Tämä kirjoitus liittyy DVV:llä käynnissä olevaan projektiin, jossa tuotetaan yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa Työkyvyn digiopasta työnantajille Suomi.fi-verkkopalveluun. Projekti on osa Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Polkaisimme projektin käyntiin toukokuun 2023 puolivälissä eri sidosryhmille järjestetyllä infolla, jossa kävimme läpi projektin taustoja ja toteutusmallia. Projektin taustana toimii esiselvitys, jossa kartoitettiin ja muotoiltiin tarve työkyvyn digioppaalle, alustava näkemys mahdollisista kohderyhmistä sekä saatavilla olevista palveluista. Esiselvityksen tutkimustulokset toimivat myös pohjana projektin alkuun toteutetulle asiakasymmärryksen syventämiselle. 

Esiselvityksessä tunnistettiin muun muassa seuraavia haasteita:  

• Tietoa työkyvyn teemoista on olemassa paljon, mutta se on hajallaan. 
• Työpaikoille suunnattua koottua ohjeistoa tai koontia tärkeimmistä palveluista ei ole. 
• Työn muutos aiheuttaa haasteita johtamiseen. 
• Arjessa on vaikea arvioida, millainen ratkaisu sopisi eri tilanteisiin ja hyvät toimintatavat jäävät hyödyntämättä. 
• Tarvitaan tietoa, miten mielenterveyttä ja jaksamista voidaan tukea työpaikalla. 
• Kaikilla käyttäjillä ei ole aikaa kouluttautua tai perehtyä työn ohella. 
• Asiakasymmärryksen syventämisessä merkittävässä roolissa oli organisaatiorajat ylittävä sisältöverkosto ja siihen kuuluvat asiantuntijatahot. Verkoston ja esiselvityksen avulla hahmotimme nykytilaa ja tarpeita, alustavaa näkemystä tulevan oppaan kohderyhmistä sekä sisällön teemoista. Kohderyhmien tarkentumisen jälkeen todensimme kerättyä tietoa myös loppukäyttäjähaastatteluiden avulla. 

Arjen työn tukeminen tärkeää 

Haastatteluissa selvisi, että tiedon ja tuen tarpeet kohdistuvat erityisesti arjen työn tukemiseen ja työkykyyn liittyen tietoa haetaan erityisesti tilanteissa, joissa uusia työkykyyn liittyviä haasteita ilmenee. Aiheeseen liittyvät työpaikan toimintamallit ja niiden suunnittelu nostettiin esiin myös keskeisenä asiana. 

Oppaan olisi hyvä vastata muun muassa seuraaviin kysymyksiin:  

• Miten tukea työntekijöiden jaksamista, hyvinvointia, osaamista ja suoriutumista työpaikalla? 
• Miten tunnistaa työntekijän työkyvyn haasteita ja reagoida työntekijän työkyvyn muutoksiin? 
• Miten kehittää hyviä toimintatapoja omassa organisaatiossa? 
• Miten noudattaa työpaikan lakisääteisiä velvoitteita? 
• Kerätyn tiedon pohjalta muodostimme myös näkemyksen oppaan lähestymistavasta. Oppaan rakenteen tulee olla käytännönläheinen ja konkreettinen. Kohderyhmät huomioon ottaen on tärkeää, että opas toimisi helposti haltuun otettavana työkalupakkina arjen työhön ja kannustaisi myös työn suunnitelmallisuuteen korostaen ennaltaehkäisevää näkökulmaa työhyvinvoinnin ylläpitoon. 

Pienet organisaatiot ovat haavoittuvimmassa asemassa 

Asiakasymmärryksen keruun pohjalta havaitsimme, että organisaation koko on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa työpaikan haasteisiin ja tarpeisiin. Pienet organisaatiot ovat haavoittuvimmassa asemassa, sillä organisaation työkyvyn tietotaso voi olla alhainen, sisäiset resurssit rajatut ja heille on kohdistettu vähemmän tukea ja palveluja. 

Oppaasta hyötyisivät siis eniten työpaikat, joilla ei ole organisaation sisäisiä, nimettyjä työkykyosaajia, jolloin työkyvyn tukeminen, johtaminen ja edistäminen ovat organisaation työnantajan, johdon ja esihenkilöiden vastuulla. Kuvatun kaltaisessa tilanteessa henkilövastuussa olevat yrittäjät ja pienempien organisaatioiden johtajat kehittävät työkykyyn liittyviä toimintamalleja oman työnsä ohessa. Yrittäjät ja pienempien organisaatioiden johtajat edustavat myös työnantajaa, joten he vastaavat lakisääteisten työnantajavelvoitteiden toteutumisesta. 

Projektissa on tällä hetkellä työn alla oppaan rakenteen muodostaminen sekä soveltuvien palveluiden linkittäminen eri teemoihin. Oppaan ensimmäisen version konkreettinen työstäminen on myös aloitettu. Työkyvyn digiopasta toteutetaan DVV:n sisältöyhteistyömallilla.

Lue lisää sisältöyhteistyömallistaLinkki toiselle sivustolle, Avautuu uudessa välilehdessä