Kuinka usein jäät doomscrollaamaan eli vähän kuin tahtomattasi selaamaan uutismedioiden ja sosiaalisen median loputtomia virtoja odottaen viimeisintä informaatiota? Koska viimeksi kyttäsit oviliveä eli suoraa lähetystä merkittävän uutistapahtuman tiimoilta, minkä pääsisältö koostuu kabinetin oven avautumisen odottamisesta?
Et ole yksin! Erityisesti sosiaalisen median koukuttavuus algoritmeineen ja huomiotalouden lyhytjänteisyys addiktoivat ja nappaavat loputtoman huomiomme, josta muutenkin käydään kovasti kilpailua. Arki digitalisoituu ja dataistuu ja algoritminen arki läikkyy yhä useammalle elämänalueelle. Digi- ja väestötietoviraston kaikille avoimessa Sujuva Suomi -webinaarissa 6.5.2022 käsiteltiin mielenrauhan edistämistä turboahdetulta tuntuvana digiaikana. Niin digiosaamisen taso kuin kiinnostus laitteisiin ja niiden hyödyntämiseen vaihtelevat, mikä vaikuttaa siihen kuinka paljon mielenrauhaa tai rauhattomuutta ne tuovat arkeen.
Mielenrauhan ja digihyvinvoinnin kannalta oma teknologiakäyttäytymiseni vaatii etäisyyden ottamista ja pitkiäkin taukoja, mutta olen kaukana digiaskeetikosta. Saan itseni ajoittain kiinni siitä, että olen selannut, lukenut, jutellut tai perehtynyt johonkin asiaan kännykän äärellä pitkiäkin aikoja, minkä vuoksi rajanveto niin kutsutun oikean elämän ja virtuaaliympäristön välillä tuntuukin kovin keinotekoiselta. Mielenrauhan voi saada niin mereltä kuin saumattomasta ja sujuvasta sovelluksesta. Esimerkiksi kännykkä on muodostunut jo niin luonnolliseksi jatkeeksi ihmisruumista, että emme edes kiinnitä siihen huomiota erityisenä välineenä, huomautti sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Sujuva Suomi -webinaarissa.
Huhtisen mukaan teknologian avulla haetaan jatkuvasti ratkaisuja olla vapaampia. Samalla näihin ratkaisuihin sisältyy aina myös uhkia, jos niitä ei osata torjua, jos niihin liittyviä toimia tehdään ajattelematta tai jos niihin suhtaudutaan liian vakavasti, mikä on ihan ymmärrettävää. Digitalisaation tai algoritmien välittämänä tapahtuu todella paljon elämän kannalta välttämättömiä ja merkittäviä asioita, mutta joskus omille asenteille ja luutuneille ajatusmalleille voi olla tervettä naurahtaa.
Webinaarissa mediatutkija, professori Anu Koivunen muistutti, että kieltäytyminen teknologiasta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä verkossa voi olla yhtä lailla ein sanomista elämälle. Doomscrollaus eli tuomioselailukin kertoo Koivusen mukaan terveestä tiedonjanosta. Ihmiset haluavat tietää ajankohtaisista asioista ja ovat kiinnostuneita maailmanmenosta, mikä on välttämätöntä demokraattisen yhteiskunnan kannalta. Siksi Koivusen mielestä erimielisyyttäkään ei kannata pelätä.
Erityisen hankala digitaalinen ympäristö voi olla kriisitilanteissa ja viranomaisviestinnälle. On tärkeää, että luotettavaa ja varmistettua tietoa on tarjolla, vaikka samalla julkisen informaatioympäristön tilaa vievät uusia teknologioita nopeasti ja häikäilemättömästi hyödyntävät disinformaatio, misinformaatio ja mal-informaatio. Ihmisten mielenrauhan ja luottamuksen kustannuksella tehdäänkin välillä kovaa bisnestä ja rikoksia. Sääntelyä hakeva virtuaalimaailma vaatiikin yhteistä työtä turvallisen tilan rakentamiseksi toimia, elää ja ihan vain olla ja hengailla, mitä myös tarvitaan.
Mielenrauhan edistämiseksi omaa digihyvinvointia kannattaa pohtia. Miten teknologiat vaikuttavat, millaisia fiiliksiä ne synnyttävät? Tuskin onnistun pitämään Twitteriä täysin kiinni kesällä, mutta tunnekuohuja janoaville algoritmeille voi välillä viitata kintaalla, kun oikein sapettaa, ja kirjautua ulos. Ja mikä onkaan parempi aika kirjautua aina useammin ulos kuin ikuiselta tuntuneen talven jälkeen koittanut kesä.
Muistakaa kirjautua ulos!
Sujuva Suomi -webinaari "Miten edistää mielenrauhaa turboahdettuna digiaikana" ja muut aiemmat webinaarit on katsottavissa osoitteesta www.dvv.fi/webinaarit.
