Yleistä keskusteluista:

• Keskusteluja käytiin viidessä teemassa.
• Osallistujia keskusteluissa oli yhteensä 95.
• Keskustelut järjestettiin yhteistyössä.
   

Keskustelu: Digitaalinen sivistys turvaa demokratiaa

Keskustelu järjestettiin osana Sivistysviikkoa, yhteistyössä Kansalaisfoorumin kanssa.

• Jotta digitaidoissa on mukana sivistys ja demokratian puolustaminen, ovat mukana myös arvot. Monet demokratian vastavoimat ovat hyvin digiosaavia. Se ei takaa demokratiaa, vaan päinvastoin, ne onnistuvat propagoimaan asiaansa laajasti hyvällä digiosaamisella.
• Tarvitaan lisää rohkeutta puolustaa omia arvoja digimaailmassa. Toisaalta tarvitsemme myös rohkeutta haastaa omia ennakkoluulojamme, jotta maailmankuvat eivät eriytyisi.
• Demokratiakasvatuksen vaikutukset ulottuvat myös digimaailmaan. Demokratiakasvatusta tarvittaisiin lisää. Meidän tulisi pystyä madaltamaan keskusteluun liittymisen kynnystä.
   

Keskustelu: Ikäihmisten digituki ja puolesta-asiointi

• Ennakolta varautuminen toimintakyvyn heikkenemiseen on tärkeää kaiken ikäisille. Esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ennalta säästää monelta huolelta, kuten epäviralliseen puolesta-asiointiin liittyviltä haasteilta, myöhemmin. Lisäksi edunvalvontavaltuutusta varten tehdyt asiakirjat eivät ole kiveen hakattuja. Valtuuden sisältöä ja henkilöitä voi aina vaihtaa, kun ne on tehty ennalta!
• Nivelvaiheen digituen tärkeys. Monet työnantajat eivät näe tärkeäksi panostaa muutaman vuoden sisällä eläköityvän työntekijän digiosaamisen kehittämiseen. Tämä olisi kuitenkin tärkeää, sillä työntekijä tarvitsee digitaitoja myös työelämän päätyttyä. Osa myös jatkaa työskentelyä eläkkeeltäkin. Ikääntyneet ovat moninainen joukko! Osa jää ulos digistä, ja heidän kohdallaan olisi tärkeää tunnistaa syyt, jotka tähän johtavat. Ja kun digitukea annetaan, olisi tärkeää antaa sitä ikäihmisen tahdissa ja ymmärtäväisesti.
• Ikäihmisiä otetaan liian harvoin mukaan palveluiden kehittämiseen. Tähän pitäisi palveluntarjoajien kiinnittää huomiota.
   

Keskustelu: Yksilöiden digitaalinen autonomia ja itsemääräämisoikeus

Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Sitran kanssa.

• Algoritmien läpinäkyvyyttä tulisi lisätä. Sekä yksityisen että julkisen puolen algoritmit jäävät pimentoon. Algoritmeihin littyvää luottamusta on vaikea vahvistaa, jos algoritmien toimintalogiikkaa ei pystytä ymmärtämään. Pimeät algoritmit heikentävät itsemääräämisoikeutta.
• Ymmärrys esimerkiksi yksityisyydestä digissä on kasvussa. Tämä näkyy jo nyt ihmisten käyttäytymisessä digitaalisessa ympäristössä.
• Kaikki digipalvelut eivät ole samanlaisia. On eri asia, onko tekemässä esimerkiksi veroilmoitusta, vai käyttääkö jotakin somealustaa tai hakukonetta. Tunnistammeko riittävästi erilaisten digipalveluiden erot esimerkiksi luottamusnäkökulmasta?
   

Keskustelu: Työikäiset (25-64 v.)

• Käsitys itsestä oppijana vaikuttaa oppimismotivaatioon. Se, ettei hallitse kaikkia digitaitoja, ei johdu oppimiskyvyn puutteesta. Usein mukana on negatiivisia käsityksiä itsestä oppijana ja ne estävät oppimistilanteisiin hakeutumisen. Tarvitaan oppimispositiivisuuden lisäämistä!
• Työelämässä oleville organisaation digiosaaminen ja oppimisen mahdollistaminen on tärkeää. Uusien digitaitojen opettelu pienissä kokonaisuuksissa, vertaisoppiminen ja esihenkilön tarjoamat mahdollisuudet digitaitojen kehittämiseen vahvistavat työelämässä olevien digiosaamista. 
• Jokaisen osaaminen on saatava esiin. Digiosaamista on monenlaista ja sen tunnistamiseen sekä yksilön että organisaation tasolla on tärkeää. Osaamisen näkyväksi tekeminen rohkaisee ihmisiä edelleen kehittämään osaamistaan. 
   

Keskustelu: Itsenäistyvät nuoret ja nuoret aikuiset (-24 v.)

• Nuori tulee kohdata palveluissa empaattisesti ja rohkaisevasti. Annetaan nuorelle se aika mikä tarvitaan asian hoitamiseen ilman kiireen tuntua. Aikuisilla tulisikin olla herkkyyttä tunnistaa millaiset taustat ja resurssit nuorella on käyttää digiä.
• Erilaisten palvelukanavien tarjoaminen on tärkeää. Esimerkiksi osalle voi olla helpompi asioida chatissa kuin puhelimessa omalla äänellä ja nimellä. Toisille taas kirjallinen asiointi voi olla haastavaa.
• Aina ei ole syy nuoren motiivissa vaan asiointiin ja palveluun liittyvissä haasteissa. Palvelujen suunnittelua tulisikin tehdä palvelumuotoilua hyödyntäen niin, että nuoret otetaan mukaan suunnitteluun. Tässä on tärkeää huomioida kaikenlaiset nuoret, ei vai niitä aktiivisimpia.

Keskustelujen teemat:

• Itsenäistyvät nuoret ja nuoret aikuiset 
  • Nuorten ja nuorten aikuisten siirtymä omien asioiden hoitoon diginä ei ole saumaton, sillä viranomaisprosessit ja -järjestelmät ovat usein vieraita. Miten voisimme vahvistaa itsenäistyvien nuorten ja nuorten aikuisten digirohkeutta. Keskustelussa kirjurina toimii Marika Tähti (Digi- ja väestötietovirasto).
  • Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelu Itsenäistyvät nuoret aikuiset.ics
• Digirohkaistuvat työikäiset:
  • Moni työikäinen kokee, ettei oma digiosaaminen pysy ajantasaisena. Itseluottamus digin kanssa alkaa heiketä usein jo 45-vuotiaana. Miten työikäisten digirohkeutta voitaisiin vahvistaa? Keskustelussa kirjurina toimii Mirva Gullman (Digi- ja väestötietovirasto).
  • Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelu Digirohkaistuvat työikäiset.ics
• Ikäihmiset:
  • Moni ikäihminen saa digiasioissa tukea. Mutta entä jos tuen antaminen ei riitä? Milloin tukemisen sijaan voidaan tai pitää puolesta-asioida ja miten se tulisi tehdä? Keskustelun kirjurina toimii Henriikka Eloluoto (Digi- ja väestötietovirasto).
  • Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelut Ikäihmiset.ics
• Digitaalinen sivistys turvaa demokratiaa:
  • Demokratian toteutuminen vaatii kykyä toimia vastuullisesti digitaalisessa ympäristössä. Mitä pitäisi osata ja tietää, jotta tämä olisi mahdollista? Keskustelussa kirjurina toimivat Anna Kirstinä ja Maiju Hirviniemi (Kansalaisfoorumi).
  • Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelut Digitaalinen sivistys turvaa demokratiaa.ics
• Digitalisaation vaikutus itsemääräämisoikeuteen, toimijuuteen ja osallisuuteen:
  • Keskustelussa pohditaan mm. yksilöiden digitaalisen autonomian nykytilaa, sen suoraa vaikutusta demokratian toteutumiseen ja toisaalta digitalisaation mahdollisuuksia parantaa osallisuutta. Keskustelussa kirjurina toimivat Tiina Härkönen ja Rosa-Maria Mäkelä (Sitra).
  • Liity kokoukseen napsauttamalla tästä TAI lataa kalenterimerkintä: Digitaitoviikon keskustelut Digitalisaation vaikutus itsemääräämisoikeuteen to.ics

Keskustelun periaatteet

• Samaan aikaan on käynnissä viisi eri keskusteluryhmää. Jokainen ryhmä toimii omassa Teamsissa.
• Jokaisessa ryhmässä on valmiina paikalla kirjuri keskustelun ydinkohtien kirjaamista varten. Kirjuri kirjaa keskustelun ydinkohdat Miro-työskentelyseinälle kaikkien nähtäville.
• Keskustelut alkavat kello 13 ja päättyvät viimeistään kello 14.
• Voit valita vapaasti mihin ryhmään tai ryhmiin osallistut.
• Voit halutessasi osallistua keskusteluun tai tulla vain kuuntelemaan.
• Voit halutessasi vaihtaa ryhmää, vaikka keskustelut ovat käynnissä.

Kaikki paikallaolijat ovat oikeita henkilöitä osallistumaan keskusteluun, sillä kiinnostus osallistua on osoitus siitä, että asia on tärkeä.

Keskustelun havaintojen läpikäynti

• Pääset lukemaan oman ja muiden ryhmien tekemiä muistiinpanoja suoraan Miro-taululla.
• Jokaisen ryhmän keskustelun pääkohdat esitellään kootusti keskiviikkona Digitaitoviikon striimissä.

Yleistä keskusteluista:

• Keskusteluja käytiin neljässä teemassa.
• Osallistujia keskusteluissa oli yhteensä 44
• Keskustelut järjestettiin yhteistyössä.
   

Työtä varten hankittu digiosaaminen

• Myös "siviilissä" kerätty digiosaaminen syöttää työelämän osaamiseen - aina ei tunnisteta että itseasiassa harjoittelen työssäni tarvittavia taitoja
• Työn sisällöt ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan, mutta niihin tarvittavia digitaitoja ei tuoda riittävästi esiin. Organisaatioissa tulisi tunnistaa millaisia digitaitoja työtehtävissä vaaditaan. Tämän jälkeen esimerkiksi kehityskeskusteluissa voitaisiin yhdessä tunnistaa missä taidoissa on tarvetta osaamisen kehittämiseen, suunnitella miten osaaminen saavutetaan ja varata siihen aikaa.
• Esteitä opiskelulle voivat olla myös erilaiset oppimiseen liittyvät haasteet. Jokainen tarvitsee oman tasoista oppimisen mahdollisuutta (selkokieli, apuvälineet yms.)
   

Työssä kertyvä digiosaaminen

• Digivälineiden ja -taitojen käyttö on luonnollinen osa työtä. Osaaminen on kehittynyt usein pitkän aikavälin kuluessa eikä omaa digiosaamista kaikilta osin tunnisteta. 
• "Ne tekee, jotka osaa." Digitaitavammat kollegat hoitavat toisinaan asioita heikommat digitaidot omaavien puolesta. Organisaatioissa tarvitaan tilaa ja suunnitelmallisuutta uusien taitojen oppimiselle ja jokaisen työntekijän osaamisen kehittymiselle. 
• Osaamisen jakaminen ja vahvuuksien tunnistaminen työyhteisössä on tärkeää. Digimentoreiden tai muuten digiasioista motivoituneiden työntekijöiden avulla on luotu konkreettisia malleja digitaitojen tukemiseksi työyhteisöissä. 
   

Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden digiosaaminen

Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry:n kanssa.

• Digitaitojen opettelemiseen voi olla korkea kynnys, jos taidoista ei ole nähtävillä heti suoraa hyötyä. Esimerkiksi töissä tarpeellisten digitaitojen opetteleminen vapaa-ajalla ja työnhaun aikana ei välttämättä motivoi, sillä taidot eivät tule välittömästi käyttöön. Käyttämättömät taidot myös unohtuvat nopeasti. Voi olla myös vaikeaa tunnistaa, mikä on oma digiosaamisen taso ja minkälaisia taitoja pitäisi vielä harjoitella.
• Kaikilla ei ole omaa laitetta, sillä monen työelämän ulkopuolella olevan taloudellinen tilanne voi olla heikko. Turvallisia ja kiireettömiä paikkoja omien asioiden hoitoon diginä pitäisi olla tarjolla laajemmin. Esimerkiksi etälääkärin vastaanotolle tai työhaastatteluun ei kirjaston aulasta voi osallistua.
• Työelämän ulkopuolella olevat ovat moninainen joukko. Syynä työelämän ulkopuolella olemiseen voi olla ikä, terveydentila tai elämäntilanne. Kaikki työelämän ulkopuolella eivät ole digitaidottomia. Osa voi olla hyvinkin digitaitoisia, mutta esimerkiksi Suomen kielen osaamisen puute estää suomenkielisten digipalveluiden käytön. Esimerkiksi englanninkielisille, korkeammin koulutetuille suunnatuille työnhakukursseille olisi kysyntää.
   

Digiosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Keskustelu järjestettiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

• Yksi hyvä tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista on digitaaliset osaamismerkit. Niitä hyödynnetään jo laajasti ja niistä saatu palaute on ollut positiivista.
• Työpaikoilla on paljon digiosaamista mutta sitä ei ole tehty näkyväksi. Sen tunnistaminen ja oppimisen kulttuurin luominen työyhteisössä voisi edesauttaa henkilöstön osaamisen kehittymistä. Vertaistuki ja erilaisten oppimisen muodot tulisi myös huomioida.
• Digitaitojen ja digirohkeuden kehittämisessä usko omiin taitoihin ja oppijaidentiteetti voivat olla esteenä. Jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen voisi vaikuttaa tähän positiivisesti.

Keskustelujen teemat

• Työssä kertyvä digiosaaminen
  • Valtaosa työssä tarvittavasta osaamisesta kertyy työssä, työtä tekemällä. Miten voimme tukea tekemällä oppimista ja itsenäistä uuden opettelua? Miten voimme tehdä työssä kertyneen osaamisen näkyväksi? Keskustelun kirjurina Mika Lillman, Digi- ja väestötietovirasto
     
• Työtä varten hankittu digiosaaminen
  • Suomalaiset ovat kouluttautumismyönteistä kansaa, ja osallistuvat mielellään opintoihin, koulutuksiin ja kursseille - joskus intoa olisikin enemmän kuin mahdollisuuksia. Millaisia esteitä opiskelulle voi tulla vastaan? Miten voimme näitä esteitä selättää? Keskustelun kirjurina Marika Tähti, Digi- ja väestötietovirasto
     
• Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden digiosaaminen
  • Digitalisaatio etenee vauhdilla, ja työelämään kohdistuu myös muita perustavanlaisia muutoksia. Miten voimme varmistaa, että työelämän ulkopuolelle jääneiden osaaminen pysyy työelämän tarpeiden tasalla? Keskustelun kirjurina Anette Puolakka, Etelä-Suomen Klubitalot ESKOT ry
     
• Digiosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
  • Digiosaaminen on moninainen kokonaisuus, jota on vaikea tunnistaa ja mitata. Jotta osaamista voidaan kehittää, olisi kuitenkin hyvä pystyä kartoittamaan osaamisen nykytilaa. Miten voimme tunnistaa ja tunnustaa työikäisten digiosaamisen tasoa? Keskustelun kirjurina Marja Juhola, Opetushallitus
     

Keskustelun periaatteet

• Samaan aikaan on käynnissä neljä eri keskusteluryhmää. Jokainen ryhmä toimii omassa Teamsissa.
• Jokaisessa ryhmässä on valmiina paikalla kirjuri keskustelun ydinkohtien kirjaamista varten. Kirjuri kirjaa keskustelun ydinkohdat Miro-työskentelyseinälle kaikkien nähtäville.
• Keskustelut alkavat kello 13 ja päättyvät viimeistään kello 14.
• Voit valita vapaasti mihin ryhmään tai ryhmiin osallistut.
• Voit halutessasi osallistua keskusteluun tai tulla vain kuuntelemaan.
• Voit halutessasi vaihtaa ryhmää, vaikka keskustelut ovat käynnissä.

Kaikki paikallaolijat ovat oikeita henkilöitä osallistumaan keskusteluun, sillä kiinnostus osallistua on osoitus siitä, että asia on tärkeä.

Keskustelun havaintojen läpikäynti

• Pääset lukemaan oman ja muiden ryhmien tekemiä muistiinpanoja suoraan Miro-taululla.
• Jokaisen ryhmän keskustelun pääkohdat kootaan kirjalliseen koosteeseen, joka julkaistaan dvv.fi/digituki -sivustolla. 

Lataa kuva tästä.

Lataa kuva tästä

Lataa kuva tästä

Lataa kuva tästä

Lataa yllä oleva kuva tästä.

---

Lataa yllä oleva kuva tästä.

Lataa yllä oleva kuva tästä.

---

Lataa yllä oleva kuva tästä.

Lataa yllä oleva kuva tästä.

---

Lataa yllä oleva kuva tästä.

Lataa yllä oleva kuva tästä.

---

Lataa yllä oleva kuva tästä.