Digitaidot eivät synny itsestään – Nuoret kaipaavat enemmän tukea digimaailmassa toimimiseen

Nuoret kokevat, että he jäävät liian yksin digitaalisten palvelujen ja digitaalisen asioinnin opettelussa. Diginatiivius ei takaa taitoja toimia digitaalisessa maailmassa, vaan taitoja on aktiivisesti opetettava nuorille. Tämä ilmenee Digi- ja väestötietoviraston 30.8.2021 julkaisemasta ”Nuorten digitaidot” -kartoituksesta. Kartoituksen julkaisu käynnistää arjen digitaitojen kehittämiseen keskittyvän Digitukiviikon 30.8.-3.9.2021.

Digitaalisten palveluiden käytön kipupisteet liittyvät nuorilla palvelujen löydettävyyteen, ymmärrettävyyteen ja käytettävyyteen. Kynnys ottaa yhteyttä palvelua tarjoavaan tahoon voi olla korkea, jos nuori ei tiedä, miten toimia tai tuntee, että hän ei osaa kommunikoida häneltä odotetulla tavalla. Tahot, jotka auttavat luovimaan palveluviidakossa, eivät nekään välttämättä ole nuorelle tuttuja ennestään.

”Diginatiivius viittaa ajankohtaan, jolloin henkikö on syntynyt. Se, että on syntynyt digiaikana ei takaa digitaitoja. Ne ovat opeteltavia asioita aivan kuten lukeminen ja kirjoittaminenkin”, muistuttaa Digi- ja väestötietoviraston digituen projektipäällikkö Minna Piirainen.

Nyt julkaistu kartoitus osoittaa, että tuudittaudumme liikaa siihen, että nuoret ovat taitavia laitteiden käyttäjiä, ja unohdamme helposti opettaa heille digitaalisia perustaitoja ja digitaalista asiointia. Nuorilla voi olla haasteita esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelman käytössä, liitteiden lisäämisessä ja tiedostomuodon muuttamisessa, koska niitä ei ole koskaan opetettu heille. Etenkin koronapandemiavuosi nosti esille sen, että nuorten oletetaan osaavan digiympäristön työkalut, eikä niiden käytössä tarvitse erikseen opastaa.

Miten valmennamme nuoria itsenäiseen digiasiointiin?

Digitaalisten välineiden käyttötaitojen lisäksi kartoituksessa korostuu nuorten kokemat haasteet hoitaa erilaisia elämäntilanteisiin liittyviä asioita. Emme osaa valmentaa nuoria riittävästi digitaaliseen asiointiin, lomakkeiden täyttämiseen, työhakemusten laatimiseen ja muihin virallisempiin asiointitilanteisiin. 

Nuoret kokevat, että koulutuksen tulisi antaa paremmat eväät käyttää ja ymmärtää tarjolla olevia palveluita sekä kohdata digitaalisen maailman haasteita, kuten nettikiusaamista. Jos taitoja ei opeteta koulussa, voivat ne jäädä kokonaan oppimatta.

Monien digitaalisten taitojen oppiminen nojaa tällä hetkellä vanhempien tai lähipiirin apuun, mikä voi tulevaisuudessa muodostua entistä suuremmaksi nuorten eriarvoistajaksi.

Millaisia digipalveluja meidän tulisi tuottaa?

Kartoitus haastaa myös digipalvelujen kehittäjät pohtimaan, millaisia palveluja he kehittävät.
Meidän tulee kyseenalaistaa sitä ajatusta, että nuorten tulisi oppia virkakieltä ja vaikeaselkoisia digitaalisia palveluja. Kaikkia paremmin palveleva ratkaisu olisi, että digipalvelut olisivat helposti saavutettavia ja ymmärrettäviä sekä käyttölogiikaltaan riittävän helppokäyttöisiä.

”Kun kaupalliset sovellukset ja palvelut muuttavat käyttötottumuksia ja muuttuvat itse niiden mukana, on julkisten palveluidenkin pysyttävä perässä. Jos nuoret ovat tottuneet intuitiivisiin ja tietyllä logiikalla toimiviin käyttöliittymiin, voi avun tai tuen hakeminen loppua kuin seinään, jos niihin käsiksi päästäkseen on omaksuttava kokonaan toisenlainen tapa toimia digitaalisessa ympäristössä”, sanoo Piirainen.

Digitukiviikko haastaa oppimaan ja opettamaan arjen digitaitoja

30.8.-3.9.2021 järjestettävä Digitukiviikko haluaa lisätä keskustelua arjen digitaidoista. Viikko jakautuu teemapäiviin, joista ensimmäisessä digitukea käsitellään tuen antajan näkökulmasta ja myöhemmin viikolla perehdytään mm. tulevaisuuden digitaitoihin, media- ja digilukutaitoon, erilaisiin käyttäjänäkökulmiin sekä digitaalisten palveluiden laatuun. Valtakunnallisen ohjelman rinnalla alueelliset digituen tarjoajat järjestävät paikallista, käytännönläheistä ohjelmaa, josta saa vinkkejä esimerkiksi sähköiseen asiointiin.

”Digituen tehtävä on auttaa varmistamaan, ettei kukaan jää digitaalisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Digitalisaation kohdalla kyse on pysyvästä muutoksesta, eikä vain ohimenevästä ilmiöstä. Siksi digitaidot ovat tämän päivän kansalaistaitoja. Näiden taitojen laaja-alainen kehittäminen auttaa meitä yhteisönä pärjäämään paremmin”, sanoo digituen projektipäällikkö Piirainen.

Lisätietoja Digitukiviikosta ja nuorten digitaitokartoituksesta

Digi- ja väestötietovirasto, Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, p. 0295 535 280, minna.piirainen[at]dvv.fi