Poissaolevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen  

Liikenneyhteyksien ja sähköisten viestintävälineiden parannuttua on nykyisin entistä harvinaisempaa, että esimerkiksi kuolinpesän osakkaan olinpaikka jää tuntemattomaksi tai, että asianomainen ei voi pitkien etäisyyksien vuoksi valvoa etuaan. Jos esimerkiksi perillisen olinpaikkaa ei tiedetä, eikä sitä saada selvitettyä, on hänelle määrättävä edunvalvoja valvomaan hänen etuaan kuolinpesässä. Perillisen etujen valvominen vaatii lisäksi yleensä, että hänelle mahdollisesti tulevalla omaisuudella on hoitaja, joka tarvittaessa voi tehdä myös omaisuutta koskevia päätöksiä.

Poissaolevalle henkilölle on määrättävä edunvalvoja, jos:

  • kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentinsaajaa taikka hänen olinpaikkaansa tiedetä taikka perillinen tai testamentinsaaja ei muuten voi valvoa oikeuttaan
  • muutoin on tarpeen, että poissa olevan oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan hoidetaan.

Poissaolevalle määrättävä edunvalvonta-asia ratkaistaan aina käräjäoikeudessa. Jos edunvalvoja on tarpeen valvomaan poissa olevan tai tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä, tulee pesänselvittäjän, muun pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosakkaan tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. Pesänselvittäjä tai pesänjakaja voi muutoinkin tehdä hakemuksen, jos edunvalvojan määrääminen on tarpeen osituksen tai perinnönjaon toimittamiseksi. Jos poissaolevan asiat muutoin vaativat hoitamista, hakemuksen voi tehdä myös se, jonka etua tai oikeutta asia koskee. Holhousviranomainen voi tarvittaessa tehdä asiaa koskevan hakemuksen käräjäoikeudelle.

Edunvalvojan määrääminen voi olla tarpeen myös siinä tapauksessa, että lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi. Esimerkiksi alaikäiselle lapsenlapselleen omaisuuttaan lahjoittavalle isovanhemmalle voi olla tärkeää, että omaisuutta hoitaa alaikäisyyden aikana henkilö, johon hän erityisesti luottaa. Edunvalvojaksi voidaan tällöin määrätä lahjakirjassa tai testamentissa osoitettu henkilö.

Edellytyksenä testamentissa tai lahjakirjassa osoitetun muun henkilön määräämiseksi edunvalvojaksi on, että omaisuuden hoitaminen tällä tavoin on omaisuuden saajan edun mukaista. Jos testamentin tekijällä tai lahjoittajalla ei ole ollut hyväksyttävää perustetta sille, että omaisuus tulisi määrätä muun kuin saajalla jo olevan edunvalvojan hoidettavaksi, omaisuuden erillisen hoidon järjestäminen ei välttämättä ole saajan edun mukaista. Jos tällaisessa tapauksessa voidaan esimerkiksi olettaa, että edunvalvojien erilaiset näkemykset tulevat vaikeuttamaan omaisuuden käyttämistä päämiehen hyväksi, ei edunvalvojaa voida määrätä.

Tällainen asia ratkaistaan aina käräjäoikeudessa. Hakemuksen, joka koskee edunvalvojan määräämistä, voi tehdä se, jonka edun valvomisesta on kysymys, taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen. Holhousviranomainen voi myös tarvittaessa tehdä asiaa koskevan hakemuksen. Määräystä hakevan on näytettävä, että lahjakirjassa tai testamentissa määrätylle omaisuuden hallinnolle on olemassa saajan edun kannalta hyväksyttävät syyt.

Holhoustoimen yhteystiedot

Sähköposti

Käytä sähköpostin lähettämiseen DVV:n turvapostia, jotta tietosi liikkuvat salatusti. Valitse turvapostissa vastaanottajaksi [email protected]

Lähetä sähköposti turvapostina

Postiosoite

Digi- ja väestötietovirasto / Holhoustoimi, PL 1001, 02151 Espoo

Ylläolevan postiosoitteeseen voi lähettää kaiken holhoustoimeen lähetettävän postin lukuun ottamatta omaisuusluetteloita, vuositilejä sekä päätöstilejä. Ne postitetaan kunkin valvontaa harjoittavan palvelupaikan omaan postiosoitteeseen.

Puhelinnumero

Puhelinpalveluaika arkisin kello 9–15

Palvelunumero 0295 536 256

Palvelupaikat 

Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikkojen osoitteet