Johtava asiantuntija ja palveluomistaja Maria Juka-Lahdenperä on kuuden vuoden ajan luotsannut Suomi.fi-viestien liiketoiminnan kehittämistä ja tiimeineen onnistunut kasvattamaan tässä ajassa palvelun käyttäjämäärän miljoonaluokkaan.

Maria työskentelee Digi- ja väestötietovirastossa ja vastaa Suomi.fi-viestien palvelukokonaisuudesta. Palvelun liiketoiminnan ketterä kehittäminen sisältää muun muassa erilaisia hankeyhteistöitä, budjetointia, asiakastyön ohjaamista, asiakkaiden ja kohderyhmien tunnistamista, liiketoimintatarpeiden tunnistamista ja niiden priorisointia, visiointia ja tiekarttatyötä sekä mediayhteistyötä.

Suomi.fi-viestien tavoitteena on, että viranomaisten lähettämät viestit kulkevat vastaanottajille paperipostin sijaan sähköisenä. Tällöin viranomaisviestit tavoittavat vastaanottajan nopeammin, viestit löytyvät helposti yhdestä paikasta ja verovaroja säästyy paperipostin lähettämisestä palveluiden kehittämiseen. Näitä viranomaisviestejä voi lukea Suomi.fi-verkkopalvelussa ja -mobiilisovelluksella. 

Käyttäjämäärä yli kymmenkertaistunut

Kun Maria aloitti tehtävässä kuusi vuotta sitten, palvelulla oli käyttäjiä pyöreästi 140 000. Nyt käyttäjiä on yli 1,5 miljoonaa. Tällä hetkellä kasvutahti on useita kymmeniä tuhansia uusia käyttäjiä kuukaudessa.

– Tämä oli aika tuntematon palvelu, kun aloitin. En itsekään ollut kuullut tästä, Maria kertoo.

Jo sadat julkishallinnon organisaatiot lähettävät viestejä Suomi.fi-viestien kautta. Digitaalinen lähetys nopeuttaa viestiliikennettä päivillä ja säästää luontoa ja rahaa. Tietoturvallinen palvelu mahdollistaa myös sensitiivisen tiedon lähettämisen. Suomi.fi-viestien kautta kulkee laaja kirjo julkisen hallinnon ja viranomaisten viestejä, esimerkiksi erilaiset sosiaali- ja terveysalan ajanvarauskirjeet, liikennevirhemaksut ja äänioikeutetuille vaalien äänioikeusilmoitukset. 

– Palveluomistajana on ollut todella mielenkiintoista seurata kasvua miljoonaluokan palveluksi. Kasvupotentiaalia on kuitenkin yhä. Esimerkiksi Tanskassa vastaavasta palvelusta lähtee vuosittain yli 200 miljoonaa viestiä, kun meillä toistaiseksi 20 miljoonaa, Maria kertoo.

Palvelun käyttö tulee tulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi. Ensisijaisesti digitaalisen viranomaisviestinnän, Digi ensin -hankkeen, tavoitteena on, että vuonna 2026 jopa yli 4 miljoonaa henkilöä vastaanottaa viranomaisviestit ensisijaisesti digitaalisesti. Henkilöt, jotka eivät pysty asioimaan digitaalisesti, saavat tulevaisuudessakin viranomaisten viestit paperipostina.

– Suomi.fi-viestien ansiosta viranomaisviestit ja kaikki tärkeät tiedot pysyvät koko ajan mukana. Palvelu vapauttaa vastaanottajan odottamasta postia kotonaan, kun saapunut posti on luettavissa sähköisesti missä ja milloin tahansa. Paperilappu unohtuu helposti kotiin, mutta sähköisenä se pysyy tallessa Suomi.fi-viesteissä, Maria muistuttaa.

Paremman palvelukokemuksen rinnalla sujuva viestiliikenne on olennainen osa toimivaa yhteiskuntaa.

– Kuvitelkaa, millainen yhteiskuntamme olisi ilman viestiliikennettä, esimerkiksi jos ei saisi tietoa ajanvarauksesta, laskusta tai päätöksestä. Juuri nyt digitaalinen viestiliikenne on murroksessa. Esimerkiksi uskon, että pdf-tiedostoja lähetetään jatkossa vähemmän. Tieto on jatkossa entistäkin helpommin ja saavutettavammin luettavissa suoraan puhelimesta, Maria arvioi.

Asiakkaana koko Suomi

Marian mielestä työ tuntuu merkitykselliseltä, koska se vaikuttaa suureen joukkoon ihmisiä.

– Asiakkaina meillä on koko Suomi, kaikki, joilla on suomalainen henkilötunnus. Esimerkiksi jokin yksityinen toimija tekee työtä tietylle toimialalle, tietyn alueen asukkaille tai kyseisestä palvelusta kiinnostuneille. Me teemme työtä kaikille suomalaisille, ja se on merkittävä ero moneen toimijaan, Maria pohtii.

Suomi.fi-viesteillä kulkevat viranomaisviestit ja päätökset heijastavat ihmisen koko elinkaaren eri tapahtumia.

– Itse sain vuosi sitten viestin lapseni oppilaaksiottopäätöksestä. Olin silloin kakkoskodissani Jyväskylässä, jonne kirjepostini ei saavu. Sain kuitenkin heti päätöksen jälkeen tiedon, missä koulussa lapseni aloittaa syksyllä opinnot, eikä minun tarvinnut olla virallisessa osoitteessani odottamassa useita päiviä postinkantoa. Suomi.fi-viestit koskettaa suomalaisia vauvasta vaariin. Toki tämä riippuu siitä, kuinka paljon on viranomaisasiointia.

Marian luotsaamassa palvelussa työskentelee 30 asiantuntijaa eri yksiköistä ja eri puolelta Suomea. Monipuolinen tiimi koostuu muun muassa koodaajista, testaajista, tuoteomistajista, palvelumuotoilijoista ja juristeista. Työkavereille Maria lähettää kiitoksia ja terveisiä.

– Saan voimaa yhdessä tekemisestä ja yhteisistä onnistumisista. Meillä on todella hyvä porukka ja osaavia ihmisiä ympärillä. Teemme töitä tosissamme, mutta emme tosikkoina.

Työ mahdollistaa asumisen kahdella paikkakunnalla

Maria on kotoisin Jyväskylästä, missä hän on myös suorittanut kauppakorkeakoulun opinnot. Ennen Digi- ja väestötietovirastoa Maria työskenteli finanssisektorilla vastuuhenkilönä erilaisissa projekteissa, kuten tuotelanseerauksissa, palvelupaketoinneissa ja digikehittämisessä.

Vanhempainvapaan jälkeen tarjoutui sopiva hetki hypätä toimialalta toiselle. Sattuman kautta löydetty paikka osoittautuikin mielenkiintoiseksi, monipuoliseksi ja joustavaksi – mikä Marian tapauksessa tarkoittaa, että hän pystyy säännöllisesti matkustamaan kahden kotikaupungin, Helsingin ja Jyväskylän, välillä.

– Etätöiden tekeminen on meillä mahdollista. Keskimäärin teen yhden työpäivän viikossa Jyväskylästä. Pääosin työskentelen Helsingissä.

Tasapainoilu töiden, vapaa-ajan sekä kahden kotikaupungin välillä onnistuu pääsääntöisesti hyvin.

– Töiden ulkopuolella olen muun muassa ekaluokkalaisen äiti, listoja vaille valmiin omakotitalon rakentaja ja talvisin aktiivihiihtäjä. Jousto puolin ja toisin on erinomaista. Työni sisältää laajoja kokonaisuuksia ja välillä on tiukkoja määräaikoja. Tässä menestyäkseen, ja vielä oman vapaa-ajan yhteensovittamiseksi, on tärkeää hallinnoida kokonaisuus, priorisoida, delegoida ja deletoida. Toisin sanoen on tehtävä oikeita asioita oikeaan aikaan.