Läheisen kuolema on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Vuosittain Suomessa kuolee noin 60 000 ihmistä, mikä tarkoittaa vastaavaa määrää uusia muodostuvia kuolinpesiä. Nykytilassa kuolinpesän asioiden hoito on läheisille usein pitkä ja raskas prosessi, johon liittyy tietojen keräämistä ja yhdistelyä sekä asiointia eri viranomaisten kanssa. Sähköinen asiointi on mahdollista vain rajoitetusti.  

Digitalisointi ja automatisointi antaa aikaa omaisten surutyölle

Nykytilaan liittyvät haasteet ovat olleet jo pitkään tiedossa asiaan kytkeytyvien toimijoiden keskuudessa. ”Kuoleman ekosysteemi” -nimellä kulkeneessa verkostoyhteistyössä muodostettiin jo viime vuosikymmenen lopulla yhteistä näkemystä siitä, miten haasteita voitaisiin lähteä ratkaisemaan asiakaslähtöisesti. Tämä työ johti lopulta kirjaukseen nykyisessä hallitusohjelmassa ja valtiovarainministeriön huhtikuussa 2024 asettaman Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelman (EOAVH) toimeenpanon käynnistämiseen.

Hankkeen tavoitteena on vähentää omaisten hallinnollista taakkaa
ja antaa enemmän aikaa sille tärkeimmälle – surutyölle. 

Ohjelman tarkoituksena on varmistaa läheisen kuolemaan liittyvien asioiden sujuva hoitaminen digitalisoimalla tarvittavia asiakirjoja ja edistämällä automaatiota viranomaisprosesseissa. Tavoitetilassa kuolinpesän asioita voi hoitaa sähköisesti ja tarvittavat tiedot liikkuvat rakenteisessa muodossa eri toimijoiden välillä. 

Tämä vähentää omaisten hallinnollista taakkaa ja antaa enemmän aikaa sille tärkeimmälle – surutyölle. 

Samalla viranomaisprosesseja voidaan osittain yksinkertaistaa ja nykyisiä manuaalisia työvaiheita vähentää. 

Sujuvoittaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa 

Kokonaisuus on kuitenkin kompleksinen, eikä pelkästään teknisen kehitystyön ja lainsäädäntövalmistelun yhteensovittamisen näkökulmasta. 

Aiheen ympärillä levittäytyvä ekosysteemi pitää sisällään kymmeniä eri toimijoita ja toimialoja. Vaikka itse ohjelmaan sisältyvä kehittäminen on rajattu kuolinpesän hoidon ja perukirjan laatimisen sujuvoittamiseen, on sidosryhmien ja kehittämiseen kohdistuvien intressien määrä silti merkittävä. 

Kuolinpesän asioinnin sujuvoittaminen on yhteinen haaste
ja mahdollisuus osoittaa, että palveluja voidaan
kehittää yhdessä elämäntapahtumalähtöisesti.

On siis selvää, että ohjelman tavoitteiden ja asiakkaan – tässä tapauksessa kuolinpesän osakkaan – asioinnin sujuvoittamisen täysimääräinen saavuttaminen vaatii ratkaisuja, joiden taakse saadaan kehityksestä vastaavien organisaatioiden lisäksi myös laajemmin ekosysteemin eri toimijoita. Tämä korostaa ohjelmassa tehtävän sidosryhmäyhteistyön merkityksellisyyttä. 

Elämäntapahtumalähtöisyys ja asiakasnäkökulma keskiöön

Onnistumisen osatekijöihin kuuluu myös kollektiivinen kyky pitää asiakasnäkökulma yhteisen tekemisen keskiössä ja rakentaa toimivaa palvelukokonaisuutta organisaatiokohtaista näkökantaa laajemmalla otteella. 

Kuolinpesän asioinnin sujuvoittaminen on yhteinen haaste ja mahdollisuus osoittaa, että palveluja voidaan kehittää elämäntapahtumalähtöisesti ihmisten ja organisaatioiden erilaiset tarpeet huomioiden. 

Tervetuloa mukaan yhteistyöhön!

Nico Käräjäoja, ohjelmapäällikkö, valtiovarainministeriö