Tuore kartoitus selvittää konekäännösten mahdollisuuksia rajat ylittävässä tiedonvaihdossa

Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden hankkeessa ”Maailman sujuvinta maiden välistä arkea ja liikkuvuutta digitalisaation avulla” on valmistunut kartoitus konekäännösten tarjoamista mahdollisuuksista.

Kartoitus on osa laajempaa tavoitetta sujuvoittaa ihmisten rajat ylittävää arkea ja liikkumista edistämällä viranomaisten välistä tiedon vaihtoa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Hanke julkaisi vuoden 2021 lopussa rajat ylittävän arjen nykytilaselvityksen. 

Yksi nykytilakartoituksen esiin nostamista haasteista liittyy siihen, että esimerkiksi lainsäädäntötietoa ja opintosuoritusten kuvailutietoja ei ole riittävästi saatavilla muilla kuin kyseisen maan virallisilla kielillä. Tämä vaikeuttaa rajat ylittävää arkea monin tavoin. Valmistunut selvitys auttaa harkitsemaan konekäännösten tarjoamia mahdollisuuksia sekä arvioimaan konekäännöspalveluita käyttökohteeseen soveltuen. Konekäännösten käyttö voi mahdollistaa tietojen kääntämisen useammalle kielelle kustannustehokkaasti.

Selvitys suosittelee konekäännöksien käyttöä harkitsevaa arvioimaan asiaa ainakin seuraavista näkökulmista: 

1. On tärkeää valita käännöspalvelu sen mukaan, minkä tyyppistä tekstiä käännetään. Kuinka monimutkaisia tai alakohtaisia käännetyt tekstit ovat, kuinka paljon tekstiä niissä on ja mitkä ovat tarvittavat lähde- ja kohdekielet?
2. Konekäännös ei ymmärrä kulttuurisia eroja. Paras tulos saadaan, kun teksti on selkeästi jäsennelty sekä kieliopillisesti että loogisesti, ja se on konekäännöspalvelun käyttämän menetelmän mukainen. Edes laadukas konekäännös ei tuota täysin tarkkaa tekstiä kaikissa yhteyksissä.
3. Hybridikääntäminen on prosessi, jossa kone kääntää tekstin ja ammattilainen tarkastaa ja jatkojalostaa sen. Tätä ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta voidaan kutsua nimellä human-in-the-loop (HITL).
4. Konekääntäjät eivät tunnista koodin kaltaisia tekstejä automaattisesti. Koodeja voidaan käyttää vain tietyntyyppisissä koodeihin perustuvissa konekääntäjissä. Kone ei siis voi automaattisesti kääntää opiskelijan opintotiedoista koodia "KHJ843287" tietylle kurssille "Taloushallinnon perusteet". On kuitenkin teknisesti mahdollista rakentaa kääntäjä, joka voi muuntaa koodin suoraan tekstiksi.
5. Tietyt palvelut jakavat tietoja kolmansien osapuolten kanssa. Konekäännöspalvelua harkittaessa on tarkasteltava myös yleistä tietosuoja-asetusta. Jos konekäännöspalvelu tallentaa tietoja, on varmistettava, kuka omistaa ja hallinnoi kyseisiä tietoja. On myös hyvä huomioida, että avoimen lähdekoodin konekäännöspalveluihin perustuvat järjestelmät voivat antaa luvan tietojen käyttöön kaikille palvelun käyttäjille. Jos tietojen jakaminen kolmansien osapuolien kanssa ei ole sopivaa, on tällaiset palveluntarjoajat jätettävä harkinnan ulkopuolelle.
6. EU:n asetus tekoälyä koskevasta eurooppalaisesta lähestymistavasta ja koordinoidun tekoälysuunnitelman päivitys takaavat kansalaisten ja yritysten turvallisuuden ja perusoikeudet. EU:n lähestymistavalla tekoälyyn pyritään lisäämään kansalaisten luottamusta uusien teknologioiden omaksumiseen ja kannustamaan yrityksiä kehittämään niitä. 

Selvitys on saatavilla englanniksi: World’s Smoothest Cross-Border Mobility and Daily Life Through Digitalisation

Lisätietoja

Digi- ja väestötietovirasto, johtava asiantuntija Anne Kari, p. 050 3039838, etunimi.sukunimi[at]dvv.fi

Hankkeen työryhmien vetäjät

Opintosuoritustietojen liikkuvuus:
Opetushallitus, projektipäällikkö Riikka Rissanen, p. 0295 331 059, etunimi.sukunimi[at]oph.fi

Terveystietojen liikkuvuus:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kehittämispäällikkö Minna Sinkkonen, p. 0295 247 032, etunimi.sukunimi[at]thl.fi

Lainsäädäntötietojen liikkuvuus:
Oikeusministeriö, projektikoordinaattori Tiina Husso, p. 0295 150 287, etunimi.sukunimi[at]gov.fi