Toimintakelpoisuuden rajoittaminen ja vajaavaltaiseksi julistaminen

Edunvalvojan määrääminen on useimmiten riittävä keino edunvalvonnan tarpeessa olevan henkilön etujen turvaamiseksi. Henkilön toimintakelpoisuuden rajoittaminen tulee ajankohtaiseksi lähinnä silloin, kun henkilö sairaudestaan johtuen pyrkii aktiivisesti ja vastoin etujaan vahingoittamaan taloudellista asemaansa, esimerkiksi lahjoittamalla omaisuuttaan tai ottamalla velkaa. Edunvalvojan määrääminen ei näissä tilanteissa välttämättä yksin riitä turvaamaan hänen etuaan. Käräjäoikeus voi tällöin määrätä, että:

  • henkilö voi tehdä tiettyjä oikeustoimia, esimerkiksi ottaa velkaa, vain yhdessä edunvalvojansa kanssa, tai
  • henkilö voi tehdä määrättyä omaisuuttaan koskevia päätöksiä ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa.

Edellä kuvattujen rajoitusten avulla voidaan tehokkaasti varmistaa esimerkiksi se, että päämiehen toimeentulon kannalta keskeinen omaisuus, esimerkiksi asunto tai maatila, säilyy päämiehen omistuksessa. Jos edellä kuvattu rajoitus ei ole henkilön suojan kannalta tarkoituksenmukainen tai riittävä, voi käräjäoikeus määrätä, että

  • henkilöllä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai
  • henkilöllä ei ole oikeutta tehdä määrättyä omaisuuttaan koskevia päätöksiä.

Yleensä tällaisella rajoituksella evätään henkilön oikeus ottaa velkaa. Määräyksen antamisen jälkeen vain edunvalvoja voi tehdä määräyksessä tarkoitettuja oikeustoimia ja vallita siinä yksilöityä omaisuutta päämiehensä puolesta.

Toimintakyvyn rajoittaminen voi tulla kysymykseen joko edunvalvojan määräämisen yhteydessä tai erillisenä asiana silloin, kun asianomaiselle on jo aikaisemmin määrätty edunvalvoja. Alaikäisen toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 17 vuotta. Rajoitus alkaa hänen täytettyään 18 vuotta.                     

Toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö tarvitsee aina edunvalvojan toimimaan puolestaan niissä asioissa, joista hän ei rajoituksen vuoksi voi enää päättää itse. Tuomioistuimen on toimintakelpoisuuden rajoittamisesta päättäessään samalla määrättävä henkilölle edunvalvoja, ellei hänelle ole jo aiemmin määrätty edunvalvojaa, jonka tehtävä kattaa ne asiat, joista päämies ei rajoituksen vuoksi voi enää itse päättää.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on voimassa toistaiseksi tai päätöksessä asetetun määräajan. Rajoitusta tai sen voimassaoloaikaa voidaan muuttuneiden olosuhteiden vuoksi muuttaa ja se on poistettava, jos se ei enää ole tarpeellinen.

Vajaavaltaiseksi julistaminen

Henkilö voidaan viimeisenä ja äärimmäisenä toimenpiteenä julistaa vajaavaltaiseksi, ainoastaan siinä tapauksessa, että toimintakelpoisuuden rajoittaminen ei riitä suojaaman häntä. Vajaavaltaisella on oikeus tehdä ainoastaan merkitykseltään vähäisiä oikeustoimia. Vajaavaltainen voi näin ollen päättää esimerkiksi edunvalvojan hänelle antamista käyttövaroista. Vajaavaltainen ei kuitenkaan voi esimerkiksi avata puhelinliittymää tai myydä omistamaansa henkilöautoa. Merkitykseltään vähäistä suuremmissa taloudellisissa ja vajaavaltaisen omaisuutta koskevissa asioissa vajaavaltaista edustaa hänen edunvalvojansa.

Vajaavaltainen voi aina kuitenkin päättää henkilöään koskevista asioista, jos hän ymmärtää käsillä olevan asian merkityksen. Vajaavaltainen voi ymmärtäessään asian merkityksen esimerkiksi hakea itselleen passia tai tehdä ilmoituksen nimensä muuttamisesta. Jos vajaavaltainen ei ymmärrä henkilöään koskevan asian merkitystä, voi edunvalvoja päättää asian hänen puolestaan, mikäli tuomioistuin on niin määrännyt. Edunvalvoja ei kuitenkaan koskaan voi päättää päämiehensä puolesta asiaa, jossa korostuu erityisesti asian henkilökohtainen luonne. Edunvalvoja ei näin ollen voi päämiehensä puolesta esimerkiksi solmia avioliittoa, tunnustaa isyyttä tai tehdä päämiehensä puolesta testamenttia, edunvalvontavaltuutusta tai avioehtosopimusta.

Holhoustoimen yhteystiedot

Sähköposti

Käytä sähköpostin lähettämiseen DVV:n turvapostia, jotta tietosi liikkuvat salatusti. Valitse turvapostissa vastaanottajaksi [email protected]

Lähetä sähköposti turvapostina

Postiosoite

Digi- ja väestötietovirasto / Holhoustoimi, PL 1001, 02151 Espoo

Ylläolevan postiosoitteeseen voi lähettää kaiken holhoustoimeen lähetettävän postin lukuun ottamatta omaisuusluetteloita, vuositilejä sekä päätöstilejä. Ne tulee postittaa kunkin valvontaa harjoittavan palvelupaikan omaan postiosoitteeseen.

Puhelinnumero

Puhelinpalveluaika arkisin kello 9–12 

Palvelunumero 0295 536 256

Palvelupaikat 

Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkojen osoitteet

 

Suomen väkiluku 5 541 942