Digi- ja väestötietovirasto järjesti kesäkuun alussa digituen verkostotapahtuman teemalla Soteammattilainen digitaitojen edistäjänä. Sosiaali- ja terveysala on ottanut juoksuaskelia digitalisaatiokehityksessä ja tärkeää olisi, että ammattilaiset pysyisivät mukana vauhdissa.
Soteammattilaisilla on tärkeä rooli digiosallisuuden edistämisessä ja asiakkaiden innostamisessa sähköisten palveluiden käyttöön. Mutta miten soteammattilaisten digiosaamista tuetaan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämisessä on? Verkostotapahtuman sisällöillä pyrittiin vastaamaan näihin kysymyksiin muun muassa tutkimuksellisen tiedon ja hyvien käytäntöjen kautta.
Esimerkiksi Suomi.fi-valtuuksia voidaan käyttää erilaisissa asiointipalveluissa, kuten apteekkiasioinnissa, tai vaikkapa Kelan ja verottajan palveluissa. Valtuutuksia käytetään paljon myös sosiaali- ja terveyspalveluissa ja niistä tietäminen hyödyttää myös soteammattilaisia. Sähköinen valtuutus on tietoturvallinen ja luotettava ratkaisu puolesta asiointiin. Valtuutuksen voi tehdä koska tahansa vuorokauden ympäri ja se tulee välittömästi voimaan ilman käsittelyviiveitä. Valtuutuksen voi myös koska tahansa perua. Valtuuttaminen ei ole myöskään esteenä asioiden itsenäiselle hoitamiselle. Jos sähköinen valtuuttaminen ei syystä tai toisesta onnistu, tulevana syksyllä on avautumassa mahdollisuus hakemuksella valtuuttamiselle. Valtuuksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa suomi.fi/valtuudet.
Digitaalisesta työympäristöstä digitaaliseen työkokemukseen
Olemme selvittäneet soteammattilaisten digituen tarvetta pidemmän poissaolon jälkeen. Haastateltavilta kysyttiin, millaisia muutoksia ja osaamisvaatimuksia nopeasti digitalisoitunut työelämä on tuonut tullessaan, miten soteammattilaiset ovat löytäneet/löytävät tarvitsemansa tuen ja miten digiosaamista kehitetään. Haastatteluissa nousi esille, että muutokset työvälineissä ja toimintatavoissa vaativat jatkuvaa digiosaamisen päivittämistä. Pidemmän poissaolon jälkeen tarvitaan aikaa oppia ja huomata digitalisuuden hyödyt oman työn tekemiseen. Tärkeää on, että tarjolla on jatkuvasti perehdytystä, mahdollisuuksia harjoitteluun sekä vertaistukea.
Keskeisimmiksi esteiksi digiosaamisen kehittämiselle nousivat kiire, esimies, tietojen vanhentuminen, etäkoulutukset sekä asenne ja motivaatio. Viimeisin on näistä merkittävin. Haluaako työntekijä oppia digitaitoja ja löytääkö hän digitaalisten työvälineiden tuoman arvon omalle työlleen? Kiire vaikuttaa siihen, että oma perustyö vie kaiken ajan, eikä työn ohella ole mahdollisuutta tutustua digitaalisiin työvälineisiin. Esimies voi taas olla työn esteenä siten, ettei hän mahdollista työntekijälle osaamisen kehittämistä esimerkiksi kannustaen kouluttautumaan. Digitaaliset työvälineet ovat tulleet vahvaksi osaksi työtä ja parhaimmillaan ne helpottavat työn tekemistä esimerkiksi nopeuttamalla tietojen siirtämistä. Tärkeää olisi alkaa vähitellen puhua digitaalisen työympäristön sijaan digitaalisesta työkokemuksesta, pohtia, mitä työntekijä tarvitsee ympäristöltään, että hänen työkokemuksensa olisi hyvä. Työntekijöiden tyytyväisyys vaikuttaa suoraan myös asiakastyöhön.
Digitaidot ovat soteammattilaisten kädentaitoja
Soteammattilaisten digiosaamista kehitetään monenlaisilla tavoilla. Esimerkiksi Siun sote ja Oulunkaari ovat kehittäneet digimentori- ja digituutoritoimintoja. Molemmissa malleissa toiminnalle on luotu selkeät tavoitteet eli pyritään parantamaan henkilöstön ja organisaation digiosaamista sekä edistämään asiakkaiden digitaitoja ja sähköisten palveluiden käyttöä.
Toiminnalla on johdon tuki ja kannustus, joka näkyy muun muassa siinä, että mentoreille ja tuutoreille on resursoitu aikaa tehtävän hoitamiseen esimerkiksi oman yksikön henkilökunnan kouluttamiseksi. Toiminnalla on koordinaattori, joka vastaa esimerkiksi yhteisten tapaamisten järjestämisestä. Lisäksi molemmissa toimintamalleissa on tunnistettu selkeät kehittämiskohteet, joihin paneudutaan tulevaisuudessa. Digitaidot ovat soteammattilaisten kädentaitoja, joita tulee jatkuvasti ylläpitää. Digitaitoja ei läheskään aina korosteta sellaisina taitoina, joista pitäisi osata kaikki sisällöt vaan enemminkin siten, että digituen antajan ja saajan roolit voivat muuttua nopeastikin ja asioita opitaan yhdessä ja jatkuvasti. On tärkeää tuoda esille digitaalisten työvälineiden hyödyt työyhteisölle, työntekijälle ja asiakkaille. Palvelut ja laitteet eivät ole vain lisä työhön, vaan ne ovat osa työtä.
Soteammattilaisten digiosaamisen kehittämiseen vaikuttaa kirjo erilaisia tekijöitä. Yhtenä isona tekijänä on työntekijöiden oma asenne ja motivaatio digitaalisia työvälineitä kohtaan. Tärkeää on myös organisaatiolta ja lähiesimiehiltä saatu tuki digiosaamisen kehittämiseen.
Elina Honkaselkä
Elina Honkaselkä työskentelee Digi- ja väestötietovirastossa Digituen kehittämisen tehtävissä.
