Tiedonhallintalain tultua voimaan 1.1.2020 päättyivät julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetussa laissa (634/2011) viranomaisille säädettyjen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua ja kuvaamista koskevat velvollisuudet. Vastaavassa ajankohdassa päättyi myös aikaisemmin julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) alaisen JHS-järjestelmän ja siihen sisältyneiden kokonaisarkkitehtuurisuositusten voimassaolo.
Kokonaisarkkitehtuurityössä voidaan edelleen hyödyntää kokonaisarkkitehtuurimenetelmää (JHS 179 v. 2.0), joka perustuu kansainväliseen, avoimeen ja yleisimmin käytössä olevaan kokonaisarkkitehtuurin viitekehykseen TOGAF® (v. 9.1). Menetelmän avulla voi mallintaa sekä nykytilassa että tavoitetilassa: periaatteellisella tasolla ja neljästä eri näkökulmasta.
Katso visuaalinen kaavio arkkitehtuurikuvauksista tai lue tekstimuodossa alta.
Periaatteellinen taso
Periaatteellisella tasolla kuvataan, miksi toimintaa kehitetään, kuten lakien ja säädösten tai organisaation strategisten tavoitteiden vuoksi. Tällä tasolla tehty suunnittelutyö ja sen myötä tuotettavat periaatteet ja linjaukset antavat suuntaviivat tarkemman tason ja eri näkökulmien mukaisille kuvauksille, jotka ovat tärkeä osa strategian toimeenpanon suunnittelua.
Toiminta-arkkitehtuuri
Toiminta-arkkitehtuuri kuvaa organisaation toiminnan, palvelut ja toiminnalliset rakenteet.
Tietoarkkitehtuuri
Tietoarkkitehtuuri kuvaa organisaation käyttämät tiedot sekä niiden rakenteet ja suhteet. Tietoarkkitehtuuri tukee muun muassa semanttista yhteentoimivuutta.
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
Tietojärjestelmäarkkitehtuuri kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät (mm. sovellukset) sekä niiden suhteet ja ominaisuustiedot.
Teknologia-arkkitehtuuri
Teknologia-arkkitehtuuri kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurissa kuvataan organisaation ICT-infrastruktuuri, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita.
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytila
Kokonaisarkkitehtuurin nykytila kuvaa, kuinka julkisen hallinnon muodostaman kokonaisuuden osat (organisaatiot, tiedot, toimijat, toimintaprosessit, tietojärjestelmät sekä teknologiset laite- ja käyttöympäristöt) liittyvät tällä hetkellä toisiinsa ja toimivat kokonaisuutena. Nykytilan kuvausten tarkoitus on auttaa ymmärtämään paremmin organisaatioiden välisiä yhteyksiä ja sisäisiä rakenteita, mikä parantaa olemassa olevan ympäristön hallintaa.
Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Arkkitehtuurin tavoitetila on strategisen ja operatiivisen johtamisen väline, jonka avulla kehitetään ja yhtenäistetään toimintaa strategian mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri parantaa julkisen hallinnon organisaatioiden kykyä saavuttaa halutunlainen tulevaisuus. Kokonaisarkkitehtuurin avulla ratkaisujen kehittämisestä tulee ennakoivaa ja se saadaan sidottua ydintoiminnan kehittämiseen.
Tavoitetilan arkkitehtuurikuvausten avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa toiminnallistekninen ympäristö, joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä ympäristössä kaikki osat sopivat yhteen ja keskeiset komponentit toteutetaan vain kerran.
Kehittämisen tiekartta
Kolmas arkkitehtuurimenetelmän väline on kehittämisen tiekartta. Se kuvaa strategian toimeenpanon: miten organisaatiota kehitetään pitkäjänteisesti kohti tavoitetilaa useiden vuosien aikana. Tavoitteena on kommunikoida arkkitehtuurin kehittämisen suunnitelma ja vaiheet, jolloin sidosryhmät voivat ennakoida tulevia tuotoksia ja hankkeita. Tämä luo pohjaa yhteisen tavoitetilan saavuttamiselle. Samalla vältetään päällekkäistä tekemistä.