"Luotammeko jo liikaakin omiin kykyihimme palveluiden ja laitteiden käytössä?" kysyy johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta
Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometrin mukaan suomalaiset suhtautuvat kasvavista uhista huolimatta yllättävän positiivisesti digitaalisiin palveluihin. Kyselyn tulokset ovat niin digimyönteiset, että ne herättävät epäilyksen siitä, luotammeko jo liikaakin omiin kykyihimme palveluiden ja laitteiden käytössä. Kyselyymme vastasi syyskuun alkupuolella edustava 1 500 suomalaisen joukko.
Yli puolet suomalaisista kertoo olevansa huolissaan identiteettivarkauden uhriksi joutumisesta tai tietojensa väärinkäytön mahdollisuudesta digipalveluissa. Yli 80 prosenttia on saanut huijaus- tai kalasteluyrityksiä sähköpostiin, puhelimeen tai pikaviestipalveluihin.
Verkkorikollisuuden ja -hyökkäysten määrä kasvaa jatkuvasti, joten ei ole yllättävää, että yhä useampi meistä joutuu tekemisiin näiden ilmiöiden kanssa henkilökohtaisesti.
Samaan aikaan digitaalisten palveluiden käyttö yleistyy Suomessa, ja kaikki ikäryhmät pitävät digipalveluita erittäin hyödyllisinä. Luottamus etenkin viranomaisten ja työnantajien kykyyn käsitellä tietoja turvallisesti on todella korkea. Vaikka tilanne ei esimerkiksi yhteisöjen tai kaupallisten palveluiden osalta ole aivan yhtä myönteinen, voidaan suomalaisten kuitenkin sanoa olevan hyvin digipositiivisia.
Olemme seuranneet luottamuksen kehittymistä useiden eri kyselyjen avulla jo useamman vuoden ajan. Trendi on vakaa. Suomalaisten usko digitalisaatioon ei horju, vaikka uhkia tunnistetaan ja kohdataan entistä useammin. Tilanne on lähtökohtaisesti erinomainen yhteiskunnan digitaalisen kehityksen kannalta.
Emme kuitenkaan saa olla liian hyväuskoisia. Kehitys voi jatkua turvallisesti vain, jos kasvatamme digiturvaosaamistamme. Emme voi myöskään tuudittautua siihen, että ”joku muu” kantaa vastuun digiturvasta, vaan meidän jokaisen on ryhdyttävä aktiivisesti toimiin turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
Suomessa tarvitaan aina vain enemmän ajantasaista ja päivittyvää digiturvakoulutusta. Onneksemme sitä on myös tarjolla, ja nyt on aika hakeutua sen pariin. Varautumisen on oltava riittävällä tasolla meillä jokaisella – muuten jatkuvasti kehittyvät verkkouhat voivat muodostaa merkittävän riskin koko yhteiskunnalle.
Tilanne vaatii tekoja meiltä kaikilta. Organisaatioiden ja yhteisöjen pitää pystyä tarjoamaan digiturvakoulutusta henkilöstölleen mahdollisimman laajasti. Kansalaisten taas on huolehdittava siitä, että he todella saavat koulutusta ja tarttuvat tarjottuihin tilaisuuksiin.
Meidän asiantuntijoiden vastuulla puolestaan on se, että koulutus on riittävän monipuolista, ajantasaista ja ymmärrettävää.
– Kimmo Rousku
johtava erityisasiantuntija, Digi- ja väestötietovirasto
Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomissa, Lapin Kansassa, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Turun Sanomissa 7.–12.10.2022
