Suomi.fi-verkkopalvelu
Lähdössä eri teille? Hae matkaevääksi oikeaa tietoa.

23.4.2020 16.21
Tiedote

Eroa harkitseva joutuu miettimään monia asioita. Missä asua? Miten lasten huoltajuus järjestetään? Miten omaisuus jaetaan? Mitä tapahtuu veloille? Miten selviytyä yhden ihmisen tuloilla? Vaikka ero olisi iso kriisi, asioista kannattaa pyrkiä sopimaan puolison kanssa keskustellen ja karikoita välttäen.

 Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä Suomi.fi-verkkopalvelusta löydät keskustelun tueksi avo- tai avioerosta kertovan oppaan ja myös linkkejä erossa tarvittaviin asiointikanaviin.

Avioeroa haetaan käräjäoikeudesta

Avioeroa voivat hakea puolisot yhdessä tai kumpi tahansa erikseen, jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudesta. Allekirjoitettu avioerohakemuslomake toimitetaan käräjäoikeuteen itse viemällä, postitse tai turvallisesti Suomi.fi-viestinä. Jos eroa hakee vain toinen puolisoista, oikeus toimittaa tiedon toiselle osapuolelle.

Hakemuksen jättämisestä alkaa kuuden kuukauden harkinta-aika. Sen päätyttyä puolisoiden tai toisen heistä on viimeistään puolen vuoden kuluessa haettava avioeroa. Ellei eroa haeta, asia raukeaa. Jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä vähintään kaksi edellistä vuotta, ero voidaan tuomita ilman harkinta-aikaa.

Lapset vanhempien erotilanteessa

Vanhemmat sopivat lasten huoltajuudesta ja elatuksesta keskenään, myös lapsia kuunnellen. Lapset voivat asua joko toisen vanhemman luona tai vuorotellen kummankin luona, ja vanhemmat voivat edelleen olla vastuussa lapsista yhdessä. Myös vuoroasumistilanteessa jompikumpi vanhemmista voi joutua maksamaan elatusapua.

Jos kahdenkeskinen neuvottelu ei suju, kotikunnan lastenvalvoja avustaa lasten huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevien sopimusten tekemisessä ja vahvistamisessa. Lastenvalvojaan voi olla yhteydessä sekä riidattomissa että riitaisissa tapauksissa. Jos sopimusta ei synny, käräjäoikeudelta voi pyytää sovittelua. Mikäli sopiminen on mahdotonta, käräjäoikeus ratkaisee asian. Käräjäoikeuden ratkaisuun tyytymätön voi hakea muutosta hovioikeudesta. Käräjäoikeuksien ja myös kuntien lastenvalvojien yhteystiedot löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelusta.

Omaisuuden osittaminen

Avioerossa puolisoiden omaisuus ositetaan eli lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Jos puolisot eivät pääse asiasta sopimukseen, he voivat hakea käräjäoikeudesta pesänjakajan määräämistä joko erohakemuksen yhteydessä tai myöhemmin.

Jos puolisoilla on avioehto, jolla on rajoitettu avio-oikeutta toisen osapuolen omaisuuteen siinä tapauksessa, että liitto päättyisi eroon tai kuolemaan, omaisuudenjaossa toimitaan avioehdon mukaisesti.  Avioehto tehdään aina kirjallisesti ja rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon. Lisätietoja avioehdosta löydät Suomi.fi-sivustolta.

Avoliiton päättyminen ja omaisuus

Avopuolisoilla ei pääsääntöisesti ole erossa oikeutta toistensa omaisuuteen. Jos avoliitto on kuitenkin kestänyt vähintään viisi vuotta tai jos avoparilla on yhteinen tai yhteishuollossa oleva lapsi, erossa sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Näissä tapauksissa omaisuus pitää erotella. Jos se ei onnistu sopimalla, osapuolet voivat hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan nimeämistä. Suomi.fi-verkkopalvelusta löytyy tietoa avoliiton purkautumiseen liittyvien asiakirjojen rekisteröinnistä.

Itsellisenkään ei tarvitse selviytyä yksin

Kotikunnan sosiaalitoimi ja Kela voivat auttaa uuden elämänvaiheen ja toimeentulon järjestämisessä.

Diakoniatoimistot auttavat sekä kirkkoon kuuluvia että kuulumattomia. Tutustu myös apuaeroon.fi-sivustoon. Keskusteluapua saa perheneuvolasta, perheasiainneuvottelukeskuksista ja yksityisiltä psykoterapeuteilta. Myös eri järjestöt, kuten Väestöliitto, Ensi- ja turvakotien liitto ja Kasper ry tarjoavat neuvoja verkkosivuillaan. Monilla paikkakunnilla kokoontuu ammattilaisten vetämiä eroryhmiä. Vertaistuki samassa tilanteessa olevilta voi vahvistaa uskoa siihen, että uudenlainen elämä alkaa kantaa.

Tiedote - Henkilöasiakkaat