Hyppää sisältöön

Digi- ja väestötietovirasto ja Verohallinto:
Katso-palvelu suljetaan kokonaan 31.8.2021 – jos asioit yhdistyksen, yrityksen tai muun yhteisön puolesta, ota käyttöön Suomi.fi-valtuudet

12.8.2021 8.00
Tiedote

Syyskuun alusta alkaen Katso-tunniste ja Katso-valtuus eivät enää toimi missään valtionhallinnon asiointipalveluissa. Jatkossa puolesta asiointi hoidetaan Suomi.fi-palveluiden avulla. Moni yritys, yhdistys ja muu yhteisö käyttää edelleen vain Katso-tunnistetta. Puolesta asioinnin uudet käytännöt kannattaa tarkistaa asiointipalveluista hyvissä ajoin ennen tärkeitä eräpäiviä.

Katson avulla voi hoitaa veroasioita ja asioida tulorekisterissä vielä elokuun loppuun saakka. Muissa kuin Verohallinnon asiointipalveluissa Katson käyttö päättyi jo alkuvuodesta. 

”Verohallinto päätti antaa Katson käyttäjille kahteen otteeseen lisäaikaa siirtymän tekemiseen. Lisäaikaa annettiin, koska siirtyminen Suomi.fi-valtuuksiin oli vuodenvaihteessa odotettua hitaampaa. Viimeinen siirtymäaika päättyy nyt elokuun lopussa”, ylitarkastaja Juha Kartano Verohallinnosta kertoo.

Katso-palvelua ovat käyttäneet veroasioiden hoitoon vielä 2021 esimerkiksi jotkut maatalous- ja metsäyhtymät, yhdistykset, säätiöt, y-tunnukselliset kuolinpesät ja ulkomaalaiset yritykset. Jos veroasiat haluaa hoitaa jatkossa sähköisesti, Suomi.fi-valtuudet pitää ottaa käyttöön viimeistään nyt.

Katson käyttäjä: tee uusi valtuutus elokuun loppuun mennessä

Katso-palvelussa nyt olevat valtuudet eivät siirry uuteen palveluun automaattisesti, vaan ne tulee luoda uudestaan Suomi.fi-valtuuksiin. Kukin asiointipalvelu, kuten Verohallinto, Kela tai Tulli, ohjeistaa puolesta asioinnin uusista käytännöistä omilla verkkosivuillaan.

Uuden valtuuden tekemiseen on kaksi tapaa: suurin osa pystyy valtuuttamaan omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa, osan tulee hakea valtuutusoikeuksia valtuushakemuksella.

Valtaosa yrityksistä ja yhteisöistä voi käyttää Suomi.fi-valtuuksia omatoimisesti

Useissa tapauksissa oman yrityksen tai yhteisön puolesta asiointi onnistuu ilman erikseen annettua valtuutta. Asioinnin yhteydessä Suomi.fi-valtuudet tarkistaa taustalla henkilön edustamisoikeuden esimerkiksi kaupparekisteristä. Erillisiä Suomi.fi-tunnuksia ei tarvita, vaan asiointipalveluun tunnistaudutaan omilla henkilökohtaisilla tunnistusvälineillä kuten pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 

Tilitoimistot ja muut asiamiehet tarvitsevat aina Suomi.fi-valtuuden asioiden hoitamiseen asiakasyrityksensä puolesta. 

”Käytännössä esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja tai kaupparekisterissä olevat muut nimenkirjoittajat voivat hoitaa yrityksen asioita itsenäisesti asiointipalvelussa. Jos toimitusjohtaja haluaa antaa vaikkapa tilitoimistolle ja taloushallinnolle oikeuden hoitaa yrityksen talous- tai palkka-asioita, hän voi omatoimisesti valtuuttaa ne Suomi.fi-valtuuksissa”, kertoo kehityspäällikkö Mika King Digi- ja väestötietovirastosta.

Katson käyttäjistä noin 90 prosenttia voi tehdä Suomi.fi-valtuutukset omatoimisesti Suomi.fi-verkkopalvelussa. Tällaisia ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat, elinkeinonharjoittajat, osa yhdistyksistä ja useimmat verotusyhtymät. 

Erillistä valtuushakemusta ei siis tässä tapauksessa tule tehdä. 

Millaisen yhteisön tulee hakea valtuuksia valtuushakemuksella? 

Kaikista Katso-palvelun käyttäjistä ei ole saatavilla luotettavaa sähköistä perustietorekisteriä, josta Suomi.fi-valtuudet voisi tarkistaa edustamisoikeuden. Tällaisia yhteisötyyppejä ovat esimerkiksi kunnat, virastot, säätiöt, y-tunnukselliset kuolinpesät ja ulkomaalaiset yritykset. Myös monien yhdistysten tulee tehdä valtuushakemus.

Nämä yhteisöt voivat laittaa valtuuksien rekisteröinnin vireille valtuushakemuksella Suomi.fi-verkkopalvelussa. Valtuushakemuksen ohje kartoittaa lyhyellä kyselyllä ensin yhteisötyypin ja antaa tarkat toimintaohjeet esimerkiksi siitä, mitä liitteitä valtuushakemukseen tarvitaan ja ketkä allekirjoittavat hakemuksen. Ohje neuvoo eri yhteisötyyppejä niille tyypillisissä erityistilanteissa. 

”Valtuuttaminen on vahva oikeustoimi ja vaatii asiaan perehtymistä. Ohjeeseen tulee tutustua, jotta hakemuksen täyttäminen menee kerralla oikein. Silloin hakemuksen käsittely ei turhaan pitkity lisätietopyyntöjen vuoksi”, neuvoo King. 

Valtuudet kannattaa huolehtia kuntoon hyvissä ajoissa ennen tärkeiden ilmoitusten ja hakemusten eräpäiviä, sillä valtuushakemusten käsittely saattaa ruuhkautua.

Katso-palvelu ei enää vastannut nykypäivän vaatimuksia – Suomi.fi-valtuuksien etuja ovat tietoturvallisuus ja ajantasaisuus

”Katso-palvelua ei olisi voitu ilman huomattavia lisäkustannuksia kehittää nykyvaatimuksia vastaaviksi. Suomi.fi-palvelut ovat ratkaisuiltaan Katsoa turvallisempia, modernimpia ja joustavampia”, taustoittaa King.

Suomi.fi-tunnistus on nykyvaatimusten mukainen vahva tunnistus. Katso-tunnistus perustui käyttäjätunnukseen ja salasanalistaan, eikä täyttänyt vahvan tunnistuksen vaatimuksia.
Suomi.fi-valtuudet hyödyntää ajantasaisia edustamistietoja perusrekistereistä kuten kaupparekisteriä, yritys- ja yhteisötietojärjestelmää, yhdistysrekisteriä, verotusyhtymärekisteriä sekä väestötietojärjestelmää. Tällöin edustamistietoja ei tarvitse ylläpitää erikseen kuten Katso-palvelussa.

Suomi.fi-valtuudet on osa Suomen digitaalista perusinfraa

Suomi.fi-valtuudet palvelee koko Suomea – niin julkista sektoria, yksityissektoria kuin yksityishenkilöitäkin. Katso-palvelua voitiin käyttää vain julkisen sektorin asiointipalveluissa. Suomi.fi-valtuudet voidaan ottaa käyttöön myös yritysten asiointipalveluissa.  
”Kansalaisille ja yrityksille asiointi toisen puolesta on sujuvampaa ja turvallisempaa, kun käytössä on yksi tuttu kansallinen ratkaisu. Kaikkia omia valtuuksiaan niin yksityishenkilönä kuin yritys- ja yhteisörooleissa voi hallita yhdessä paikassa Suomi.fi-valtuuksissa”, King kertoo. 


Jos sinulla on yhä Katso käytössä, tee näin: 

  • Tutustu ensin asiointipalvelun ohjeisiin puolesta asioinnin uusista käytännöistä. Ohjeet löydät esimerkiksi Verohallinnon, Kelan tai Tullin verkkosivuilta.
  • Katso-tunniste jää historiaan. Kirjaudut asiointipalveluihin vahvalla tunnistautumisella eli tarvitset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai Digi- ja väestötietoviraston myöntämän henkilö- tai organisaatiokortin. Erillistä tunnusta et tarvitse.
    • Poikkeuksen tekevät Katso-tunnistusta käyttäneiden yritysten ja yhteisöjen ulkomaalaiset edustajat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta eikä tunnistusvälinettä ja joiden tulee siirtyä Katso-palvelusta Suomi.fi-valtuuksiin. Heidän tulee ensin rekisteröidä Finnish Authenticator Identification -palvelussa ulkomaalaisen tunniste, jolla he tunnistautuvat palveluihin. 
  • Elinkeinonharjoittaja tai suomalaisen yrityksen tai osuuskunnan nimenkirjoittaja, voi halutessaan valtuuttaa toisen henkilön tai yrityksen omatoimisesti Suomi.fi-valtuuksissa. Ohjeet löydät Suomi.fi-verkkopalvelusta: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tietoa-valtuuksista/yrityksen-tai-yhteison-puolesta-asiointi
  • Kuntien, virastojen, säätiöiden, monien yhdistysten, y-tunnukselliset kuolinpesien ja ulkomaalaiset yritysten tulee ensin rekisteröidä valtuudet valtuushakemuksella. Täsmäohjeet valtuushakemuksen rekisteröintiin löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelusta.
  • Olemme keränneet ohjeita myös Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuille dvv.fi/siirrykatsosta.

Suomi.fi-valtuudet korvaa Katso-palvelun

  • Katso-palvelu otettiin käyttöön vuonna 2006 ja sen käyttö päättyy lopullisesti 31.8.2021. Katso-palvelua on hallinnoinut Digi- ja väestötietovirasto.
  • Suomi.fi-valtuuksia ylläpitää ja kehittää Digi- ja väestötietovirasto. 
  • Vuonna 2016 lanseeratussa Suomi.fi-valtuuksissa on luotu jo yli 20 miljoonaa valtuutta.
  • Kuukausittain palveluun tehdään yli 7 miljoonaa valtuustarkistusta ja määrä kasvaa yhä.
  • Valtuudet on integroitu yli 140 asiointipalveluun, joita hyödyntää 245 yksityisen ja julkisen sektorin palveluntarjoajaa. Näiden lisäksi palvelu on käytössä muun muassa kaikissa Suomen apteekeissa.