Väestötietojärjestelmän ansiosta moni asia tapahtuu Suomessa kansalaisten silmissä kuin automaattisesti
Maailman mittaluokassa ainutlaatuinen Suomen väestötietojärjestelmä on palvellut yhteiskuntamme tietohuoltoa jo 50 vuotta. Järjestelmän ensimmäinen versio valmistui ja otettiin käyttöön loppuvuodesta 1974. Väestötietojärjestelmän ansiosta Suomessa asuvien ihmisten ei esimerkiksi tarvitse itse toimittaa tietojaan usealle eri viranomaiselle, vaan järjestelmään kirjatut tiedot ovat automaattisesti useiden eri toimijoiden käytettävissä. Järjestelmä myös mahdollistaa sen, ettei maassamme tarvitse järjestää erillistä väestönlaskentaa. Suomi on yksi harvoja maita muun muassa Tanskan lisäksi, joissa on voitu luopua erillisestä väestölaskennasta.
Suomessa väestötiedot on keskitetty yhteen digitaaliseen väestötietojärjestelmään. Vaikka useissa erityisesti Euroopan valtioissa on keskitettyjä digitaalisia väestörekistereitä, Suomen järjestelmä on tietosisällön laajuuden ja luotettavuuden sekä tietojen laajan hyödyntämisen osalta maailman huippua, mahdollisesti maailman paras. Monen valtion hallinnosta onkin käyty kiinnostuneina kuulemassa järjestelmää ylläpitävän Digi- ja väestötietoviraston kokemuksia ja oppeja Suomen väestökirjanpidosta.
Väestötietojärjestelmä sisältää tiedot kaikista Suomen kansalaisista ja Suomessa asuvista ulkomaalaisista.
Digitaalisen yhteiskuntamme perusta
Väestötietojärjestelmä on digitaalisen yhteiskuntamme perusta ja se muodostaa eräänlaisen digitaalisen infrastruktuurin pohjan, jolle moni muu yhteiskuntamme toiminto rakentuu. Esimerkiksi sähköinen tunnistaminen ja mahdollisuus asioida huollettavien lasten puolesta pohjautuu väestötietojärjestelmän tietoihin.
Väestötietojärjestelmää päivittävät useat eri viranomaiset: esimerkiksi sairaalat toimittavat sinne tiedot syntyneistä ja kuolleista, kunnat ylläpitävät tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja huoneistoista, seurakunnat ilmoittavat tietoja uusista avioliitoista ja lapsille annetuista nimistä.
Väestötietojärjestelmä sujuvoittaa arkeamme
Väestötietojärjestelmä liittyy kansalaisten moniin arjen tapahtumiin, vaikka tämä ei aina heille näy. Esimerkiksi lapsi saa automaattisesti henkilötunnuksen, kun sairaala ilmoittaa syntyneestä lapsesta Digi- ja väestötietovirastolle ja saa ilmoitukseen vastauksena lapsen henkilötunnuksen. Useissa muissa maissa vanhempien pitää itse hoitaa nämä asiat lapsen syntymän jälkeen. Kun taas tieto kuolemasta saapuu väestötietojärjestelmään, se päivittyy sen kautta useille toimijoille, eikä omaisten tarvitse itse ilmoittaa asiasta jokaiselle taholle erikseen.
Väestötietojärjestelmään myös kirjataan henkilöiden osoitetiedot ja osoitteenmuutokset, kotikunta, avioerot ja perhesuhdetiedot. Järjestelmän tietojen perusteella voidaan muodostaa automaattisesti äänioikeusrekisteri, vaalipiirit ja määrittää jokaisen äänestäjän äänestyspaikka. Lisäksi voidaan automaattisesti vaikkapa kutsua tietty ikäluokka syöpäseulontoihin.
Väestötietojärjestelmä mahdollistaa sen, ettei ihmisten Suomessa tarvitse säilyttää itsellään suurta määrää alkuperäisiä asiakirjoja. Monessa maassa ihmisen pitää itse säilyttää ja pitää huolta useista asiakirjoista, esimerkiksi vihkimistodistuksesta. Suomessa tieto avioliitosta löytyy väestötietojärjestelmästä, eikä ihmiset tarvitse erillisiä papereita osoittaakseen siviilisäätynsä.
Väestötietojärjestelmä kertoo, keillä on oikeus hoitaa lapsen asioita ja asioida hänen puolestaan. Pelastuslaitos puolestaan hyötyy rakennus- ja kiinteistötiedoista, kun se saa tiedon, millaiseen kohteeseen hälytys tulee ja osaa varautua matkaan sen mukaisesti. Suomessa muuttajan ei myöskään tarvitse ilmoittaa jokaiselle taholle erikseen uutta osoitettaan, sillä julkiset toimijat ja myös useat yksityiset tahot päivittävät omat asiakasrekisterinsä suoraan väestötietojärjestelmän tiedoilla.
”Väestötietojärjestelmän tiedot toimivat koko yhteiskunnan tietohuollon perustana. Järjestelmä on yksi keskeisimmistä digitaalisten palvelujen rakennuspalikoista, joka mahdollistaa erilaisten digipalvelujen toteuttamisen tehokkaasti. Tavoitteenamme on, että tietoa kysytään kansalaiselta vain kerran ja sama tieto on yhteiskunnan eri toimijoiden käytössä automaattisesti siinä laajuudessa kuin lainsäädäntö sallii”, kertoo ylijohtaja Timo Salovaara Digi- ja väestötietovirastosta.
Digitaalinen infra vaatii ylläpitoa
Digitaalinen infrastruktuuri vaatii huoltoa ja ylläpitoa samaan tapaan kuin esimerkiksi tieverkosto. Ilman investointeja se ei kykene vastaamaan tulevaisuuden tietohuollon tarpeisiin.
”Meillä on hyvä väestötietojärjestelmä, joka on vastannut jo 50 vuotta yhteiskunnan moninaisiin tietotarpeisiin ja helpottanut Suomessa asuvien ihmisten arkea. Sen ansiosta moni asia näyttäytyy kansalaisten kannalta tapahtuvan kuin automaattisesti. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan säily toimintakykyisenä, jos perusinfraa ei uudisteta vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Digitaaliset palvelut kehittyvät ja väestötietojärjestelmän on oltava myös tulevaisuudessa yhteensopiva näiden järjestelmien kanssa. Muuten perusrekisterissä oleva tieto ei pysy eri digipalvelujen hyödynnettävissä. Sähköisen asioinnin jatkuva kasvu edellyttää myös jatkuvaa panostusta sen perustana oleviin yhteisiin palveluihin kuten väestötietojärjestelmään”, kertoo Salovaara.
Tiedätkö mitä tietoja sinusta on väestötietojärjestelmässä?
Voit tarkistaa väestötietojärjestelmään tallennetut omat tietosi tunnistautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun.
Tunnistautumisen jälkeen siirry valikosta kohtaan ”Omat tiedot” ja sen jälkeen kohtaan ”Henkilötiedot”. Näin näet tiedot, jotka sinusta on tallennettu väestötietojärjestelmään.
Pystyt myös päivittämään osaa tiedoistasi Suomi.fin kautta.
Lisätietoja
Väestötietojärjestelmän rooli yhteiskunnassamme: Digi- ja väestötietovirasto, ylijohtaja Timo Salovaara, p. 0295 535 303, [email protected]
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö