Edunvalvontavaltuutuksia vahvistetaan enemmän kuin koskaan

#edunvalvontavaltuutus #omissakäsissä

Viime vuonna edunvalvontavaltuutuksia vahvistettiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin perinteisiä edunvalvontoja määrättiin. Tämä käy ilmi Digi- ja väestötietoviraston vahvistamien valtuutusten määrästä. Virasto tekee edunvalvontavaltuutusta tunnetuksi Omissa käsissä -kampanjalla ja kannustaa jokaista täysi-ikäistä tekemään edunvalvontavaltakirjan.

Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi toisen puolesta asioinnin ja edunvalvonnan tarvetta tulevina vuosina. Odotettavissa on, että vuonna 2030 yli 100 000 suomalaisella on voimassa oleva edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus. 

Edunvalvontavaltuutuksen suosio on kasvanut viime vuosina. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) vahvistamien edunvalvontavaltuutusten määrä oli vuonna 2022 ensimmäistä kertaa enemmän (51 %) kuin määrättyjen edunvalvontojen määrä. Edunvalvontavaltuutusten osuuden on ennustettu kasvavan entisestään. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 Suomessa arvellaan olevan yli 40 000 voimassa olevaa edunvalvontavaltuutusta, kun tällä hetkellä niitä on noin 18 000.

Edunvalvonnasta puhutaan usein ikääntyvien ja muistisairaiden kohdalla, mutta arki on arvaamatonta – sairauskohtaus, tapaturma tai onnettomuus voi yllättää kenet tahansa. Digi- ja väestötietovirasto suosittelee, että jokainen täysi-ikäinen laatii edunvalvontavaltakirjan tulevaisuutensa varalle.

”Edunvalvontavaltuutuksen tunnettuus on lisääntynyt ja valtuutuksen vahvistamista koskevien hakemusten määrä on voimakkaassa kasvussa. Edunvalvontavaltuutus on monin tavoin perinteistä edunvalvontaa sujuvampi tapa valtuuttajalle ja hänen luottohenkilölleen eli valtuutetulle. Siitä ei esimerkiksi tarvitse raportoida vuosittain viranomaisille”, sanoo Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Suvi Malinen. 

Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa puolison asioiden hoitamisen

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla voi valtuuttaa oman luottohenkilön eli valtuutetun hoitamaan taloudellisia ja vaikkapa terveyteen liittyviä asioita sitten, kun niitä ei enää itse pysty hoitamaan. Valtuutus tehdään etukäteen, jolloin se on valmiina pahan päivän varalle, esimerkiksi pitkän sairaalajakson, sairauden tai tapaturman sattuessa.

Toisin kuin moni luulee, edes puolison asioita ei voi hoitaa ilman valtuutusta. Jos joudut vaikkapa onnettomuuden vuoksi sairaalahoitoon, puolisosi ei voi esimerkiksi maksaa laskujasi pankkitililtäsi eikä hakea vakuutuskorvausta puolestasi, ellet ole antanut hänelle oikeutta siihen. 

Edunvalvontavaltuutus mahdollistaa itselle tärkeiden asioiden hoitumisen myös silloin, kun ei itse pysty päätöksiä tekemään. Selkeät ohjeet helpottavat myös läheisiä, kun he tietävät, miten valtuuttaja haluaa asiansa hoidettavan. 

Edunvalvontavaltakirjan laatimiseen saa vinkkejä esimerkiksi Suomi.fi-oppaasta. Apuna kannattaa käyttää myös asiantuntijaa, kuten oikeusaputoimistoa tai pankin notariaattipalveluita. Näin on helppo varmistaa, että edunvalvontavaltakirja on laadittu oikein ja kaikki tarvittavat asiat otettu huomioon.

Koskaan ei ole liian aikaista varautua tulevaan

Digi- ja väestötietovirasto on jo parin vuoden ajan kampanjoinut edunvalvontavaltuutuksen tunnettuuden lisäämiseksi. Yhteiskunnallisessa Omissa käsissä -kampanjassa on mukana jo yli 90 kumppania ministeriöistä lakiasiaintoimistoihin ja paikallisyhdistyksiin ympäri Suomen. Monet heistä tarjoavat palveluja edunvalvontavaltakirjan laatimiseksi.

Tänä vuonna kampanjassa kehotetaan laatimaan valtakirja ajoissa, elämä kun voi yllättää aktiivisen nuoren aikuisenkin. Kampanja näkyy muun muassa Yle TV1 -kanavalla.

Omissa käsissä -kampanjassa on myös mukana yrittäjä ja entinen nyrkkeilijä Elina Gustafsson, jonka elämässä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kiipeilyonnettomuus Himalajalla sai hänet pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos hän menettäisi toimintakykynsä.

”Aika etäiseltä asialta edunvalvontavaltuutus aiemmin tuntui. Matka sai pohtimaan, mitä kaikkea tällaiselle aina liikkeellä olevalle voi sattua. Ennakkoon laadittu edunvalvontavaltakirja helpottaa läheisiäni hoitamaan asioitani, jos en itse siihen pysty”, sanoo Elina Gustafsson.

Gustafsson on näkyvästi esillä lokakuun ajan muun muassa hänestä kirjoitetussa artikkelissa ja sosiaalisessa mediassa. Hän laatii edunvalvontavaltakirjaa yhdessä DVV:n asiantuntijan Sanna Sotaniemen kanssa keskiviikkona 25.10. klo 18. Livelähetystä voi seurata Instagramissa @dvvfi- ja @ellugee-tileiltä.

Mikä on edunvalvontavaltuutus? 

• Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, joka tehdään etukäteen siltä varalta, että on itse toimintakyvytön esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden takia hoitamaan omia asioita
• Valtuutuksen tekijä eli valtuuttaja määrittää edunvalvontavaltakirjaan luottohenkilönsä eli valtuutetun ja asiat, joita tämä saa hoitaa. Asiat voivat liittyä esimerkiksi talouteen tai terveyteen. Valtakirja säilytetään itsellä tallessa ja/tai annetaan valtuutetulle säilytettäväksi.
• Valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt. Sen jälkeen valtuutettu saa hoitaa valtuutukseen kuuluvia asioita. 
• Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin että henkilöllä on käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja. Valtuutus on sujuvampaa ja joustavampaa, kun taas edunvalvojan toiminta on valvotumpaa.
• Löydät tietoa edunvalvontavaltakirjan laatimiseen Suomi.fi-oppaasta. Saat apua myös oikeusaputoimistojen tai pankin asiantuntijoilta. 

Edunvalvontavaltuutus on elämää varten

Vuonna 2022 Digi- ja väestötietovirasto vahvisti:

• ensimmäistä kertaa enemmän edunvalvontavaltuutuksia (51 %) kuin edunvalvontoja määrättiin.
• 7281 edunvalvontavaltuutusta eli 28 % enemmän kuin ennen kampanjan aloitusta vuonna 2021. Laadittujen valtakirjojen kokonaismäärää ei voi tietää, sillä edunvalvontavaltakirjaa säilytetään itsellä, ja DVV saa tiedon valtakirjasta vasta sen vahvistamisvaiheessa.

Digi- ja väestötietovirasto tekee edunvalvontavaltuutusta tunnetuksi Omissa käsissä -kampanjalla ja kannustaa jokaista täysi-ikäistä tekemään edunvalvontavaltakirjan. Keväällä 2022 alkanut kolmivuotinen kampanja on tavoittanut yli viisi miljoonaa suomalaista eri kanavissa. Kampanjassa on mukana yli 90 organisaatiota. Päätukijat vuonna 2023 ovat Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Kela, Finanssiala, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, HOK-Elannon Lakipalvelu, OP Ryhmä ja POP Pankki. Kampanja jatkuu vielä ensi vuoden. Kampanjaan voi yhä liittyä osoitteessa omissakäsissä.fi.