Väestörekisterikeskuksen arvio: Jos puolet Helsingissä siirtäisi viranomaisasiointinsa sähköiseksi, säästyisi pelkkien eurovaalien äänioikeusilmoitusten lähetyskuluissa yli 210 000 €, Uudenmaan alueella lähes 245 000 €
50 % vähemmän paperia viranomaisasioinnissa vapauttaisi miljoonia euroja palveluiden parantamiseen ja hyvinvointiin kaikkialla Suomessa.
Esimerkiksi Verohallinnon arvion mukaan se lähettää vuosittain n. 20 miljoonaa paperikirjettä, joiden kustannukset vuodessa ovat 10–20 miljoonaa euroa riippuen siitä, mitä kaikkia kuluja paperipostiin ajatellaan kuuluvan.
Helsingin alueelle pelkästään keväällä lähetettyjen eurovaalien äänioikeuslipukkeiden kustannus oli laskennallisesti noin 420 000 €. Jos puolet äänioikeutetuista olisi siirtynyt sähköiseen asiointiin, olisi kuluja säästynyt yli 210 000 €. Uudenmaan vaalialueella kustannussäästö olisi ollut lähes 245 000 euroa.
Tällä hetkellä Suomi.fi-viestit-palvelua käyttää Verohallinnon ja Väestörekisterikeskuksen lisäksi muun muassa Poliisi, Trafi sekä 47 % kunnista.
– Tiedonsaanti viranomaisasioista on jokaisen kansalaisen oikeus. Äänestysoikeusilmoitusten lisäksi lukuisat julkishallinnon toimijat sekä kunnat lähettävät tätä välttämätöntä viranomaispostia suomalaisille lukuisia kertoja vuodessa, joten siirtyminen sähköiseen tiedonantoon tarkoittaisi miljoonien säästöjä parempiin palveluihin ja hyvinvointiin meille kaikille, johtaja Timo Salovaara Väestörekisterikeskuksesta arvioi.
Salovaara korostaa, ettei kustannussäästöjen saavuttamisen tarvitse tarkoittaa sitä, että kaikki siirtyvät digitaalisiin kanaviin. Esimerkiksi veroilmoitusta täydensi verkossa tänä vuonna jo yli 80 % suomalaisista, mutta silti sen vastaanotti sähköpostiinsa vain reilu 3 % suomalaisista.
– Viranomaistiedotteet on totuttu saamaan perinteisen postin kautta, vaikka muissa asioissa oltaisiinkin jo siirrytty sähköiseen palveluun. Moni ei välttämättä edes tiedä, että Suomi.fi-viestit-palvelun kautta viranomaisviestinnän voi siirtää sähköiseksi alle minuutissa, jos pankkitunnukset tai muu sähköisen tunnistamisen väline on käden ulottuvilla, Salovaara kertoo.
Sähköisen palvelun suurin etu on joustavuus: virastoaikaan tiskille jonottamisen sijaan palveluihin voi kirjautua juuri silloin kun itselle sopii ja paperit saa halutessaan ladattua heti itselle talteen.
Väestörekisterikeskus peräänkuuluttaa, ettei digitaalisuus saa olla pakko, vaan halutessa kehitettävä taito, jonka oppimista myös tuetaan. Esimerkiksi Digituki-verkostoon kuuluvat järjestöt ympäri Suomen tarjoavat apua sähköisen asioinnin opetteluun.
– Kenenkään ei tarvitse huolestua digitaalisten palveluiden äärellä! Meillä viranomaisilla on velvollisuus neuvoa palveluiden käytössä ja lisäksi paikalliset järjestöt auttavat esimerkiksi laitehankinnoissa ja niiden käytössä, Salovaara muistuttaa.
3 helppoa vinkkiä paperipostin vähentämiseen:
- Ota käyttöön Suomi.fi-viestit-palvelut, jolloin saat tiedon muun muassa veroihin ja äänioikeuteen liittyvistä asioista jatkossa sähköisesti.
- Muuta laskut sähköisiksi, ja valitse kanta-asiakasohjelmien ja jäsenyyksien viestintäkanavaksi sähköinen asiointi.
- Ei mainoksia -tarra ovessa vähentää halutessasi turhan mainospostin ja tarjouskirjeiden määrää.
Miten arvio on laskettu?
Eurovaalien postituskustannus on laskettu kertomalla alueen äänioikeutettujen määrä arvioidulla postituskululla/hlö ja lisäämällä summaan alueelliset painatuskustannukset. Painatuskustannukset aluetta kohti on laskettu jakamalla painatuksen kokonaiskulut äänioikeutettujen yhteismäärällä ja kertomalla sitten kohdealueen äänioikeutettujen määrällä.
Lisätietoja:
Väestörekisterikeskus, johtaja Timo Salovaara, [email protected] tai p. 0295 535 303, 050 344 3111
Laskimme myös paljonko muut maakunnat ja kaupungit säästäisivät siirtymällä sähköiseen viestinvälitykseen:
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Henkilöasiakkaiden käsittelyajat
- Avioliitto ja parisuhde
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus eli tuen tarpeen ennakointi
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Edunvalvojan tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Tietoa mm. lääkäreille, viranomaisille ja muille tahoille
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Ulkomailla tapahtuneet elämänmuutokset
- Ilmoitus muutosta ulkomailla
- Ulkomailla syntynyt lapsi
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla muuttunut nimi
- Ulkomailla vahvistettu sukupuoli
- Ulkomailla tapahtunut kuolema
- Kansalaisuuden rekisteröiminen
- Suomen kansalaisuuden säilyttäminen
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Rakennus- ja huoneistotiedot väestötietojärjestelmässä
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Osoitepalvelu
- Vaalit ja äänioikeus
- Kansalaisaloite
- Kansalaisneuvonta
- Kaikki lomakkeet
- Digituki kansalaisille
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Asiakasrekisterien päivityspalvelut
- Poimintapalvelut
- Väestötietojärjestelmän hakupalvelut
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Digituki
- Digiturvapalvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Verkkoasiointi
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Tietoa virastosta