Holhousviranomaisen valvonnan keinot

Jos edunvalvojan tehtävä käsittää taloudellisten asioiden hoitamista, hänen on annettava tehtävänsä hoitamisesta tilikauden päätyttyä holhousviranomaiselle tili vuosittain. Tilissä edunvalvoja selvittää, miten hän on hoitanut päämiehensä asioita. Tilikausi on yleensä kalenterivuosi. Holhousviranomainen tarkastaa tilin. Tarkastetun tilin palauttamisen yhteydessä edunvalvojaa ohjeistetaan ja tarvittaessa annetaan huomautus edunvalvojan toiminnassa tai tilin laatimisessa havaituista puutteista. Vakavat puutteet ja ongelmat voivat johtaa jopa edunvalvojan vapauttamiseen tehtävästään. Tilivalvonta on jälkikäteistä valvontaa.

Edunvalvontavaltuutettujen valvonnan laajuus riippuu edunvalvontavaltakirjan määräyksistä. Jos valtakirjassa ei ole määräyksiä tilivelvollisuudesta, valtuutetun ei tarvitse antaa säännöllisesti tilejä holhousviranomaiselle. Hänen pitää kuitenkin antaa valtuutuksen lakattua päätöstili sille taholle, jolla on oikeus valtuuttajan omaisuuden vastaanottamiseen. Tällaisia tahoja voivat olla tilanteesta riippuen valtuuttaja, uusi valtuutettu tai valtuuttajan kuolinpesä. Valtuuttaja voi kuitenkin määrätä, että edes päätöstiliä ei tarvitse antaa. Hän ei voi kuitenkaan määrätä, että päätöstili pitää antaa holhousviranomaiselle.

Holhousviranomainen voi kuitenkin pyytää valtuutettua antamaan tilin tehtävänsä hoitamisesta, jos siihen on syytä. Tällaisina syitä voivat olla esimerkiksi, että joku taho on ilmoittanut havainneensa epäselvyyksiä valtuuttajan asioiden hoidossa tai valtuuttajan läheinen on kannellut holhousviranomaiselle valtuutetun toiminnasta taikka on tehty ilmoitus valtuuttajan edunvalvonnan tarpeesta.

Valtuuttaja voi myös antaa määräyksiä muusta kuin viranomaisvalvonnasta. Hän voi esimerkiksi määrätä, että valtuutetun täytyy vuosittain selvittää muille sisaruksilleen valtuuttajan asioiden hoitoa.

Edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun täytyy pyydettäessä antaa holhousviranomaiselle kaikki tehtäväänsä koskevat tiedot, tositteet ja asiakirjat.

Edunvalvojan on haettava holhousviranomaisen lupa tiettyihin merkittäviin toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi kiinteistönkauppaan tai perinnönjakoon. Lupavalvonta on etukäteisvalvontaa. Lupahakemuksen liitteenä täytyy olla luonnos sopimuksesta, jonka edunvalvoja aikoo tehdä, jotta holhousviranomainen voi harkita, onko sopimus päämiehen edun mukainen. Katso lisätietoa sivulta Lupaa edellyttävät toimenpiteet.

Edunvalvontavaltuutettujen ei tarvitse hakea holhousviranomaisen lupaa sellaisiin toimenpiteisiin, joihin edunvalvojan täytyy hakea lupa, ellei valtuuttaja ole määrännyt edunvalvontavaltakirjassa toisin.

Jos alaikäisen edunvalvojana on hänen huoltajansa, edunvalvojalla on tilivelvollisuus vain, jos alaikäisen edunvalvonta on merkitty holhousasioiden rekisteriin. Alaikäisen edunvalvojan täytyy kuitenkin hakea lupa merkittäviin toimenpiteisiin. Hän ei voi myöskään edustaa lasta, jos hän on esteellinen, vaan hänen täytyy hakea edunvalvojan sijainen huolehtimaan niistä tehtävistä, joissa hän on esteellinen. Katso lisätietoa sivulta Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen. Kirjanpitovelvollisuus koskee kaikkia alaikäisten edunvalvojia. 

Edunvalvojan pitää ilmoittaa holhousviranomaiselle, jos päämies saa uutta omaisuutta. Jos päämies on alaikäinen, ilmoitusvelvollisuus syntyy, kun edunvalvonnan rekisteriin merkitsemisen raja 20 000 € täyttyy. Jos päämies tulee osakkaaksi kuolinpesään, perukirja täytyy aina toimittaa holhousviranomaiselle.  

Kanteluilla tarkoitetaan yleensä virkamiesten tai viranomaisten toiminnassa ilmenneistä epäkohdista tehtyjä kanteluviranomaisille tehtyjä ilmoituksia. Edunvalvontaan liittyvissä asioissa kanteluviranomaiset voivat tämän vuoksi käsitellä vain yleisiin edunvalvojiin tai holhousviranomaiseen kohdistuvia kanteluja. Kanteluviranomaisia ovat eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri.  

Kuka tahansa, joka havaitsee epäkohtia edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun toiminnassa, voi tehdä kantelun ja pyytää holhousviranomaista selvittämään edunvalvojan tai edunvalvontavaltuutetun toimintaa. Tällainen selvityspyyntö on syytä tehdä kirjallisesti. Asia voidaan ottaa käsiteltäväksi suullisenkin pyynnön perusteella, jos holhousviranomainen suostuu siihen. Asian käsittelyssä noudatetaan pitkälti samoja menettelyjä kuin viranomaisesta tehtävien kantelujen (hallintokantelujen) käsittelyssä.

Kantelun seuraukset riippuvat siitä, mitä asian selvittelyssä tulee ilmi. Holhousviranomainen voi todeta, että asia ei aiheuta toimenpiteitä tai  

• antaa ohjeistusta
• kiinnittää edunvalvojan tai valtuutetun huomiota hyvään edunvalvontatapaan tai johonkin asiaan vastaisen varalta
• antaa huomautuksen edunvalvojalle tai valtuutetulle, jos tämä on menetellyt lainvastaisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa
• ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvojan vapauttamiseksi tehtävästään (edunvalvojan vaihtaminen), edunvalvojan määräämiseksi valtuuttajalle, edunvalvojan sijaisen määräämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin ym.

Kantelumenettely ei korvaa muutoksenhakumenettelyä. Tehtyjä lainvoimaisia päätöksiä ei voida muuttaa kantelumenettelyssä. Jos asiassa voi tehdä oikaisuvaatimuksen tai hakea muutosta valittamalla, täytyy käyttää näitä menettelyjä, jos haluaa saada muutoksen tehtyyn päätökseen.