Kysymyksiä ja vastauksia identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille

Päivitetty 22.6.2021, julkaistu alun perin 25.10.2020

Digi- ja väestötietovirasto on koonnut tähän kysymyksiä ja vastauksia asioista, jotka liittyvät viraston vastuualueeseen ja joista saattaa olla hyötyä tietovuodon uhreille.

Kattava tietopaketti identiteettivarkauden tai tietovuodon uhrille löytyy Suomi.fi-verkkopalvelun oppaasta "Mitä teen? Henkilötietojani on viety tai vuotanut".

Mitä henkilötunnuksen päätyminen vääriin käsiin voi tarkoittaa?

Henkilötunnus on tarkoitettu henkilöiden yksilöiväksi tunnukseksi. Yksilöivä tunnus tarkoittaa, että kahdella kansalaisella ei voi olla samaa henkilötunnusta. Tämä on tärkeää, jotta esimerkiksi kahden saman nimisen henkilön tiedot eivät sekaannu keskenään esimerkiksi viranomaisten tai pankkien palveluissa, tai että äänioikeutta ei voi käyttää kuin yhden kerran.

Henkilötunnusta tulisi erilaisissa asiointipalveluissa käyttää ainoastaan asiakkaiden yksilöintiin. Sen sijaan henkilötunnusta ei tulisi käyttää asiakkaan tunnistamiseen. Asiakas tulisi aina tunnistaa käyntipisteasioinnissa poliisin myöntämästä henkilökortista tai passista sekä sähköisissä palveluissa vahvalla sähköisellä tunnistusvälineellä kuten pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin kansalaisvarmenteella.

Valitettavasti jotkut palveluntarjoajat kuitenkin mahdollistavat asioinnin pelkkien asiakkaan itse ilmoittamien henkilötietojen pohjalta, mikä mahdollistaa väärien henkilötietojen käyttämisen. Tyypillisiä väärillä henkilötiedoilla tehtyjä huijauksia ovat erilaisten pienten luottojen ottaminen väärillä henkilötiedoilla sekä väärennetyn osoitteenmuutoksen tekeminen verkkokauppaostosten ohjaamiseksi väärään osoitteeseen. Henkilötunnusta voi myös käyttää väärin kiusaamis- ja häirintätarkoituksissa.

Mitä identiteettivarkauden uhriksi joutunut voi tehdä?

Kaikissa tapauksissa kannattaa aina tehdä rikosilmoitus sekä noudattaa poliisin ohjeistusta. Rikollisten mahdollisuuksia omien henkilötietojen väärinkäyttöön voi ehkäistä muun muassa asettamalla tietojenluovutuskieltoja haluamiinsa käyttötarkoituksiin ja tekemällä muuttoeston. Vakavissa rikostapauksissa, jotka sisältävät fyysisen väkivallan uhkaa, voi harkita turvakiellon tekemistä. Mahdollista, joskin hyvin harvinaista, on myös henkilötunnuksen muuttaminen.

Voiko kansalainen vaikuttaa siihen, mihin tarkoituksiin ja kenelle hänen väestörekisterissä olevia tietojaan saa luovuttaa?

Rikollisten mahdollisuuksia omien väestörekisterissä olevien henkilötietojen väärinkäyttöön voi ehkäistä asettamalla tietojenluovutuskieltoja haluamiinsa käyttötarkoituksiin Omien tietojen tarkastus -palvelussa.

Omien tietojen luovutuksen voi kieltää asiakasrekistereiden päivityksiin, yhteystietojen luovuttamiseen, suoramarkkinointiin, henkilömatrikkeleiden laadintaan sekä sukututkimuksiin. Tällöin Digi- ja väestötietovirasto ei luovuta henkilön tietoja näihin käyttötarkoituksiin. Useilla viranomaisilla on lakisääteinen oikeus saada tietoja väestörekisteristä eikä tietojen luovutusta viranomaistarkoituksiin voi kieltää.

Mitä muuttoesto tarkoittaa ja miten sen voi tehdä?

Muuttoesto on tarkoitettu henkilöille, joiden tiedoilla on tehty väärä muuttoilmoitus tai jotka pelkäävät, että heidän tiedoillaan tehdään väärä muuttoilmoitus. Kun esto on päällä, voit tehdä muuttoilmoituksen vain käymällä henkilökohtaisesti DVV:n toimipaikassa ja todistaa siellä henkilöllisyytesi. Jos haluat tehdä muuttoilmoituksen sähköisesti tai lomakkeella, sinun täytyy ensin poistaa muuttoesto, jonka jälkeen voit tehdä muuttoilmoituksen normaalisti. 

Huomaathan, että muuttoesto tehdään sekä Digi- ja väestötietovirastolle että Postille. Digi- ja väestötietovirasto merkitsee eston väestötietojärjestelmään.

Lue lisää muuttoestosta DVV:n verkkosivuilta

Lue lisää muuttosuojauksesta Postin tiedotteesta

Milloin kannattaa hakea turvakieltoa ja mitä se tarkoittaa?

Mikäli henkilöä uhataan vakavalla fyysisellä väkivallalla, voi itseään ja perhettään suojata hakemalla turvakieltoa. Turvakielto on järeä turvaamistoimi, jossa rajoitetaan henkilön osoite-, asuinpaikka- ja kotikuntatiedon luovuttaminen väestötietojärjestelmästä vain sellaisille viranomaisille, joilla on oikeus turvakiellon alaisten tietojen käsittelyyn. Turvakiellon hakemista harkittaessa on myös samalla huomioitava, että se hankaloittaa arkea, jolloin turvakiellon hyödyt ja haitat tulisi punnita huolella.

Lue lisää turvakiellosta

Voiko identiteettivarkauden uhri hakea henkilötunnuksen muuttamista?

Lain mukaan henkilötunnus on tarkoitettu pysyväksi ja elinikäiseksi tunnukseksi ja sen muuttaminen on hyvin harvinaista. Henkilötunnuksen muuttamista voi hakea, jos joku on käyttänyt henkilötunnustasi toistuvasti väärin ja siitä on aiheutunut huomattavaa taloudellista tai muuta haittaa, sekä jos henkilötunnuksen muuttamisella voidaan estää väärinkäytön jatkuminen. Lain mukaan henkilötunnuksen muuttamisen on oltava ehdottoman välttämätöntä henkilön suojelemiseksi sellaisissa tilanteissa, joissa hänen terveyteensä tai turvallisuuteensa kohdistuu ilmeinen ja pysyvä uhka. Esimerkkinä tällaisesta tilanteesta ovat todistajansuojelutilanteet.

Henkilötunnus voidaan myös muuttaa, jos henkilötunnuksen muuttamisella voidaan estää väärinkäytön haitallisten seurausten jatkuminen ja kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

• väärinkäytökset ovat toistuvia
• väärinkäytöksistä on aiheutunut huomattava taloudellinen tai muu haitta
• väärinkäytös estyy henkilötunnuksen muuttamisella.

Lue lisää henkilötunnuksen muuttamisesta