Julkisen hallinnon digitalisaatio on mahdollistanut sujuvan toiminnan koronapandemiasta huolimatta
Digi- ja väestötietovirasto on selvittänyt koronapandemian vaikutuksia julkisen hallinnon organisaatioiden digitaaliseen toimintaan ja turvallisuuteen kyselyllä, johon vastasi 136 julkishallinnon organisaatiota toukokuussa.
Kyselyn avulla haluttiin selvittää, kuinka etätöihin siirtyminen ja lakisääteisten tehtävien hoitaminen on sujunut, miten tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut ovat tukeneet valmiuslain mukaista toimintaa ja miten digitaalinen turvallisuus on toteutunut julkisen hallinnon organisaatioissa koronapandemian aikana.
Julkisen hallinnon organisaatioiden toiminta on sujunut kuviteltua paremmin
Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että etätyöhön siirtyminen ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut on saatu toimimaan hyvin. Lakisääteisten palveluiden saatavuus ja turvallisuus on pysynyt korkealla tasolla, vaikka sähköinen asiointi on yleistynyt jopa merkittävästi. Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla organisaatioilla tilanne on yhtä hyvä kuin ennen koronavirusta, useilla jopa parempi. Tietojärjestelmät ovat tukeneet valmiuslain mukaista toimintaa hyvin.
”Meillä on ollut ennakkokäsitys siitä, että kevät on sujunut hyvin, mutta osalla organisaatioista se on sujunut vielä kuviteltuakin paremmin. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä koronakriisin kaltaisessa häiriötilanteessa verkkorikolliset etsivät aktiivisesti uusia hyökkäyskeinoja”, kommentoi kyselyn tuloksia Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari.
Digiympäristön uudet uhkat on saatu hallintaan
Koronapandemia on edellyttänyt organisaatioilta digitaalisen turvallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämistä. Vastauksissa nousi esiin kolme yleisintä digitaaliseen toimintaympäristöön kohdistunutta uhkaa, joita on esiintynyt vähintään puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista:
- etätyöyhteyksiin liittyvät häiriöt (81 % vastanneista)
- tietoliikennekapasiteettiin liittyvät häiriöt (62 % vastanneista)
- uudenlaiset sähköpostin avulla toteutetut huijaus- tai hyökkäysviestit (59 % vastanneista)
Uudenlaisiinkin uhkiin on kuitenkin kyetty reagoimaan, ja niistä syntyneet riskit on pystytty hallitsemaan hyvin. Esimerkiksi etäyhteyksiin liittyvät ongelmat on alkuvaiheen jälkeen saatu paremmin hallintaan. Käytännössä organisaatioiden digitaalisessa turvallisuudessa ei siis ole tapahtunut juurikaan muutosta koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
”Julkisuudessa ovat olleet esillä juuri kyselyssämmekin kärkisijoille nousseet asiat, siinä mielessä tulokset eivät yllätä. Positiivista on se, että tiedossamme ei ole mitään laajempia julkiseen hallintoon kohdistuneita onnistuneita kyberhyökkäyksiä”, toteaa kyselyn toteuttamisesta vastannut johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.
Organisaatiot toivovat yhtenäistä ohjeistusta ja verkostomaista työskentelyä
Eräs kyselyn tavoitteista oli kartoittaa, miten julkisen hallinnon organisaatioiden digiturvaa voitaisiin kehittää. Vastauksissa toivottiin yhtenäisiä ohjeita etätyöhön ja uusien digipalveluiden turvallisuuden varmistamiseen sekä menettelyitä parhaiden kokemusten jakamiseen ja yhdessä tekemiseen.
”Kyselyn tulokset osoittavat, että Suomessa tehty pitkäjänteinen työ digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja niiden turvallisuuden varmistamisessa on tämän hyvän tilanteen taustalla. Koska kuitenkaan ei ole olemassa 100 % turvallisuutta, organisaatioiden tulee jatkaa määrätietoista turvallisuuden eri osa-alueiden kehittämistä. Tähän tuomme avuksi VAHTI-toiminnassa perusteilla olevat viisi asiantuntijaryhmää ja verkostotoiminnan”, tiivistää Rousku, joka toimii Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) pääsihteerinä. VAHTI-toiminnasta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.
Kyselyn tulokset on avattu tarkemmin Koronaviruspandemian vaikutukset digitaaliseen turvallisuuteen -raportissa.
Lisätiedot
Pääjohtaja Janne Viskari, Digi- ja väestötietovirasto, [email protected], puh. 0295 535 022
Johtava erityisasiantuntija ja VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, Digi- ja väestötietovirasto, [email protected], puh. 0295 535 120
Lisäys 17.6.2020 klo 9:05
Verkkoseminaari 17.6.2020 klo 13-14
Katso verkkoseminaari, jossa käsitellään kyselyn keskeisiä tuloksia ja pohditaan, miten niihin tulisi reagoida:
mediaserver.fi/live/digiturva4
Voit katsoa tilaisuuden tallenteen myös jälkikäteen samasta linkistä.
- Privatpersoner
- Handläggningstiderna vid kundtjänsten för privatpersoner
- Äktenskap och parförhållande
- Att få eller adoptera barn
- Namnärenden
- Flytt
- Förmyndarskap
- Livsförändringar utomlands
- Flyttning i utlandet
- Registrering i Finland av ett barn som fötts utomlands
- Äktenskap som ingåtts utomlands
- Partnerskap som registrerats utomlands
- Skilsmässa som beviljats utomlands
- Namn som ändrats utomlands
- Könstillhörighet som fastställts utomlands
- Dödsfall utomlands
- Registrering av medborgarskap
- Bevarande av finskt medborgarskap
- Legalisering av utländska handlingar
- Inlämnande av utländska dokument till Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata
- Utlänning i Finland
- Registrering av utlänningar
- Registrering av utländska studerande
- Hemkommun
- Anvisningar till dig som kommer till Finland från Ukraina
- Guiden för arbetstagare
- Expressfil för specialsakkunniga och tillväxtföretagare
- Legaliseringsanvisning
- Inlämnande av utländska dokument
- Utlänningars flytt till Finland, inom Finland och från Finland
- Val och rösträtt
- Suomi.fi-webbtjänst
- Medborgarcertifikat och elektronisk identitet
- Registrering av anmälan om gåva
- Intyg från befolkningsdatasystemet
- Kontroll av egna uppgifter -service
- Medborgarinitiativ
- Personuppgifter i befolkningsdatasystemet
- Personbeteckning
- Utlämning av uppgifter ur befolkningsdatasystemet
- Spärrmarkering
- Övervakning och loggföring av användningen av informationen i befolkningsdatasystemet
- Fastställande av annan könstillhörighet
- Utträde ur och inträde i ett religionssamfund
- Förbud mot utlämning av personuppgifter
- Ändring av ett registrerat partnerskap till äktenskap
- Utlämning av uppgifter ur befolkningsdatasystemet
- Byggnads- och lägenhetsuppgifter i befolkningsdatasystemet
- Adresstjänst
- Medborgarrådgivning
- Tjänster av notarius publicus
- Bestyrkande av köp
- Dödsfall och bouppteckning
- Digitalt stöd för medborgare
- Blanketter
- Organisationer
- Certifikat och kort
- Befolkningsdatatjänster för organisationer
- Den offentliga förvaltningens urvals- och uppdateringstjänst
- Informationstjänster inom den privata sektorn
- BDS-ändringsgränssnittet
- Ändringsdatatjänsten
- BDSförfrågan-gränssnittet
- Webbapplikationen för BDSförfrågan
- BDSförfrågans urvalstjänster
- Revidering av personbeteckningen
- Förutsättningar för att använda befolkningsuppgifter
- Magistratregistrens söktjänster
- Upprätthållande av befolkningsdatasystemet
- Suomi.fi-tjänster
- Tjänster som främjar digitaliseringen
- Digistöd
- Förnyelse av den digitala identiteten
- Tjänster för digital säkerhet
- Tjänster av notarius publicus
- Bestyrkande av köp
- Vigselrätt
- E-tjänster
- Finnish Authenticator -identifieringstjänsten
- Anvisningar för välfärdsområdena
- Registerutdrag
- Om myndigheten
- Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata
- Jobba med oss
- Kommunicera elektroniskt med oss
- Kontakt
- Aktuellt
- Automatiskt avgörandeförfarande
- Kvalitetspolicy
- Likabehandlingsplan för kunder
- Dataskydd
- Befolkningsdatasystemet
- Till medier
- Broschyrer och publikationer
- Projekten
- Förutseende och forskningssamarbete