Helsingin Sanomien uutisoiman (HS 10.12.2022) mongolialaisen sairaanhoitajan kohtelu oleskelulupa-asiassa nosti yleiseen keskusteluun työperäisen maahanmuuton haasteita ja sujuvoittamiskohteita. Hätäisimmät vaativat ”Migrin räjäyttämistä” ja kritiikkiä sai myös Digi- ja väestötietoviraston myöntämän kotikuntaoikeuden ja perhesuhteiden rekisteröinti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ongelmat siinä mekanismissa, jonka perusteella viranomaiset toimivat, nimittäin lainsäädäntö.
Suomessa on tällä hetkellä historiallisesti tarkasteltuna erinomaisen hyvä työllisyysaste (73,8 %, Tilastokeskus, syyskuu 2022), mutta monella alalla on samaan aikaan työvoimapula. Joka vuosi jää syntymättä kymmeniä tuhansia uusia työsuhteita. Tilanne uhkaa myös maamme talouden kasvunäkymiä, ellei korjaavia toimenpiteitä tehdä.
Kilpailemme globaaleilla markkinoilla yhdessä muiden valtioiden kanssa ja meidän tulee edesauttaa omaa pärjäämistämme luomalla maahantulon eri vaiheisiin selkeät ja sujuvat käytännöt. Kyse on paitsi työhöntulijan, myös hänen perheensä, sujuvasta asettautumisesta Suomeen. Kaikki tämä tarkoittaa koko perheen ripeää ja mielellään samanaikaista rekisteröintiä, jotta he voivat edetä eteenpäin.
Työperäisen maahanmuuton sujuvuuden kannalta keskeinen ongelma on se, että voimassa olevan lainsäädäntömme mukaan henkilö ei voi saada henkilötunnusta ennen kuin hän on saanut oleskeluluvan. Kuitenkin henkilötunnusta tarvitaan käytännössä monen asian hoitamiseen ja tulijan kannalta sujuvuutta on juuri se, miten asiat Suomessa hoituvat: miten saan pankkitilin, miten lapset ilmoitetaan kouluun tai miten puoliso voi ilmoittautua työnhakijaksi.
Tämän ongelman poistamiseksi olemme kuluneen vuoden aikana työskennelleet Digi- ja väestötietovirastossa. Yhteistyössä laajan sidosryhmäverkoston kanssa olemme valmistelemassa digitaalisen henkilöllisyyden uudistusta. Sen yhtenä osana on ulkomaalaisen asiointiväline. Se on ulkomaalaisille suunnattu ratkaisu, jolla henkilö voi todistaa henkilöllisyytensä sähköisessä asioinnissa. Hallituksen esitykset henkilötunnuksen etärekisteröinnistä sekä ulkomaalaisten tunnistusvälineestä on annettu syksyllä eduskunnalle ja toteutuessaan ne sujuvoittaisivat huomattavasti työperäistä maahanmuuttoa.
Tämän jälkeenkin jää lainsäädäntöön vielä kehittämisvaraa. Tällä hetkellä maahanmuuttoon liittyvät viranomaiset joutuvat toimimaan omissa siiloissaan, koska sirpaleinen lainsäädäntö pakottaa siihen. Maahanmuuttajat sen sijaan eivät tietenkään näe järkeä siinä, että Suomessa eri viranomaiset pyytävät heiltä eri luukuilla samoja asiakirjoja, joita he ovat jo moneen kertaan aiemmin esittäneet. Ellei laki esimerkiksi vaatisi, että juuri Digi- ja väestötietoviraston tulee kotikuntaa myöntäessään tai perhesuhteita rekisteröidessään tarkistaa tarvittavat tiedot alkuperäisistä asiakirjoista (ovat siis myös aina paperisia), voisimme luottaa siihen, että toinen viranomainen on samat asiakirjat jo kertaalleen asianmukaisesti tarkastanut. Mikään ei myöskään estäisi, että esimerkiksi Migri voisi tehdä Digi- ja väestötietoviraston lukuun joitakin väestörekisterimerkintöjä samalla, kun he hoitavat maahanmuuttajan lupa-asioita.
Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 16.12.2022) Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela nosti esiin huomionarvoisen seikan: kun sujuvien prosessien verrokiksi usein nostetaan automaattinen veroehdotus, unohtuu että ihmisten käsittely on erilaista kuin eurojen käsittely. Esimerkiksi kotikuntalaki edellyttää, että tilapäisen oleskeluluvan haltijoilta vaaditaan ” ”ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva vähintään yhden vuoden tilapäiseen oleskeluun oikeuttava lupa”. Lisäksi laki edellyttää, että henkilöllä on ”tarkoitus olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan.” Laki siis sanoo hyvin selväsanaisesti, että viranomaisen on selvitettävä, onko hakijalla tarkoitus jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan. Tuleva automaattisen päätöksenteon sääntely puolestaan kieltää muun kuin sääntöpohjaisen automatiikan. Tästä seuraa, että vaikka Verohallinto antaisi käyttöömme ilmaiseksi ohjelmistorobottinsa, emme sitä voisi käyttää.
Tällä hallituskaudella luotu työperäisen maahanmuuton pikakaista toimii erinomaisen hyvin. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, pikakaistan läpi solahtaa nopeasti ja myös tulijat ovat tyytyväisiä. Keskeinen tekijä pikakaistan toimivuudessa on kuitenkin se, että virkatyötä on priorisoitu juuri siihen. Sen hintana on luonnollisesti käsittelyjonojen kasvu jossakin muussa palvelussa. Seuraavaksi tulisikin kääntää katse kunnolla ongelmien juurisyyhyn. Se on ajastaan jälkeen jäänyt lainsäädäntö.
Timo Salovaara, ylijohtaja, Digi- ja väestötietovirasto
