Ovatko edunvalvonta-asiat ajankohtaisia? – Suomi.fi-verkkopalvelun uusi opas tarjoaa täsmäohjeet

Omaan tai läheisen edunvalvontaan sekä taloudellisten ja muiden käytännön asioiden hoitoon liittyvät asiat ovat usein kimurantteja. Suomi.fi-verkkopalvelun Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -opas antaa selkeät ohjeet erilaisiin tilanteisiin. Oppaan suunnittelussa näkyy useiden viranomaisten ja järjestöjen asiantuntemus.

Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaan sisällön suunnittelua ja palvelumuotoilua varten Digi- ja väestötietoviraston johtama yhteistyöverkosto on ensin kartoittanut erilaisia edunvalvontatilanteita sekä niihin liittyviä keskeisiä kysymyksiä.

”Olemme pitäneet kultaisena ohjenuorana sitä, että vähemmän on enemmän. Ihminen kysymyksineen saattaa hukkua kaiken edunvalvontaa koskevan tietomassan keskelle. Olemme tunnistaneet keskeiset tilanteet ja vastanneet oppaassa niihin liittyviin kysymyksiin. Oppaasta ohjaamme asioimaan oikeaan osoitteeseen”, kertoo asiantuntija Minna Mäkinen Digi- ja väestötietovirastosta.

”Edunvalvontavalvonnalliset kysymykset askarruttavat yhä useampaa suomalaista. Tietoisuus esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksesta on lisääntynyt, mutta usein asian eteenpäin saattamiseen kaivataan enemmän ns. askelmerkkejä. Uusi opas tarjoaakin täsmäohjeita tiedon etsijälle erilaisiin elämäntilanteisiin”, lisää neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen Muistiliitosta.

Aiemmin Suomi.fi-verkkopalvelussa on julkaistu vastaavanlainen opas esimerkiksi omaishoitajille ja omaishoitajuutta harkitseville.

Miten voin varautua tulevaisuuteeni edunvalvontavaltuutuksella tai toimia valtuutettuna?

Edunvalvontavaltuus tulisi kuulua jokaisen täysi-ikäisen kansalaisen asiakirjasalkkuun. Sillä voi ohjeistaa ja valtuuttaa luottohenkilöitään sen varalle, että itse menettää toimintakykynsä sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Suomi.fin oppaasta saa neuvoja valtuutuksen laatimiseen sekä asioihin, joita siinä kannattaa ottaa huomioon.

Edunvalvontavaltakirjassa valtuutettu luottohenkilö on puolestaan uuden edessä, kun tulee aika vahvistaa valtakirja ja alkaa hoitaa läheisen käytännön asioita. Suomi.fi opastaa tässäkin tilanteessa eteenpäin.

”Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voi välttää edunvalvonnan, vaikka jonain päivänä tarvitsisi toisen henkilön hoitamaan asioitaan. Harmillisesti edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvontaan. Uusi opas helpottaa hahmottamaan näiden eroja ja kannustaa edunvalvontavaltuutuksen laatimiseen”, kertoo tutkija Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta.

Mitä tehdä, kun läheisen toimintakyky heikkenee tai kun lapsella on omaisuutta?

Moni ryhtyy pohtimaan edunvalvontaa ollessaan huolissaan läheisensä pärjäämisestä ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Miten läheisen pankki- ja talousasioiden sekä muiden arjen asioiden hoito kannattaisi järjestää? Suomi.fi antaa kokonaiskuvan erilaisista vaihtoehdoista – niin kevyemmistä tavoista kuin edunvalvonnan järjestämisestä.

Vanhemmille tulee usein yllätyksenä se, että lapsen omaisuudesta ja sen hoidosta tulee tietyissä tilanteissa ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle. Jos lapsi on kuolinpesän osakas tai hänellä on omaisuutta yli 20 000 euroa, lapselle määrätään edunvalvoja. Tällä halutaan turvata lapsen etu kaikissa tilanteissa. Opas antaa tilanteeseen selkeät toimintaohjeet.

Opas on tehty laajassa yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kesken

Laaja joukko vertaistoimijoita, järjestöjä, tutkijoita järjestöjä ja viranomaisia on yhdistänyt voimansa ja asiantuntemuksensa, jotta yhdestä osoitteesta löytyy nyt kaikki olennainen tieto sekä keskeiset palvelut ja tukea tarjoavat tahot.

Oppaan laatimiseen ovat osallistuneet Digi- ja väestötietoviraston verkkotoimitus ja holhoustoimi, Itä-Suomen yliopisto – Hyvinvointioikeuden keskus, Pohjois-Karjalan edunvalvontatoimisto, Rauman edunvalvontatoimisto, Eläkkeensaajien keskusliitto, Fine, Finfami, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Muistiliitto ry, Nuoret lesket ry, Omaishoitajaliitto, Suomen muistiasiantuntijat ry, Vanhustyön keskusliitto.