Uudet välimerkit takaavat henkilötunnusten riittävyyden – ensimmäinen uudenlainen henkilötunnus myönnettiin tällä viikolla

Digi- ja väestötietovirasto on ottanut käyttöön henkilötunnusten uudet välimerkit. Ensimmäinen henkilötunnus Y-välimerkillä myönnettiin 19.12.2023. Jo myönnetyt henkilötunnukset eivät muutu.

– Aiemmassa henkilötunnusmallissa tunnuksia oli kullekin syntymäpäivälle rajallinen määrä ja tunnukset kävivät vähiin joiltakin päiviltä. Kaikkein yleisimmältä syntymäpäivältä tunnukset kuluivat juuri loppuun, joten myönsimme ensimmäisen uudenlaisen henkilötunnuksen tällä viikolla, ylijohtaja Timo Salovaara Digi- ja väestötietovirastosta kertoo. 

Tämän vuoden alussa astui voimaan asetus, joka mahdollisti uusien välimerkkien käyttöönoton ja varmistaa henkilötunnusten riittävyyden tulevaisuudessa. Digi- ja väestötietovirasto jatkaa henkilötunnusten myöntämistä myös aiemmin käytössä olleilla välimerkeillä niin pitkään kuin niitä riittää.

Käyttöönotto aikaistui arviosta

Digi- ja väestötietovirasto on kuukausittain päivittänyt arviotaan uudenlaisten henkilötunnusten käyttöönoton ajankohdasta. Arvio perustui vuosien 2016–2021 keskimääräiseen antomäärään ja arvioon tulevasta tarpeesta. Tiedossa oli, että maahanmuuton vilkastuminen voisi aikaistaa käyttöönottoa.

– Arvioimme vielä joulukuun alussa uusien välimerkkien käyttöönoton tapahtuvan tammikuussa 2024, mutta uudenlaisia henkilötunnuksia olikin tarpeen ottaa käyttöön jo tänä vuonna. Olimme varautuneet myös nopeampaan aikatauluun, joten uudenlaisen henkilötunnuksen myöntäminen väestötietojärjestelmästä sujui ongelmitta, Timo Salovaara kertoo.

Henkilötunnuksen uudet välimerkit

Henkilötunnusten välimerkit jatkossa:

• Vuonna 2000 tai sen jälkeen syntyneillä kirjaimet nykyinen A ja uudet B, C, D, E, F.
• 1900-luvulla syntyneillä nykyinen yhdysmerkki (-) tai uudet kirjaimet Y, X, W, V, U.
• 1800-luvulla syntyneillä nykyinen plusmerkki (+), ei uusia välimerkkejä.

Asetuksella henkilötunnukseen sisältyvä välimerkki tuli myös yksilöiväksi osaksi tunnusta eli henkilötunnukset voi nyt erottaa toisistaan pelkästään eri välimerkki. 

Aiemmin järjestelmissä voi jättää huomioimatta välimerkin, mutta uusien välimerkkien käyttöönoton jälkeen näin ei enää voi toimia. Esimerkiksi kuvitteelliset henkilötunnukset 100190-999P tai 100190Y999P olisivat eri henkilöiden eli välimerkki voi joissakin tapauksissa olla ainoa ero.

– Kaikkien organisaatioiden, joiden järjestelmissä henkilötunnuksia käytetään, on pitänyt valmistautua muutoksiin hyvissä ajoin.  Näin on varmistettu, että henkilöiden tietojen käsittely toimii jatkossakin ongelmitta eri järjestelmissä, Timo Salovaara korostaa.

Mikä on henkilötunnus

• Henkilötunnus on yksilöimiskeino, joka yksilöi henkilöt vielä tarkemmin kuin nimi. Täysin samannimisiä ihmisiä on, mutta ei kahta, joilla olisi täysin sama henkilötunnus.
• Henkilötunnusta käytetään henkilöiden yksilöintiin viranomaisten ja monien yksityisten toimijoiden rekistereissä ja tietojärjestelmissä sekä näiden välisessä tietoliikenteessä. Henkilötunnuksen avulla voidaan muun muassa varmistaa, että tietoja rekisteröidään juuri oikealle henkilölle.
• Henkilötunnus annetaan henkilölle, joka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään. Henkilötunnus otettiin Suomessa käyttöön 1960-luvulla.
• Henkilötunnuksen saaminen Suomessa syntyneelle lapselle ei vaadi vanhemmilta toimenpiteitä. Ulkomailla syntynyt Suomen kansalainen saa henkilötunnuksen, kun Digi- ja väestötietovirasto on vanhempien pyynnöstä rekisteröinyt lapsen väestötietojärjestelmään. Ulkomailta Suomeen muuttava ulkomaan kansalainen saa henkilötunnuksen, kun hänet on oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä tai omasta pyynnöstään rekisteröity väestötietojärjestelmään.

Lisätietoa:
ylijohtaja Timo Salovaara, [email protected], puh. 0295 535 303