Maalis-huhtikuussa noin 13 000 Ukrainasta sotaa paennutta on asunut Suomessa vuoden, jolloin heillä on oikeus hakea täältä itselleen kotikuntaa. Digi- ja väestötietovirasto haluaa tehdä kotikunnan hakemisesta mahdollisimman helppoa; hakemuksen voi tehdä verkossa ilman käyntiä virastossa. Virasto myös neuvoo ukrainaksi kotikunnan hakemisessa.

Viimeisen vuoden aikana ukrainalaisten tilanne on koskettanut suomalaisia ja auttaminen on noussut koko yhteiskuntamme asiaksi.

Kotikunnan hakeminen on ukrainalaiselle askel itsenäiseen elämään Suomessa. Kotikunnan saatuaan hän siirtyy vastaanottopalveluista tietyn kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden asiakkaaksi ja kuntalaiseksi. Kotikunta määräytyy sen mukaan, missä hän asuu. 

Ukrainasta paennut voi hakea kotikuntaa Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) sitten, kun hän on asunut Suomessa vuoden. Ensimmäiset heistä voivat siis tehdä hakemuksen jo maaliskuun alussa. Lisäksi hakijalla pitää olla suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi sitten haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa.  

"On koko Suomen kannalta tärkeää, että Ukrainasta paenneet pääsevät tiiviimmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajien sujuva asiointi on myös DVV:n tavoitteena", kertoo DVV:n ylijohtaja Timo Salovaara. "Kotikunnan hakemista onkin valmisteltu huolella DVV:ssa ja eri ministeriöiden ja virastojen kanssa viime kesästä lähtien." 

Kotikuntaa voi hakea helposti verkossa 

Viime vuonna Suomeen tuli sotaa pakoon lähes 47 000 ukrainalaista. DVV:ssa on valmistauduttu käsittelemään tuhansia kotikuntahakemuksia jo kevään aikana. Hakijoiden runsaus on vauhdittanut prosessin digitalisoimista, ja kotikuntaa voi hakea verkossa pian ensimmäistä kertaa Suomessa.  

"Viranomaisten kanssa toimiminen pitää olla mahdollisimman helppoa. Erityisen merkityksellistä se on tässä Ukrainan tapauksessa, sillä sieltä paenneet voivat olla monin tavoin kuormittavassa tilanteessa. DVV pyrkii siihen, että asiointi kanssamme on mahdollisimman helppoa. Usein käytännössä vaivattomin ratkaisu on hoitaa asiat verkossa", jatkaa Timo Salovaara.  

Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista 

Kotikunnan hakeminen perustuu omaan harkintaan, mikään pakko kotikuntaa ei ole hakea. Kotikunnasta on hyötyä, jos aikoo jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Se tuo kansalaiselle oikeuksia ja velvollisuuksia. Esimerkiksi kunnan järjestämä lasten päivähoito ja oppivelvollisuus koskevat vain kunnan asukkaita.  

Kotikunta Suomessa ei vaikuta kansalaisuuteen eikä se ole este, jos ukrainalainen haluaa myöhemmin palata Ukrainaan. 

Ohjeita ja neuvontaa ukrainan kielellä 

DVV on tehnyt Ukrainasta paenneille ohjeita ja verkkosivun, jossa myös hakemuslomake julkaistaan maaliskuussa. Lisäksi DVV:ssa on aloittamassa neljä ukrainankielistä neuvojaa, jotka auttavat kotikuntaan liittyvissä kysymyksissä. Heidän avullaan virasto pystyy palvelemaan ja auttamaan Ukrainasta paenneita entistä paremmin.

Lisätietoja

DVV:n ylijohtaja Timo Salovaara, puh. 0295 535 303, [email protected]

Linkit

Ohjeita Ukrainasta saapuneille suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ukrainaksi.