle yli hallituskausien ja hallinnon rajojen.
Se, kuinka oikeassa tai väärässä tulevaisuudenkuva on, riippuu pitkälti siitä missä haluamme olla kymmenen vuoden päästä. Olen kohtalaisen varma, että Suomi.fi on tavalla tai toisella olemassa myös vuonna 2032.
Samalla tänä vuonna julkaistu historiikkimme on täydentynyt uusilla palveluilla, innovaatioilla ja onnistumisilla sekä kansalaisten elämää helpottavilla uusilla palveluilla ja ominaisuuksilla.
Onnea vielä kerran Suomi.fi! Onnea myös kaikille teille 20 vuoden aikana Suomi.fi-palveluiden kehittämiseen osallistuneille sekä ennen kaikkea Suomi.fi-palveluita käyttäville asiakkaillemme!
Jani Ruuskanen toimii johtavana erityisasiantuntijana Digi- ja väestötietovirastossa ja on ollut keskeinen henkilö Suomi.fi-palveluiden kehittämisessä.
Suomi.fi vuonna 2022:
- Suomi.fi-palveluista suosituimpia ovat Tunnistus (200 miljoonaa asiointitapahtumaa vuonna 2021) ja Valtuudet (yli 30 miljoonaa käyttäjien tekemää sähköistä valtakirjaa vuodesta 2017 lähtien).
- Maksut-palvelun kautta välitettiin vuonna 2021 yli 8 miljoonaa maksutapahtumaa.
- Viestit-palvelulla on jo noin miljoona suomalaisia käyttäjää, jotka vastaanottavat vain sähköistä postia julkiselta hallinnolta.
- Palvelutietovaranto (PTV) toimii keskitettynä, täysin avoimena tietovarantona palveluista ja asiointikanavista ja mahdollistaa erilaisia uusia innovaatioita.
- Kartat-palvelun avulla palvelutietovarannon tiedot saa myös upotettua valmiisiin karttaliittymiin vaikkapa alueen omille verkkosivuille.
- Keväällä 2022 lanseerasimme Laatutyökalut, joiden avulla palveluiden laadun itsearviointi ja asiakaspalautteen ja käyttöastetietojen kerääminen on entistä helpompaa.
- Uusimpana ominaisuutena avasimme avustetun valtuuksien luomisen henkilöille, joilla ei ole vahvan sähköisen tunnistautumisen välineitä ja jota kehitimme ja kokeilimme jo aiemmin Kainuun Soten kanssa. Kainuun malli on laajennettavissa kaikille hyvinvointialueille.
