Edunvalvojan tehtävät

Edunvalvojan on kaikissa toimissaan pidettävä vain ja ainoastaan päämiehensä puolta. Edunvalvoja ei saa sekoittaa päämiehensä varoja muiden varoihin eikä hän saa lainata päämiehensä varoja.

Edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta niin, että omaisuus ja sen tuotto käytetään vain ja ainoastaan päämiehen hyväksi. Edunvalvojan on annettava päämiehelle tämän varat huomioon ottaen kohtuullinen määrä käyttövaroja. Muu omaisuus, jota ei ole käytettävä päämiehen elantokustannuksiin tai muihin tarpeisiin, on sijoitettava siten, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto.

Edunvalvojan on aina huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Edunvalvoja ei suorita näitä tehtäviä itse, vaan hän hankkii päämiehen tarvitsemat palvelut ulkopuolisilta toimijoilta.  

Edunvalvojan on pyynnöstä kerrottava päämiehelle tämän taloudellisesta tilanteesta sekä niistä toimista, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuuden hoitamisessa.

Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta. Harkinnan ja aloitteen lahjan antamisesta voi tehdä vain päämies. Jos päämies haluaa antaa lahjan, joka on olosuhteisiin nähden tavanomainen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäinen, edunvalvoja voi toteuttaa asian päämiehen pyynnöstä. Päämiehen on aina ymmärrettävä lahjan antamisen merkitys ja pystyttävä antamaan lahja omasta halustaan. Jos päämies ei ymmärrä lahjan antamisen merkitystä, edunvalvoja ei voi antaa edes vähämerkityksellisiä lahjoja.

Edunvalvoja ei saa kertoa päämiehensä asioista kenellekään ilman päämiehensä lupaa. Salassapitovelvollisuus koskee myös edunvalvojan hallussa olevaa tositeaineistoa.

Edunvalvojan on aina ennen päätöksentekoa tiedusteltava päämiehensä mielipidettä, jos asiaa on päämiehen kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta. Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä.

Edunvalvoja saattaa joissakin tilanteissa olla esteellinen edustamaan päämiestään. Lue lisää Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen.

Edunvalvoja tarvitsee päämiehen kannalta tärkeimpiin toimenpiteisiin holhousviranomaisen luvan. Katso tarkemmin sivulta Lupaa edellyttävät toimenpiteet.

Edunvalvojalla on oikeus saada tehtäviensä hoidosta kohtuullinen palkkio (linkki palkkioasetukseen ja palkkiolaskuriin) sekä korvauksia tarpeellisista kuluista, jotka ovat aiheutuneet päämiehen taloudellisten asioiden hoitamisesta. Edunvalvojan on aina hoidettava päämiehen asiat tarkoituksenmukaisimmalla ja halvimmalla mahdollisella tavalla. Jos edunvalvojaa ei ole määrätty hoitamaan myös henkilöä koskevia asioita, edunvalvoja ei voi veloittaa kulukorvauksia tällaisten asioiden hoitamisesta (esim. kauppakäynnit, lääkärikäynnit, tervehdys- ja virkistyskäynnit). Läheisen rooli on myös aina erotettava edunvalvojan roolista; läheisen roolissa tehdyt toimenpiteet eivät voi edunvalvonnan aikana muuttua maksullisiksi.

Edunvalvoja voi koska tahansa itse luopua edunvalvojan tehtävästään.

Tuomioistuin voi vapauttaa edunvalvojan tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen kykenemättömäksi tai sopimattomaksi. Tällöin kyse on yleensä ollut siitä, että edunvalvoja on laiminlyönyt tilin tai luvan hakemisen, tai edunvalvojan toiminnassa on muutoin ollut vakavia puutteita, virheellisyyksiä tai laiminlyöntejä.  

Kuka tahansa, joka havaitsee epäkohtia edunvalvojan toiminnassa, voi tehdä kantelun ja pyytää holhousviranomaista selvittämään edunvalvojan toimintaa.

Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut päämiehelleen.

Edunvalvojan toimintaan perustuva vahingonkorvausvaatimus vanhentuu kolmen vuoden kuluttua siitä, kun päätöstili on annettu tiedoksi siihen oikeutetulle.