Janne Viskari aloittaa uuden Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajana 1.1.2020
Ensi vuoden alussa aloittavasta Digi- ja väestötietovirastosta muodostuu aktiivinen ja laaja-alainen digitalisaatiota edistävä toimija. Tasavallan presidentti hyväksyi tänään lain Digi- ja väestötietovirastosta, jonka mukaan Väestörekisterikeskuksen nykyinen ylijohtaja Janne Viskari jatkaa ensi vuonna aloittavan viraston pääjohtajana.
Digi- ja väestötietovirasto syntyy, kun maistraatit ja Väestörekisterikeskus yhdistyvät.
– Tavoitteena on, että pystymme yhdistymisen myötä tarjoamaan kansalaisille nykyistä kokonaisvaltaisempia, elämäntilannelähtöisiä palveluja sekä edistämään voimakkaasti julkisen hallinnon ja koko suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiota, kertoo Digi- ja väestötietoviraston tuleva pääjohtaja Janne Viskari.
Digitaalisten palveluiden merkitys korostuu yhteiskunnassa entisestään
Viskari näkee, että kestävyysvaje on tulevaisuuden suurin haaste Suomelle ja paras ratkaisu siihen ovat digitaaliset palvelut, joiden kehitystä Digi- ja väestötietovirasto edistää.
– Väestö ikääntyy ja eläköityy, työtätekevien määrä vähenee ja verokertymä pienenee. Julkishallinnon palvelut on kyettävä tarjoamaan yhtä kattavasti, mutta alemmilla tuotantokustannuksilla. Kansalaiset, joilla on valmius käyttää sähköisiä välineitä, täytyy saada asioimaan myös julkishallinnon kanssa nimenomaan sähköisissä kanavissa. Kalliimpi käyntiasiointi tulisi varata ensisijaisesti niiden kansalaisten käyttöön, joilla ei ole sähköisiä välineitä, tai jotka eivät pysty niitä muusta syystä käyttämään. Toki sähköisten palveluiden pitää kehittyä jatkuvasti paremmiksi ja käytettävimmiksi – siis oltava nimenomaan palvelua, Viskari painottaa.
Tieto pitää saada liikkumaan automaattisesti ja luotettavasti
Digi- ja väestötietoviraston yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa, että tieto liikkuu järjestelmien välillä luotettavasti.
– Tiedot on saatava liikkumaan automatisoidusti eri järjestelmien välillä ja tämä vaatii järjestelmien rakentajilta yhteentoimivuuden erityistä huomiointia. Kun tietojen liikkuvuutta lisätään, samalla on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää huolehtia tietojen käytön etiikasta – kansalaisten tietoja ei saa käyttää leväperäisesti eikä missään tapauksessa kerätä yhteen paikkaan. Digitalisaation kovinta ydintä on pystyä säilyttämään kansalaisten luottamus siihen, että julkishallinto käsittelee heidän tietojaan oikein, jatkaa Viskari.
Viskarin digijohtajuus on tunnustettu laajasti
Janne Viskarin rooli suomalaisen yhteiskunnan digitalisaation edistäjänä on ollut merkittävä jo vuosien ajan. Tivi-lehti valitsi Viskarin vuoden vaikuttajaksi 2018. TiVi perusteli valintaa Viskarin taidolla rakentaa Väestörekisterikeskuksesta uudenlaista virastoa, joka edistää digitalisaatiota julkishallinnossa. Viskari on toiminut Väestörekisterikeskuksen ylijohtajana vuodesta 2017. Valintaan vaikutti myös Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutusohjelman (ns. KaPA-ohjelma) onnistunut läpivienti vuosina 2014–2017.
Janne Viskarin kyky edistää yhteiskunnan digitalisaatiota on tunnustettu myös kansainvälisesti. Viime vuonna brittiläinen Apolitical- verkkopalvelu valitsi Viskarin maailman sadan merkittävimmän digihallinnon vaikuttajan joukkoon.
Lisätiedot:
Ylijohtaja Janne Viskari, Väestörekisterikeskus, p. 0295 535 022, janne.viskari(at)vrk.fi
- Henkilöasiakkaat
- Avioliitto ja parisuhde
- Avioliiton esteiden tutkinta
- Vihkiminen
- Avioehto
- Sukunimestä päättäminen avioituessa
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla myönnetty ero
- Aviovarallisuussuhteeseen sovellettava lainsäädäntö
- Osituskirjan rekisteröinti
- Rekisteröidyn parisuhteen muuttaminen avioliitoksi
- Avopuolisoiden yhteistalouden purkaminen
- Avio-oikeuden poistaminen
- Vihkimisoikeusrekisteristä annettavat otteet
- Lapsen saaminen ja adoptio
- Nimiasiat
- Muutto
- Vaalit ja äänioikeus
- Holhous ja edunvalvonta
- Edunvalvontaa kevyempiä vaihtoehtoja
- Edunvalvontavaltuutus
- Kuka voi toimia edunvalvojana?
- Alaikäisen edunvalvonta
- Edunvalvojan määrääminen
- Edunvalvojan tehtävät
- Tilivelvollisuus
- Lupaa edellyttävät toimenpiteet edunvalvonnassa
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Edunvalvojan tehtävistä luopuminen
- Holhousviranomaisen valvonnan keinot
- Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen
- Holhousasioiden rekisteristä annettavat otteet
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Suomi.fi-verkkopalvelu
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Todistukset väestötietojärjestelmästä
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Kansalaisaloite
- Osoitepalvelu
- Kansalaisneuvonta
- Ulkomailla asuminen
- Muutto
- Nimen muuttaminen ulkomailla
- Ulkomailla solmittu avioliitto
- Ulkomailla rekisteröity parisuhde
- Ulkomailla myönnetty avioero
- Ulkomailla syntyneen lapsen rekisteröinti
- Kansalaisuuden rekisteröinti
- Ilmoitus Suomen kansalaisuuden säilyttämisestä
- Ulkomailla tapahtuneen kuoleman ilmoittaminen
- Laillistamisohje
- Suomeen muutto
- Avoin data
- Lomakkeet
- Avioliitto ja parisuhde
- Organisaatioasiakkaat
- Varmenteet ja kortit
- Asiakasrekisterien päivityspalvelut
- Poiminta- ja analyysipalvelut
- Väestötietojärjestelmän hakupalvelut
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Digiturvapalvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Katso-tunnistus
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta