Aikuisen edunvalvonta
Edunvalvoja on henkilö, joka on määrätty hoitamaan toisen henkilön taloudellisia asioita, jos tämä ei siihen itse pysty esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia.
Edunvalvoja on eri asia kuin edunvalvontavaltuutettu. Edunvalvojia ovat tehtävään määrätyt yksityiset henkilöt sekä yleiset edunvalvojat. Voit toimia toisen henkilön edunvalvojana vain, jos hänen asioitaan ei voi hoitaa muilla, kevyemmillä vaihtoehdoilla.
Digi- ja väestötietovirasto ohjeistaa edunvalvojia ja varmistaa, että he toimivat oikein ja päämiehen eduksi. Edunvalvojan tehtäviin kuuluu yleensä vuositilin toimittaminen DVV:lle. Lisäksi hän tarvitsee etukäteen DVV:n luvan tiettyihin toimenpiteisiin.
Mikä on tilanteesi?
Edunvalvontavaltuutus
Jos henkilöllä on vahvistettu edunvalvontavaltuutus, siirry Edunvalvontavaltuutus-sivulle.
Miten edunvalvonta toimii?
-
Selvitä sopivin tapa avustaa asioiden hoidossa
Harkitse, mikä olisi sopivin tapa auttaa toista henkilöä hänen asioidensa hoitamisessa.
Katso tarkemmin eri keinoja yllä kohdasta Haluan löytää sopivan tavan hoitaa toisen asioita
-
Jos muut lievemmät keinot eivät tule kyseeseen, voit pyytää edunvalvojan määräämistä
-
Digi- ja väestötietovirasto käsittelee asian
Jos hait edunvalvojaa itsellesi, otamme sinuun yhteyttä, jotta voimme selvittää mielipiteesi. Henkilökohtainen kuuleminen tehdään etäyhteydellä tai palvelupaikassamme.
Jos ilmoitit edunvalvonnan tarvitsevasta henkilöstä, selvitämme tarvitseeko hän edunvalvontaa. Jos pidämme edunvalvontaa tarpeellisena, teemme asiasta hakemuksen käräjäoikeudelle.
-
Digi- ja väestötietovirasto ratkaisee asian
Jos hait edunvalvojaa itsellesi, Digi- ja väestötietovirasto ratkaisee asian. Teemme asiasta myönteisen päätöksen eli määräämme sinulle edunvalvojan, jos se on tarpeen. Jos edunvalvonta ei ole tarpeen tai jos perut hakemuksesi, emme määrää sinulle edunvalvojaa.
Jos ilmoitit edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä, käsittelemme ilmoituksen ja selvitämme, tarvitseeko hän edunvalvontaa. Jos pidämme edunvalvontaa tarpeellisena, teemme asiasta hakemuksen käräjäoikeudelle. Käräjäoikeus ratkaisee, määrätäänkö ilmoituksen kohteelle edunvalvoja vai ei. Käräjäoikeus lähettää päätöksen edunvalvojaksi määrätylle sekä henkilölle, jolle on määrätty edunvalvoja.
Jos emme pidä edunvalvontaa tarpeellisena, asian käsittely päättyy ja kerromme siitä ilmoittajalle.
-
Edunvalvoja alkaa hoitaa tehtäväänsä
Kun edunvalvoja on määrätty, edunvalvoja voi alkaa hoitaa tehtäväänsä. Jos edunvalvoja on määrätty hoitamaan päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita, edunvalvoja laatii ja toimittaa omaisuusluettelon Digi- ja väestötietovirastolle kolmen kuukauden kuluessa tehtävänsä alkamisesta.
-
Edunvalvoja hoitaa tehtäväänsä
Edunvalvoja huolehtii päämiehensä hyvinvoinnista ja hoitaa yleensä päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita. Edunvalvoja laatii ja toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle joka vuosi vuositilin päämiehen tuloista, menoista, varoista ja veloista.
Edunvalvoja voi tarvita sijaisen monessa eri tilanteessa. Tällöin Digi- ja väestötietovirasto voi edunvalvojan pyynnöstä määrätä hänelle sijaisen. Tarvittaessa myös käräjäoikeus voi määrätä sijaisen.
Edunvalvoja tarvitsee Digi- ja väestötietovirastolta luvan eräisiin päämiehen kannalta merkittäviin toimenpiteisiin. Myönnämme luvan päämiehen puolesta tehtävään oikeustoimeen tai hyväksymme jo tehdyn oikeustoimen jälkikäteen, jos oikeustoimi on päämiehen eduksi. On kuitenkin suositeltavaa hakea lupa etukäteen. Jos emme myönnä lupaa, oikeustoimi ei sido päämiestä.
-
Kun edunvalvonta päättyy, edunvalvoja laatii ja toimittaa päätöstilin
Jos edunvalvoja on ollut tilivelvollinen Digi- ja väestötietovirastolle, hän tekee ja toimittaa vielä päätöstilin. Päätöstili täytyy toimittaa meille kahden kuukauden kuluessa edunvalvonnan päättymisestä.
Edunvalvojan tehtävät
Edunvalvoja huolehtii päämiehensä hyvinvoinnista ja hoitaa tyypillisesti päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita.
Kuinka voin asioida toisen puolesta?
Tarve hoitaa asioita toisen puolesta voi syntyä kelle tahansa vähitellen tai äkillisesti esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia. Tarve voi olla väliaikainen tai pysyvä.
Edunvalvonta on vasta viimeinen keino toisen asioiden hoitoon. Tutustu ensin kevyempiin vaihtoehtoihin asioida toisen puolesta. Jokaisen kannattaa varautua toimintakykynsä heikentymiseen etukäteen laatimalla edunvalvontavaltakirja, joka vahvistetaan eli otetaan käyttöön tarpeen vaatiessa. Lue lisää Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaasta Suomi.fi-verkkopalvelussa: https://www.suomi.fi/oppaat/edunvalvonta.
Lisäksi asiointia on mahdollista helpottaa esimerkiksi sähköisillä Suomi.fi-valtuuksilla tai laskujen maksamisen järjestelyillä.
Suomi.fi-valtuudet
Jos sinulla on tarve auttaa läheistäsi asioimaan viranomaisten kanssa sähköisesti, voi läheisesi antaa sinulle Suomi.fi-valtuuksien kautta oikeuden asioida puolestaan. Suomi.fi-valtuuksia voi antaa valittuihin asiointeihin täysi-ikäiselle henkilölle tai yritykselle.
Käytännössä Suomi.fi-valtuuksien kautta annettu valtuus on sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin. Lue lisää asiasta ja valtuuspalvelua hyödyntävistä viranomaisista Suomi.fi-verkkopalvelusta.
OmaKannassa asiointi
Täysi-ikäinen ja täysivaltainen henkilö voi asioida toisen aikuisen puolesta OmaKannassa, jos hänellä on siihen Suomi.fi-valtuus. Toistaiseksi edunvalvojat eivät voi asioida täysi-ikäisen päämiehen puolesta OmaKannassa. Lue lisää aiheesta kanta.fi-sivulta.
Tavallinen valtakirja (ei edunvalvontavaltakirja)
Jos henkilö pystyy tekemään valtakirjan ja ymmärtää sen merkityksen, hän voi valtuuttaa valtakirjassa tietyn henkilön hoitamaan tietyn asian valtakirjan avulla. Valtakirjaa voi käyttää monenlaiseen asiointiin, muun muassa pankissa ja eri viranomaisten luona.
Valtakirja on
- tehtävä kirjallisesti
- voimassa heti kun se on laadittu
- voimassa toistaiseksi, ellei siinä määrätä toisin.
Yrityksillä ja eri viranomaisilla on omia lomakepohjiaan valtakirjoille sekä palvelukanaviaan, joilla läheinen voi asioida toisen puolesta. Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan heihin. Lue lisää toisen puolesta asioimisesta esimerkiksi Kelan ja Verohallinnon sivuilta.
Se taho, jonka kanssa asioidaan, arvioi vasta asiointitilanteessa, kelpaako valtakirja. Esimerkiksi pankit eivät välttämättä hyväksy valtakirjaa, jos sen antajan toimintakyky on heikentynyt valtakirjan tekemisen jälkeen. Valtakirjan tekijän vastuulla on valvoa valtuuttamansa henkilön toimintaa.
Laskujen maksaminen
Oman pankin kanssa kannattaa keskustella, millä tavoilla laskuja voisi maksaa.
- E-lasku on hyvä vaihtoehto, jos käytössä on verkkopankki. E-lasku voidaan veloittaa tililtä automaattisesti (suoraveloitus). Säännöllisistä maksuista voi tehdä toistuvan maksumääräyksen omaan pankkiin.
- Säännölliset laskut voidaan maksaa suoramaksulla, jos käytössä ei ole verkkopankkia. Pankkitunnuksien avulla laskun voi usein maksaa myös puhelimitse ottamalla yhteyttä pankin asiakaspalveluun.
- Tilinkäyttöoikeuden voi antaa luottohenkilölle esimerkiksi silloin, kun kokee itse tilin käyttämisen haasteellisena. Valtuutus annetaan omassa pankissa ja se edellyttää valtuuttajan tunnistamista. Asiaa kannattaa tiedustella omasta pankista. Tilinkäyttöön oikeutettu voi saada kortin, jolla hän voi nostaa rahaa valtuuttajan tililtä tai maksaa tämän ostoksia.
Eläkkeen maksaminen suoraan hyvinvointialueelle
Henkilön saamia eläkkeitä tai muita etuuksia voidaan maksaa suoraan hyvinvointialueelle, jos ne ovat henkilön ainoat tulot/varat ja
- niillä maksetaan hänen vuokransa tai muut vastaavat asumiskustannukset. Loput annetaan hänelle käyttövaraksi. Tällöin etuuksia ei voida maksaa henkilölle itselleen, sillä se vaarantaisi hänen tai hänen omaistensa toimeentulon. Tällaisen välitystilin perustamisesta voi kysyä oman hyvinvointialueen sosiaalityöntekijältä henkilö itse, hänen puolisonsa, muu omainen tai henkilö, joka hänestä huolehtii, sekä kunnan asianomainen toimielin.
- niillä maksetaan hänen laitoshoitonsa kuukausittaiset asiakasmaksut ja loput tilitetään hänelle.
Hoitolaitoksen tuki
Asiakas voi saada tukea asioidensa omatoimiseen hoitamiseen hoitolaitoksessa. Henkilö siis ymmärtää asiat, mutta ei pysty fyysisesti hoitamaan niitä itse. Tällöin esimerkiksi maksut voidaan hoitaa suoraveloituksena.
Huomioi: Et voi käyttää läheisen verkkopankkitunnuksia
Et voi käyttää toisen ihmisen verkkopankkitunnuksia. Verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaisia. Voit kuitenkin auttaa toista käyttämään tunnuksiaan.
Tee edunvalvontavaltuutus tai hae itsellesi edunvalvojaa
Edunvalvontavaltuutus auttaa ennakoimaan tilannetta, jossa et pystyisikään hoitamaan itse omia asioitasi. Edunvalvontavaltuutuksella annat luottamallesi henkilölle haluamasi oikeudet asioida puolestasi. Tee edunvalvontavaltakirja heti kun mahdollista, koska et voi tietää, milloin se on tarpeen. Löydät tarkemmat ohjeet edunvalvontavaltakirjan laatimiseen Suomi.fi-oppaasta.
Jos edunvalvontavaltuutuksen laatiminen ei ole mahdollista, voit hakea edunvalvojaa itsellesi. Voit hakea itsellesi edunvalvojaa, jos olet täyttänyt 18 vuotta etkä pysty sairauden, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn takia huolehtimaan taloudellisista asioistasi. Tee hakemus vain, jos asioistasi ei voida huolehtia edunvalvontaa kevyemmillä vaihtoehdoilla.
Ilmoita edunvalvojaa tarvitsevasta henkilöstä
Voit tehdä ilmoituksen henkilöstä, joka mielestäsi tarvitsee edunvalvontaa. Ilmoituksen tekeminen edellyttää, että henkilö ei pysty itse huolehtimaan asioistaan sairauden, heikentyneen terveydentilan tai vastaavan syyn takia eikä hänen asioitaan voida hoitaa asianmukaisesti edunvalvontaa kevyemmillä vaihtoehdoilla.
Laadi päämiehen omaisuusluettelo edunvalvonnan alkaessa
Kun sinut on määrätty päämiehesi edunvalvojaksi, ensimmäinen tehtäväsi on laatia päämiehesi varoista ja veloista omaisuusluettelo kolmen kuukauden kuluessa.
Vuositili edunvalvonnan aikana
Edunvalvojana laadi ja toimita meille vuosittain tili kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos edellytykset täyttyvät, voit hakea vapautusta jatkossa vuositilivelvollisuudesta.
Edunvalvonnan päättyessä laadi päätöstili
Edunvalvonta voi päättyä eri syistä. Edunvalvojana laadit päätöstilin, kun edunvalvonta päättyy.
Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
Tarvitset meiltä etukäteen luvan, kun olet tekemässä päämiehesi puolesta tämän kannalta merkittävää toimenpidettä. Tällainen voi olla esimerkiksi asunnon osto tai myynti tai perinnönjako. Tarkista, missä tilanteissa tarvitset luvan.
Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
Edunvalvojana tarvitset sijaisen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Teet päämiehesi puolesta toimenpiteen, jonka vastapuolena olet sinä tai joku sinulle läheinen henkilö tai taho.
- Sinun ja päämiehesi edut ovat muulla tavalla ristiriidassa keskenään.
- Olet sairauden tai pitkän poissaolon takia estynyt hoitamaan tehtävääsi.
Tietoa lääkäreille, viranomaisille ja muille tahoille
Lisätietoa edunvalvonnasta lääkäreille, sosiaalitoimelle, kiinteistönvälittäjille, pankeille, yrityksille ja muille tahoille.
Poissa olevan henkilön etujen valvominen
Poissa oleva henkilö tarkoittaa ihmistä, jonka olinpaikkaa ei tiedetä eikä sitä saada selvitettyä, vaikka hänet täytyisi tavoittaa tietyn asian hoitamiseksi. Käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan poissa olevalle henkilölle tai henkilölle, joka tulee omistamaan tiettyä omaisuutta vasta tulevaisuudessa.
Tietoa edunvalvonnassa olevan läheisille ja ohjeita ongelmatilanteisiin
Katso mitä läheisen on hyvä tietää edunvalvonnasta.
Tieto edunvalvonnasta
Voit kysyä meiltä, onko jollain henkilöllä edunvalvoja, kuka hänen edunvalvojansa on ja mitkä ovat edunvalvojan tehtävät. Edunvalvoja voi myös tarvita tehtävissään otetta, jolla hän todistaa asemansa päämiehen asioiden hoitajana. Lisäksi jokin taho voi pyytää sinulta todistusta siitä, onko sinulla edunvalvojaa.
Edunvalvoja tai valtuutettu, oletko tekemässä vuositilin?
Tee vuositili sähköisesti Edunvalvonnan asiointipalvelussa. Tilin laatiminen on seuraavalla kerralla helpompaa, kun aiemman tilin tiedot ovat palvelussa pohjana.
Katso tarkemmat ohjeet:
Etkö pysty tekemään vuositiliä Edunvalvonnan asiointipalvelussa?
Voit laatia vuositilin myös paperisena. Palauta vuositili ja sen liitteet (kopioina) osoitteeseen Digi- ja väestötietovirasto, PL 1004, 00531 Helsinki. Vuositiliä ei enää toimiteta lähimpään palvelupaikkaan.
Koska skannaamme paperit, niiden mukana ei saa olla niittejä, klemmareita, muovitaskuja eikä kansioita. Skannaamisen jälkeen vuositilit tuhotaan tietoturvallisesti. Siksi sinun pitää säilyttää itselläsi alkuperäiset tositteet ja asiakirjat. Liitä siis tililomakkeen mukaan vain kopiot alkuperäisistä tositteista ja asiakirjoista.
Edunvalvonnan asiointipalvelussa voit tehdä omaisuusluettelon, vuositilin ja päätöstilin sekä hakea lupia sähköisesti.
Tarvitsetko apua?
Saat neuvontaa asiantuntijoiltamme puhelimitse ja chatissa. Etäpalvelussa emme tarjoa edunvalvontaan tai edunvalvontavaltuutukseen liittyvää neuvontaa, eikä etäpalveluun voi jättää asiakirjoja.
Puhelinpalvelu: suomeksi 0295 536 256 ja ruotsiksi 0295 536 305.
Palveluajat: ma–pe 9–15.
Chat-palvelumme on käytössä näillä sivuilla arkisin kello 9–15.