Suomi.fi-verkkopalvelun historia
Suomi.fi-verkkopalvelun tehtävä on auttaa erilaisissa tilanteissa olevia kansalaisia ja yrittäjiä. Se kokoaa asioiden hoitamisessa tarvittavat tiedot, toimintaohjeet ja palvelut yhteen osoitteeseen. Lisäksi Suomi.fi sisältää kansalliset palvelut tunnistautumiseen, sähköiseen viestintään sekä valtuuttamiseen.
Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Suomi.fin edeltäjistä ja keskeisimmistä rajapyykeistä. Täydennämme sivua sitä mukaan, kun vuosien vieriessä Suomi.fi kehittyy.
Suomi.fin tarina jatkuu ja täydentyy!
Vuosien aikana Suomi.fin kehittämiseen on osallistunut lukuisia ihmisiä eri tehtävissä. Jos sinulla on faktoja, anekdootteja tai muistoja Suomi.fistä, voit lähettää niitä meille kuvina, videona tai tekstinä osoitteeseen dvv.viestinta[at]dvv.fi.
Kansalaisen käsikirjasta ensimmäisiin yhteisiin sähköisen asioinnin palveluihin (1992–2009)
Suomi.fi verkkopalvelu avattiin virallisesti 4.4.2002. Suomi.fi-palvelun sisällöllinen historia ulottuu kuitenkin aina vuoteen 1992 saakka.
Mikä ihme oli Kansalaisen käsikirja ja miten Suomi.fi-palvelu ja verkkotoimitus alun perin perustettiin? Entä millaisia olivat ensimmäiset yhteiset sähköisen asioinnin palvelut?
Kansalaisen käsikirja oli suomeksi vuodesta 1992 ja ruotsiksi vuodesta 1993 alkaen julkaistu opas, joka kokosi yhteen kansalaisen tarvitsemat tiedot julkishallinnon palveluista eri elämäntilanteissa.
Oppaasta julkaistiin verkkosivusto vuonna 1997. Oppaan suunnittelusta vastasi valtiovarainministeriö. Kansalaisen käsikirja ja siitä tehty verkkosivusto korvattiin vuonna 2002 Suomi.fi-verkkopalvelulla.
Kuva: Kansalaisen käsikirjan mainos
Kansalaisen käsikirjaa oli tekemässä tietohallintoneuvos Marjukka Ala-Harja valtiovarainministeriöstä. Pirkko Romakkaniemi kyselee oppaan taustoja.
Suomi.fi-verkkotoimitus perustetaan valtioneuvoston tietohallintoyksikköön vuonna 2002.
Suomi.fi-palvelu avataan 4. huhtikuuta vuonna 2002. Ensimmäinen Suomi.fi-palvelu koostuu pääosin linkeistä julkisen hallinnon palveluihin. Linkit on ryhmitelty eri aihealueiden mukaan (esimerkiksi Asuminen ja perhe tai Kulttuuri ja vapaa-aika).
Suomi.fi ja verkkotoimitus siirtyvät vuonna 2009 Valtiokonttoriin perustettuun Valtion IT-palvelukeskukseen. Vuonna 2017 Suomi.fi ja verkkotoimitus siirtyvät Väestörekisterikeskukseen (2020 alkaen Digi- ja väestötietovirasto).
Kuvakaappaus Suomi.fistä vuonna 2002
Tietohallintoneuvos Marjukka Ala-Harja valtiovarainministeriöstä ja Pirkko Romakkaniemi muistelevat Suomi.fi-verkkopalvelun alkuaikoja.
Lomake.fi-alusta julkaistaan pilottikäyttöön.
Lomake.fi on ensimmäinen hallinnon yhteinen sähköisen asioinnin lomakkeiden tuottamiseen tarkoitettu alusta. Alkuvaiheessa alustalla on yksinkertaisia lomakkeita, joita voi käyttää ilman tunnistautumista tai HST-kortilla tunnistautumalla.
Lomake.fi -alustalle toteutettuja yksinkertaisia asiointipalveluja linkitetään myös Suomi.fi-palveluun, josta käyttäjät ne löytävät.
Yrityssuomi.fi-palvelu avataan. Palvelu on tarkoitettu yrityksille ja yrittäjyyttä harkitseville – vastaavasti kuin Suomi.fi on tarkoitettu kansalaisille. Palvelun kehittämisestä vastaa PKT-säätiö ja palvelun kehitystyötä ohjaa kauppa- ja teollisuusministeriö.
Kuva: Yrityssuomi vuonna 2002
Otakantaa.fi-konsepti kehitellään valtiovarainministerössä hallinnon kehittämisosastolla ja sen koekäyttö alkaa 2001–2002. Sivusto julkaistaan vuonna 2003 ja tuli myöhemmin osaksi Suomi.fi-perhettä.
Otakantaa.fi siirtyi valtiovarainministeriöstä oikeusministeriöön vuonna 2005. Tällöin se siirtyi Suomi.fistä osaksi laajempaa demokratiapalveluiden perhettä (demokratia.fi).
Kuva: otakantaa.fi vuonna 2003
Uutena palveluna Suomi.fi-perheeseen julkaistaan asiointiopas.fi, joka opastaa käyttäjiä hallinnon verkkopalveluihin ja sähköiseen asiointiin.
Kuva: asiointiopasfi vuonna 2004
Laatuaverkkoon.fi-palvelu tarjoaa välineitä julkisten verkkopalvelujen laadun kehittämiseen ja arviointiin. Eräs välineistä on laatukriteeristö, jossa määritellään hyvän julkisen verkkopalvelun ominaisuuksia. Kriteeristöön perustuvan arviointityökalun avulla voi arvioida verkkopalvelun laatua ja tunnistaa kehittämiskohteita.
Kriteeristö kehitettiin valtiovarainministeriön asettamassa yhteistyöhankkeessa.
Laatukriteeristön päivitetty versio sekä arviointityökalu avataan Suomi.fi-palveluun keväällä 2008. Vuonna 2022 avataan kokonaan uudistuneet Suomi.fi-laatutyökalut.
Kuva: laatuaverkkoon.fi vuonna 2004
Kansalaisten verkkotunnistamisen ja maksamisen palvelun (Suomi.fi-tunnistuksen edeltäjä) suunnittelu aloitetaan vuonna 2004 pääkaupunkiseudun kuntien aloitteesta.
Hankkeen tavoitteena on hankkia julkishallinnon käyttöön yhteinen verkkotunnistamisen ja -maksamisen alusta. Palvelun avulla kansalaiset voivat tunnistautua julkisiin sähköisiin asiointipalveluihin ja maksaa verkossa. Palvelu otetaan käyttöön vaiheittain vuonna 2006.
Vuoden 2017 lopussa Suomi.fi-tunnistus korvaa kokonaisuudessaan Vetuma-palvelun.
Verohallinto julkaisee yritysten tunnistamis- ja valtuuttamispalvelut Tunnistus.fin ja Katson.
Suomi.fi-tunnistus korvaa Tunnistus.fi palvelun vuoden 2017 lopussa. Katso-palvelun käyttö päättyy vuonna 2021 kun palvelu korvataan Suomi.fi-valtuuksilla.
Nykyään käyttäjä tunnistautuu julkisiin sähköisiin asiointipalveluihin aina omana itsenään ja halutessaan asioi yrityksen, yhteisön tai toisen henkilön puolesta Suomi.fi-valtuuksien avulla.
Palveludirektiivin tavoitteena on edistää palvelujen vapaata liikkuvuutta EU:ssa ja yritysten sijoittumista toiseen jäsenvaltioon. Palveludirektiivi velvoittaa EU:n jäsenmaita perustamaan keskitetyt asiointipisteet, joiden kautta yrityksen perustajat löytävät keskitetysti kaikki tarvittavat tiedot yrityksen perustamisesta.
Yrityssuomi.fistä tulee Suomen keskitetty asiointipiste vuonna 2007. Yrityssuomi.fihin kootaan vuosina 2011–2013 tiedot eri toimialoilla tarvittavista luvista, ilmoituksista ja rekisteröinneistä. Tiedot kootaan työryhmissä, joissa on mukana yrityslupia myöntävien virastojen edustajia.
Ammattipätevyysdirektiivin myötä myös tiedot Suomessa vaadittavista ammattipätevyyksistä kootaan Yrityssuomi.fihin.
Yritys-Suomen ohella toimii puhelinpalvelu. Yritys-Suomi-puhelinpalvelu neuvoo yrityksen perustajia ja toimivia yrityksiä eri tilanteissa. Puhelinpalvelu palvelee numerossa 0295 020 500.
Uudistusten aika (2009–2014)
Valtion IT-palvelukeskus perustetaan Valtiokonttoriin ja Suomi.fi ja verkkotoimitus siirtyvät uuteen kotiin. Suomi.fi:n kehittämisen perusta kohti yhteistä sähköisen asioinnin alustaa luodaan.
Mutta miksi ihmeessä siihen tarvittiin legoja? Entä mitä olivatkaan Kansalaisen Asiointitili ja Kuntapuntari?
Suomi.fi-palvelu ja verkkotoimitus siirtyvät valtiovarainministeriöstä juuri perustettuun Valtion IT-palvelukeskukseen Valtiokonttoriin. Valtion IT-palvelukeskuksessa tuotetaan myös Lomake.fi-alustaa ja Vetuma-tunnistusta sekä käynnistetään Kansalaisen asiointitilin hankinta.
Suomi.fi:n koko käyttöliittymä uudistetaan. Kuntien palvelut ja asiointikanavat tulevat pysyväksi osaksi Suomi.fi-verkkopalvelua. Suomi.fi palvelussa otetaan käyttöön nyt jo legendaarinen Virtuaali-Vertti, joka neuvoi ja opasti palvelun käytössä.
Kuva: Uudistunut Suomifi vuonna 2010
Julkisten palvelupisteiden karttapalvelu suunnitellaan osaksi Suomi.fi-palvelua 2009–2010 ja Maanmittauslaitos tulee mukaan tuottamaan hallinnon karttapalvelua.
Ensimmäinen palvelukartta julkaistaan osana Suomi.fitä syksyllä 2010. Myöhemmin hallinnon karttapalvelu integroituu kiinteäksi osaksi Suomi.fi-verkkopalvelua Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman aikana ja sen nimi vaihtuu samalla Suomi.fi-kartat palveluksi.
Yrityssuomi.fi siirtyy PKT-säätiöltä Valtion Aluehallinnon tietohallintopalveluyksikön (AHTi) vastuulle vuonna 2010.
Kokonaan uudistettu yrityssuomi.fi julkaistaan 2011. Vuonna 2015 AHTi liitetään osaksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskusta. Palvelun kehitystyötä ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).
Suomi.fi-palvelun uusi konsepti luodaan syksystä 2011 kevääseen 2012 jatkuneessa hankkeessa, jossa konsultoitiin niin hallintoa, järjestöjä kuin kansalaisia.
Konseptin taustamuistiossa kuvattiin jo esimerkiksi nykyinen Palvelutietovaranto, Viestit-palvelu ja yksittäiselle käyttäjälle räätälöityvät palvelukokonaisuudet, joita toteutetaan tällä hetkellä kansallisessa tekoälyhankkeessa AuroraAI:ssä.
Miksi ja miten Suomi.fi-verkkopalvelu uudistui? Erityisasiantuntijat Marko Latvanen ja Elina Huhta muistelevat käytännön tekemistä ja visioita vuonna 2011.
Yrityssuomi.fihin toteutetaan seudullisten yrityspalveluiden sivut, joiden kautta käyttäjät löytävät alueensa yrityspalvelut. Seutujen yhteyshenkilöt ylläpitävät ja päivittävät tietoja.
Kuntapuntari-kampanja käynnistyy. Kampanjalla houkutellaan kuntia kuvaamaan sähköisiä palveluja osaksi Suomi.fi-palvelua.
Kampanjasivustolla kansalaiset pystyivät vertailemaan kuntia kuntakateusteemalla (”meidän kunnassamme on enemmän sähköisiä palveluja kuin teillä naapurikunnassa”).
Valtiokonttorin IT-palvelukeskus julkaisee Kansalaisen asiointitilin 28.1.2011 osaksi Suomi.fi-verkkopalvelua.
Kansalaisen asiointitili on julkisen hallinnon ja kansalaisten välinen turvallinen sähköinen viestintäpalvelu. Kansalaisen asiointitilin kehittäminen on osa valtioministeriön SADE-ohjelmaa (sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisen ohjelma).
Kansalaisen Asiointitilin käytössä opastaa myös Virtuaali-Vertti. Kansalaisen asiointitilin toiminnallisuudet on nykyään korvannut Suomi.fi-viestit.
Kuva: Asiointitili ja Virtuaali-Vertti vuonna 2011
Valtiokonttorin IT-palvelukeskuksen Suomi.fi-verkkotoimitus ja asiantuntijat kokoontuvat Lappeenrantaan suunnittelemaan sähköisen asioinnin tulevaisuutta ja opettelemaan ketterän kehittämisen mallia.
Lopputuloksena valtiovarainministeriölle esitellään legoista rakennettu tulevaisuuden sähköisen asioinnin malli palveluineen. Mallissa käyttäjä on asetettu palveluiden keskiöön. Useat legotalon palveluista toteutetaan myöhemmin osana Kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa.
Valtiokonttorin IT-palvelukeskus avaa Kansalaisneuvonnan. Palvelun kehittäminen on osa valtioministeriön SADE-ohjelmaa (sähköisen asioinnin ja demokratian edistämisen ohjelma). Kansalaisneuvonta siirtyy myöhemmin Väestörekisterikeskuksen (nykyään Digi- ja väestötietovirasto) vastuulle.
Kansalaisneuvonta ohjaa ja neuvoo oikeiden julkisten palveluiden luokse ja tukee käyttäjiä Suomi.fi-palveluiden käytössä. Palvelu toimii puhelinpalveluna (0295 000) ja erilaisissa sähköisen asioinnin kanavissa (lomake, chat). Kansalaisneuvonta vastaa kansalaisten yhteydenottoihin nykyään yli 100 000 kertaa vuodessa.
Vuonna 2020 koronapandemian käynnistyessä Kansalaisneuvonnan yhteyteen avattiin myös koronaneuvonta ja myöhemmin koronavilkkusovelluksen käyttäjätuki. Neuvontapalvelut lopetettiin myöhemmin neuvontatarpeiden vähennyttyä.
Oma Yritys-Suomi avataan: Oma Yritys-Suomi tarjoaa työkaluja yritystoimintaa suunnitteleville ja yrittäjinä toimiville mm. liiketoimintasuunnitelman ja yrityksen kehittämiskartoituksen tekemiseen.
Suomi.fi kehittyy hallinnon yhteisiksi sähköisen asioinnin tukipalveluiksi (2014–2019)
Kokonaan uudet Suomi.fi-palvelut kehitetään ketterästi ja käyttäjälähtöisesti Kansallisessa Palveluarkkitehtuuriohjelmassa ja niiden käytöstä säädetään oma lainsäädäntö.
Suomi.fi-palvelut vakiintuvat kriittiseksi osaksi suomalaista digitaalista yhteiskuntaa. Palveluja palkitaan kotimaassa ja maailmalla ja Suomi.fi-tunnettuus nousee kansalaisten joukossa.
Mutta mikähän mahtaa olla Straumurinn ja miksi vihreä nappi on tärkeä osa historiaa?
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama ICT 2015 työryhmä tekee ehdotuksen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamisesta, sillä se oli tunnistanut tarpeen edesauttaa organisaatiorajoja ylittävien palveluiden luomista helpommin, välttää päällekkäistä työtä sekä parantaa asiakaspalvelua. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa päätöksessään 19.11.2013, että valtiovarainministeriö asettaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelman ja sille poikkihallinnollisen ohjausryhmän.
Ohjelman toteuttamisvastuu annetaan Väestörekisterikeskukselle (2020 alkaen Digi- ja väestötietovirasto). Ohjelmassa toteutetaan neljä hanketta:
- Tunnistus
- Palvelunäkymät
- Roolit ja valtuudet
- Palveluväylä
Ohjelman lopputuloksena syntyvät nykyiset Suomi.fi-palvelut: Tunnistus, Suomi.fi-verkkopalvelu, Palvelutietovaranto, Viestit, Valtuudet ja Palveluväylä.
KaPA-ohjelman budjetti on 100 miljoonaa euroa, mutta ohjelman toteutus maksaa lopulta 70 miljoonaa euroa, eli alittaa merkittävällä tavalla budjetin, mikä ei ole välttämättä kovin yleistä julkisen hallinnon digihankkeissa. Säästyneillä rahoilla jatketaan Suomi.fi-palveluiden kehittämistä vuosina 2018–2019.
´Johtaja Joonas Kankaanrinne ja johtava erityisasiantuntija Jani Ruuskanen muistelevat Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman alkuaikoja
Uusi tunnistuspalvelu avataan. Tunnistuspalvelun myötä kaikki sopimukset ja kustannukset hoidetaan keskitetysti Väestörekisterikeskuksessa. Kaikki julkiset palvelut velvoitetaan siirtymään tunnistuspalvelun käyttöön vuoden 2017 loppuun mennessä.
Nykyään kaikkiin julkisen hallinnon sähköisiin palveluihin tunnistaudutaan Suomi.fi-tunnistuksen kautta. Tunnistustapahtumia on nykyään vuosittain yli 200 miljoonaa.
Suomi ja Viro solmivat 2013 sopimuksen Viron kehittämän X-Road teknologian käyttöönotosta ja hyödyntämisestä Suomessa. Sopimuksen solmivat silloiset maiden pääministerit.
Suomi.fi-palveluväylä ja liityntäkatalogi avataan vuonna 2015 tuotantokäyttöön juhlallisesti nappia painamalla.
Kuva: Palveluvaylän vihreä nappi ja PostIt-lappu, jossa lukee: "Tuotannon reboot. ÄLÄ PAINA!"
Palveluväylä tarjoaa vakioidun tavan siirtää tietoja niin yksityisten kuin julkistenkin organisaatioiden (ja maiden) tietojärjestelmien välillä. Organisaatiot voivat hyödyntää palveluväylän tarjoamia vakioituja tietoja ja tuoda sinne itse tarjolle tietoa liittämällä oman palvelunsa osaksi palveluväylää. Suomi.fi-palveluväylä perustuu Viron kehittämään X-Road teknologiaan. Väestörekisterikeskuksessa toteutetaan Suomen versio palveluväylästä.
X-road teknologiaa kehittää nykyään Suomen, Viron ja Islannin yhdessä rahoittama NIIS (Nordic Institute for Interoperability Solutions). Islannissa palveluväylän nimi on muuten ”Straumurinn”, mikä tarkoittaa virtaa ja kuvaakin hyvin palvelun ideaa.
Johtava erityisasiantuntija Jani Ruuskanen avaa vihreän napin ja Palveluväylän käynnistyksen tarinaa.
Suomi.fi-palvelun betaversio julkaistaan. Vanha Suomi.fi-palvelu jatkaa tuotantoversiona ja uudesta versiosta kerätään palautetta ja kehittämisideoita.
Syksyllä 2016 Mikrobitti valitsee Suomi.fi-palvelun uuden beta-version vuoden palveluksi.
KaPA-ohjelmassa kehitetyistä Suomi.fi-palveluista laaditaan lainsäädäntö (Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin palveluista), jonka eduskunta hyväksyy kesällä 2016. Laki velvoittaa julkisen hallinnon toimijat käyttämään maksuttomia Suomi.fi-palveluja.
Osa palveluista (Valtuudet, Palveluväylä, Suomi.fi ja Palvelutietovaranto) tarjotaan maksutta myös yksityiselle ja kolmannelle sektorille.
Lakia päivitetään vuoden 2019 alusta, jolloin mahdollistetaan Valtuuksien rekisteröinti muiden kuin DVV:n toimesta, eli ns. virkailijavaltuuttamispalvelu. Tämä mahdollistaa myös kokonaan uudet valtuuttamisen tavat mm. digitaidottomille asiakkaille.
Suomi.fi-palvelutietovaranto, tuttavallisemmin PTV avataan. Palvelutietovaranto (PTV) on valtakunnallinen keskitetty tietovaranto, johon kunnat, valtio ja yksityinen sektori kuvaavat asiakaslähtöisesti palvelunsa ja niiden asiointikanavat.
Palvelutietovarannon sisältö on avointa dataa, eli se on avoimen rajapinnan kautta käytettävissä missä tahansa, esimerkiksi verkkopalveluissa, chatboteissa ja karttapalveluissa. Kaikki PTV:hen kuvatut sisällöt näytetään myös Suomi.fi-verkkopalvelussa.
Palvelutietovarannon osana on myös myös alun perin Helsingin kaupungin kehittämä toimipisteiden esteettömyystiedot mahdollistava esteettömyyssovellus.
PTV pohjautuu yhteiseen EU-tasoiseen tietomalliin (CPSV-AP, Common Public Service Vocabulary Application Profile). PTV:n idean isä, Marko Latvanen, hahmotteli PTV:n tietorakenteen kuvauksen Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan "ympyrätalon" kellarin likaiseen seinään vuonna 2011.
Suomi.fi-palvelutietovaranto palkittiin kesällä 2019 EU:n Sharing & Reuse kilpailussa yhtenä EU:n innovatiivisimmista digitaalisista palveluista.
Erityisasiantuntija Marko Latvanen ja johtava erityisasiantuntija Jani Ruuskanen muistelevat, miten idea Palvelutietovarannosta sai alkunsa.
Marko Latvanen ja Jani Ruuskanen taustoittavat, mikä on ollut Palvelutietovarannon kantava ajatus.
Suomi.fi-valtuudet avataan. Suomi.fi-valtuudet tarjoaa luotettavan ja reaaliaikaisen tavan tarkistaa henkilön, yrityksen tai yhteisön valtuudet ja oikeudet asioida sähköisesti toisen henkilön, yrityksen tai muun yhteisön puolesta. Suomi.fi-valtuuksissa yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt voivat myös valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan asioita puolestaan.
Valtuuksien käyttö on kasvanut voimakkaasti vuosien 2017–2022 aikana ja kasvu jatkuu edelleen vauhdilla. Kansalaiset ovat tehneet Suomi.fi-palvelussa jo yli 30 miljoonaa sähköistä valtakirjaa (tilanne syksyllä 2022).
Suomi.fi-valtuudet palkittiin kesällä 2019 EU:n Sharing & Reuse kilpailussa yhtenä EU:n innovatiivisimmista digitaalisista palveluista. Valtuudet palkittiin samana vuonna myös kansallisessa Blue Arrow Award kilpailussa eniten yhteiskunnallista hyötyä tuottavana digitaalisena palveluna.
Kaikille Suomi.fi-palveluille muodostetaan yhteinen brändi ja visuaalinen ilme. Palveluiden kehittämisen tueksi kehitetään Suomi.fi -Design System, jonka avulla palveluiden käyttökokemus yhtenäistetään ja käytettävyyttä ja saavutettavuutta kehitetään.
Nykyään tunnistat kaikki Suomi.fi-palvelut suomen lippua muistuttuvasta palveluiden tunnuksesta.
Vanha Suomi.fi-palvelu suljetaan ja aiemmin julkaistu beta-versio muuttuu tuotantoversioksi. Yritysosiossa julkaistaan ensimmäiset polkumaiset oppaat.
Suomi.fi-kartat avataan. Kartat -palvelu on julkishallinnon yhteinen kartta- ja paikkatietojärjestelmäratkaisu. Organisaatiot voivat upottaa Kartat-palvelun omille sisäisille tai ulkoisille verkkosivuilleen ja siten luoda asiakkailleen karttapalveluja.
Palveluun voi liittää myös omia ja paikkatietoinfrastruktuurin kautta saatavilla olevia paikkatietoja.
Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa toteutettiin Väestörekisterikeskuksen ja Maanmittauslaitoksen yhteistyönä myös Suomen ensimmäinen esteettömämpi kartta-aineisto, niin sanottu Selkokartta.
Kartoissa voikin nykyään valita myös erityisesti esteellisille käyttäjille tarkoitetun karttanäkymän. Tämä hyödyttää erityisesti heikkonäköisiä tai kognitiivisista ongelmista kärsiviä käyttäjiä. Kyse oli myös maailman mittaluokassakin harvinaisesta kehitystyöstä.
Kuvakaappaus Suomi.fin selkokartasta
Suomi.fi-viestit avataan ja se korvaa samalla vanhan Kansalaisen Asiointitilin. Suomi.fi-viestit on kansalaisille ja yrityksille luotettava tapa viestiä viranomaisten ja muiden palvelua käyttävien organisaatioiden kanssa.
Suomi.fi-palveluiden käyttöönottoa helpotetaan kehittämällä organisaatioiden itsepalvelu Suomi.fi-palveluhallinta. Itsepalvelun avulla organisaatiot voivat hakea käyttö- ja tietolupia sekä hallinnoida palveluja sekä tarkastella palveluiden käyttötilastoja.
Vanha Suomi.fi suljetaan ja aiemmin julkaistu beta-versio muuttuu tuotantoversioksi. Samalla vanha Yrityssuomi suljetaan ja uusi Suomi.fi korvaa myös sen.
Suomi.fi verkkotoimitus siirtyi vuoden alusta Valtiokonttorilta Väestörekisterikeskukseen (nykyään Digi- ja väestötietovirasto) KaPA-ohjelmassa uusitun Suomi.fi verkkopalvelun äärelle.
Myöhemmin myös Yrityssuomi.fi palvelun verkkotoimittajat siirtyvät Väestörekisterikeskukseen.
Suomi.fi-mobiilisovellus julkaistaan sovelluskauppoihin (IOS ja Android). Mobiilisovelluksella voi käyttää Suomi.fi-viestejä, eli vastaanottaa sähköisiä viestejä viranomaisilta sekä tarvittaessa vastata niihin.
Kuva Suomi.fi-mobiilisovelluksesta
Yrityssuomi.fi suljetaan ja Suomi.fin yritysosio korvaa sen. Myös Yrityssuomi.fin verkkotoimittajia siirtyy Väestörekisterikeskukseen.
Verkkopalvelun oppaiden viittomakielisiä videoita voi selata omalla koontisivullaan. Verkkopalvelun kartan reittihausta tehdään saavutettava, ja palvelu- ja opastietojen esittämistä kehitetään asiakaspalautteen pohjalta.
Suomi.fi-verkkopalvelun hakukonelöydettävyyden ja oman haun parantamista jatketaan pitkäjänteisesti. Valtuusasioihin voi tutustua ilman vahvaa tunnistautumista.
Suomi.fi-palveluiden käyttö laajenee ja uusia palveluja ja ominaisuuksia kehitetään (2020-)
Suomi.fi palveluiden käyttö laajenee nopeasti ja kokonaan uusia palveluja ja toiminnallisuuksia kehitetään. Suomi.fi-palveluiden tulevaisuus yhteisenä sähköisen asioinnin alustana alkaa muodostua kokonaan uudelle tasolle.
Suomi.fi-verkkotoimitus kehittää uusia toimintamalleja ja keksii sihardit. Mutta mitä ihmettä ne mahtavat olla?
Suomi.fi-verkkopalvelun tulevaisuutta visioi johtava erityisasiantuntija Jani Ruuskanen.
Suomi.fi-verkkotoimitus kehittää sisällöntuotannon mallin, jossa uudet opassisällöt rakennetaan yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa. Ideana on tarjota käyttäjille juurin heidän elämäntilanteeseensa liittyvää sisältöä ja palveluja.
Kehitystyössä toteutetaan sisällöntuotantojärjestelmään tuki uudenlaisten oppaiden tuottamiseksi. Uusia oppaita kutsutaan sisäisesti "sihardeiksi" eli sisällönhallintasovelluksella julkaistaviksi ”wizardeiksi”.
Verkkopalvelu siirretään konesalista pilviympäristöön, mikä suoraviivaistaa infran ylläpitoa, mahdollistaa palvelun ketterämmän päivittämisen ja tuo selvää säästöä.
Suomi.fi-palvelussa avataan organisaatioille mahdollisuus hakea sähköistä valtuutta. Toteutus on osa Katso-tunnistuspalvelun korvaamista. Palvelu mahdollistaa avustetun valtuuttamisen niille yrityksille ja yhteisöille jotka eivät voi omatoimisesti antaa sähköisiä valtuuksia.
Samalla otetaan käyttöön ulkomaalisille tarkoitettu tunnistusväline (Finnish Authenticator), jonka avulla ulkomaalaisten organisaatioiden on mahdollista hakea sähköisiä valtuuksia.
Suomi.fistä voi tarkastaa väestötietojärjestelmään tallennettuja henkilötietoja sekä tehdä tietojenluovutuskieltoja. Myös aviopuolison syntymäpäivän tarkastaminen onnistuu, jos se vaikka olisi päässyt unohtumaan.
Omista tiedoista voi muuten tarkistaa myös, montako asukasta omassa asunnossa asuu väestötietojärjestelmän mukaan.
Kuvakaappaus omat tiedot -palvelun sisällöstä.
Ensimmäiset oppaat julkaistaan tietovuodon tai tietomurron kohteeksi joutuneille kansalaisille ja organisaatioille. Toteutus on osa Suomen hallituksen toimenpiteitä Vastaamon tietomurron jälkihoidossa.
Suomi.fi-palveluun on julkaistu myöhemmin useita muitakin elämäntilannelähtöisiä oppaita.
Kuvassa kuvakaappaus tietovuoto-oppaasta
Erillinen yritysten Katso-tunnistuspalvelu suljetaan 15-vuoden käytön jälkeen. Suomessa siirrytään asiointitapaan, jossa käyttäjä tunnistautuu aina oman itsenään ja Valtuudet-palvelu tuottaa tiedot käyttäjän asiointioikeuksista erilaisten organisaatioiden puolesta.
Suomi.fi-kartat palveluun integroidaan Suomi.fi-palvelutietovarannon palvelupaikkatietoja. Näin julkisen hallinnon toimijat voivat helposti upottaa omiin palveluihinsa palvelukartat omilla palvelutiedoillaan.
Suomi.fi-verkkopalvelu kerää noin miljoona käyntiä kuukaudessa. Verkkopalvelun uusittu ja aiempaa saavutettavampi etusivu kerää kehuja.
Valtuuksia hyödynnetään jo yli 160 asiointipalvelussa ja lähes 370 eri valtuusasiassa.
Kuva: Suomi.fi-verkkopalvelu vuonna 2022
Uusi Suomi.fi-palvelu avataan keväällä 2022. Suomi.fi-laatutyökalujen avulla organisaatiot pystyvät arvioimaan sekä kehittämään omien digitaalisten palveluidensa laatua. Palvelu on maksutta käytössä kaikille organisaatioille, jotka ovat kuvanneet palveluita Suomi.fi-palvelutietovarantoon.
Suomi.fi-laatutyökalut oli mukana Ranskan EU-puheenjohtajuuskauteen kuuluvassa Tech for Government kilpailussa, jossa palvelu pääsi finaaliin yhtenä parhaista esimerkeistä uusista julkisen hallinnon digitaalisista palveluista.
Keväällä 2022 Kainuun Soten alueen kunnissa kokeillaan valtuuksien rekisteröintiä digitaidottomille terveysasemilla asioinnin yhteydessä. Esimerkiksi ikääntynyt henkilö voi valtuuttaa läheisensä hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiointia tai apteekkiasiointia puolestaan.
Toteutuksessa hyödynnetään Katso-palvelun korvaamista varten kehitettyjä valtuuksien virkailijoiden työkaluja.
Digi- ja väestötietovirasto avaa avustetun valtuuttamisen palvelun henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta itse käyttää digipalveluja, tai joilla ei ole sähköisiä tunnistautumisvälineitä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) palkitsee Suomi.fi-verkkotoimituksen vuoden 2022 selväsanaisena.
Kilpailun voittajan valitsee Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Palkintopuheessaan hän toteaa, että erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa ihmiset tarvitsevat selkeää ja helposti ymmärrettävää tietoa, joka auttaa heitä selviytymään käytännön asioista. Tähän tarpeeseen Suomi.fi-oppaat vastaavat. Tärkeä peruste valinnalle on myös uudenlainen toimintamalli, jolla oppaita tuotetaan.
Kuva: Suomi.fi-verkkotoimituksesta Minna Mäkinen, Anniina Väisänen ja palveluomistaja Terhi Tuokkola vastaanottavat Vuoden selväsanainen -palkinnon.