Lakimuutos teki digipostista oletuksen – Suomi.fi-viestien käyttäjämäärä nousi hetkessä 3,5 miljoonaan
Suomi.fi-viestien käyttäjämäärä on kasvanut kahdessa viikossa yli 800 000 käyttäjällä. Tällä hetkellä Suomi.fi-viestit on käytössä jo 3,5 miljoonalla henkilöllä. Tämä johtuu huhtikuun puolivälissä voimaan tulleesta lakimuutoksesta. Sen myötä viranomaisten digipalvelujen käyttäjät on ohjattu ottamaan Suomi.fi-viestit käyttöön, kun he tunnistautuvat jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun.
– Suomi.fi-viestien käyttäjämäärä on kasvanut huimasti kaikissa ikäryhmissä. Kasvuvaraa on silti edelleen, sillä yli neljä miljoonaa henkilöä käyttää viranomaisten sähköisiä asiointipalveluja ainakin kerran vuodessa. Jos he eivät vielä ole ottaneet Suomi.fi-viestejä käyttöönsä, heidät ohjataan ottamaan palvelu käyttöönsä, kun he seuraavan kerran tunnistautuvat jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, sanoo hankepäällikkö Annette Hotari Digi- ja väestötietovirastosta.
Suomi.fi-viestien käyttöönottoa on vauhdittanut huhtikuussa mm. veroehdotusten tarkistamisen määräajat, koska tällöin suuri osa suomalaisista asioi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa. Osalle seuraava asiointikerta jonkin viranomaisen kanssa saattaa kuitenkin olla ajankohtainen vasta myöhemmin tänä vuonna.
Paperipostiin voi aina palata takaisin
Viranomaispostin muuttuminen digitaaliseksi herättää paljon kysymyksiä. Digi- ja väestötietovirasto auttaa kansalaisia Suomi.fi-viestien käyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä puhelimitse (p. 0295 000) että omissa palvelupaikoissaan.
– Lain voimaantulon jälkeen yhteydenottojen määrä asiakaspalvelussamme on ollut nelinkertainen aikaisempiin kuukausiin verrattuna. Olemme hoitaneet yhteydenotot hyvin ja asiakkaille on pystytty vastaamaan nopeasti. Tyypillisimmät kysymykset ovat liittyneet Suomi.fi-viestien käyttöönottoon ja mahdollisuuteen palata paperipostin vastaanottajaksi, kertoo Hotari.
Hotari muistuttaa, että Suomi.fi-viestit ei tule käyttöön niille, jotka eivät asioi viranomaisten sähköisissä asiointipalveluissa. He saavat viranomaisten kirjeet jatkossakin paperipostina. Asiasta ei tarvitse ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle. Paperipostiin voi myös aina palata takaisin.
– Viranomaisten lähettämät kirjeet voi saada jatkossakin paperisena, vaikka asioisikin viranomaisten kanssa digitaalisesti. Voit vaihtaa Suomi.fi-viestien asetuksista kirjeiden toimitustavaksi paperipostin, kun olet ensin ottanut Suomi.fi-viestit käyttöön, ohjeistaa Hotari.
Lain voimaantulon jälkeen Suomi.fi-viestit käyttöönottaneista henkilöistä ainoastaan 8 % on palannut vastaanottamaan viranomaispostinsa paperipostina. Suomi.fi-viestien olemassaolon aikana, joulukuun 2017 jälkeen, yhteensä vain 2 % kaikista Suomi.fi-viestit käyttöönottaneista on palannut paperipostin vastaanottajaksi.
Myös huijarit yrittävät hyötyä muutoksesta
Suomi.fi-viestien nimissä on liikkunut säännöllisesti huijausviestejä, joilla pyritään kalastelemaan pankkitunnuksia. Vastaavia huijauksia on liikkeellä useiden muidenkin viranomaisten sekä yksityisten toimijoiden, kuten pankkien, vakuutusyhtiöiden ja operaattorien, nimissä. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomi.fin nimissä saapuvien huijausviestien määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia lain voimaantulon jälkeen.
– Vastaavia huijausviestejä on ollut liikkeellä usean vuoden ajan, mutta nyt kun Suomi.fi-viestit on erityisen ajankohtainen palvelu, näihin huijauksiin tietysti kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomioita. Valitettavasti rikolliset pyrkivät aina hyötymään sellaisesta aiheesta, joka on sillä hetkellä muutenkin ajankohtainen, kertoo Hotari.
Turvallisen käytön ohjeet ovat samat digipalvelusta riippumatta: älä koskaan klikkaa sähköpostitse tai tekstiviestitse saapuneita linkkejä, vaan siirry kyseiseen palveluun kirjoittamalla palvelun osoite aina itse selaimen osoiteriville. Suositeltavin tapa on käyttää mobiilisovellusta aina, kun sellainen on saatavilla. Silloin ei erehdy osoitteesta esimerkiksi kirjoitusvirheen vuoksi.
Hotari suositteleekin viranomaispostin lukemiseen Suomi.fi-mobiilisovellusta.
– Suomi.fi-mobiilisovellus on näppärin tapa lukea viranomaisilta saapunut posti. Siirry lukemaan uusi viesti aina joko Suomi.fi-mobiilisovelluksesta tai kirjautumalla osoitteessa suomi.fi/viestit. Koskaan ei pidä siirtyä lukemaan viestiä sähköpostitse tai tekstiviestitse saapuneiden linkkien kautta. Suomi.fi-viestit ei lähetä tekstiviestejä tai WhatsApp-viestejä. Sähköpostiin saapuu ilmoitus uudesta viestistä, mutta siinä ei tietoturvasyistä koskaan ole linkkiä, jota kehotetaan klikkaamaan, sanoo Hotari.
Lisätietoja
Digi- ja väestötietovirasto, hankepäällikkö Annette Hotari, [email protected]
Näin käytät Suomi.fi-viestejä turvallisesti
- Siirry aina lukemaan uusi viesti joko Suomi.fi-mobiilisovelluksesta tai kirjautumalla osoitteessa suomi.fi/viestit. Älä klikkaa sähköpostitse tai tekstiviestitse saapuneita linkkejä.
- Suomi.fi-viestien sähköposti-ilmoituksissa ei ole linkkejä. Suomi.fi ei lähetä tekstiviestejä, WhatsApp-viestejä tai muita pikaviestejä. Sähköposti-ilmoitukset Suomi.fihin tulleista viesteistä tulevat [email protected] -osoitteesta.
- Viranomaiset eivät koskaan vaadi toimimaan kiireessä, luovuttamaan tietoja tai klikkaamaan linkkejä paineen alla.
- Jos epäilet huijausta, voit varmistaa viestin aitouden kirjautumalla Suomi.fi-viesteihin osoitteessa suomi.fi/viestit tai avaamalla Suomi.fi-sovelluksen.
- Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville. Älä siirry palveluun hakukoneen tulosten kautta.
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Milloin alamme seurata alaikäisen omaisuuden hoitoa
- Tietoa edunvalvojille
- Alaikäisen edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Milloin alaikäinen tarvitsee edunvalvojan elatusapuasiaa varten
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Ohjeita leskeksi jääneelle lasten huoltajalle
- Usein kysyttyä alaikäisen edunvalvonnasta
- Lapsen syntymä ja tiedot
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet, kortit ja leimat
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Digi- ja väestötietovirasto sosiaalisessa mediassa
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö