Euroopan komissio valmistelee parhaillaan kunnianhimoista asetusta syvempien Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Ehdotus, joka on nimetty yhteiseksi digitaaliseksi palveluväyläksi (Single Digital Gateway), sisältää toteutuessaan merkittäviä uusia vaatimuksia kaikille EU:n jäsenmaille, joilla pyritään kehittämään rajoja ylittäviä sähköisiä palveluita.
Nimestään huolimatta digitaalinen palveluväylä ei tarkoita vain viranomaisten automaattista teknistä tietojen vaihtoa maiden välillä. Kyse on paljon muustakin.
Ehdotuksen keskeiset tavoitteet ovat:
1. varmistaa, että kaikki EU:n kansalaiset ja yritykset voivat saada keskitetysti tarvitsemansa tiedot (palveluista) käyttäessään oikeutta liikkuvuuteen EU:ssa,
2. varmistaa, että sähköinen asiointi ei ole syrjivää ja
3. velvoittaa jäsenvaltiot luomaan täydet mahdollisuudet siihen, että tärkeimmät ja yleisimmät hallinnolliset asiat voi hoitaa sähköisesti.
Suomi.fi-palvelutietovaranto takaa jo tietojen saamisen ja jakelun
Ensimmäinen tavoite tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisen jäsenmaan tulisi tuottaa yhdenmukaisessa muodossa (Common Public Service Vocabulary Application Profile, CPSV-AP) tiedot ehdotuksen piirissä olevista palveluista muiden EU-maiden kansalaisten käyttöön. Ehdotuksen ajatuksena on komission Sinun Eurooppasi (http://europa.eu) -portaalin kehittäminen sisältämään nuo tiedot ja tarjoamaan EU-kansalaisille mahdollisuuden hakea palveluja koko EU:n alueella.
Suomessa olemme tehneet jo vastaavan kansallisen toteutuksen Suomi.fi-palvelutietovarannon ja Suomi.fi-verkkopalvelun avulla. Palvelutietovaranto noudattaa yhdenmukaista tapaa (CPSV-AP) kuvata palvelu- ja palvelukanavatiedot. Tiedot tarjotaan avoimesti avointen rajapintojen kautta ja julkisen hallinnon toimijoilla on lakisääteinen velvollisuus tuottaa ja ylläpitää tietoja. Olemme varautuneet myös palvelutietojen käännättämiseen tuottamalla Palvelutietovarantoon automaattisen käännöspalvelun ehdotuksen piirissä oleville palvelutiedoille.
Komission ehdotus tarkoittaa sitä, että jatkossa kuntien ja virastojen tiedot ovat automaattisesti myös muiden EU-maiden kansalaisten saatavilla. Useimmissa muissa EU-maissa asetus tulee vaatimaan tietojen manuaalista ylläpitoa Sinun Eurooppasi -portaalissa tai Suomi.fi-palvelutietovarannon kaltaisen perusrekisterin kehittämistä ja käyttöönottoa. Toisaalta Palvelutietovarantomme (tai tuttavallisemmin PTV) on jo avointa lähdekoodia ja vapaasti muidenkin maiden hyödynnettävissä. Eipä siis ihme, että meillä Väestörekisterikeskuksessa on riittänyt PTV:stä kiinnostuneita vierailijoita eri jäsenmaista.
Tunnistuspalvelu mahdollistaa sähköisiin palveluihin tunnistautumisen syrjimättömästi
Toinen tavoite edellyttää sitä, että EU-kansalaiset voivat käyttää ehdotuksen piirissä olevia sähköisiä asiointipalveluja yli jäsenmaiden rajojen. Tämä edellyttää käytännössä kykyä tunnistautua omilla sähköisillä tunnistusvälineillä toisen jäsenmaan sähköisiin palveluihin. Tukena tässä on jo sähköistä tunnistamista koskeva asetus (eIDAS) joka velvoittaa syksyyn 2018 mennessä mahdollistamaan tunnistautumisen toisen jäsenmaan ilmoittamilla tunnistusvälineillä.
Suomi.fi-tunnistusta kehitetään jo parhaillaan eIDAS-vaatimusten mukaisesti. Palvelu tulee tukemaan muiden eIDAS-säätelyn piirissä olevien maiden kansalaisten tunnistautumista maiden ilmoittamilla tunnistusvälineillä syksyllä 2018.
Pelkkä tunnistautuminen ei kuitenkaan täytä varsinaista tavoitetta itse sähköisten asiointipalvelujen käyttämisestä. Tämä velvoite tulisi siten edellyttämään viranomaisilta myös omien sähköisten palvelujensa kehittämistä. Väestörekisterikeskuksessa olemme alustavasti suunnitelleet Suomi.fi-viestien (ja Suomi.fi-verkkopalvelun) jatkokehittämistä, jotta ne tukisivat eIDAS-käyttäjiä. Tämä mahdollistaisi Viestien käyttämisen viranomaisten kanssa asioitaessa, mikäli viranomaisen oma sähköinen asiointipalvelu ei ole vielä eIDAS-kyvykäs.
Kyky tarjota syrjimättömät sähköiset asiointipalvelut koskee myös palveluun liittyvää sähköistä viestintää – sekä vireillepanon aikaista viestintää, että päätösten toimittamista. Näin ollen Viestit-palvelu tulee joka tapauksessa olemaan tärkeässä roolissa, kun asetusta mahdollisesti laitetaan kansallisesti toimeen.
Palveluväylä mahdollistaa automaattisen tietojen vaihdon maiden välillä
Ehdotuksen kolmas tavoite sisältää velvoitteita tuottaa tietyt palvelut sähköisesti kaikissa jäsenmaissa. Palvelujen toteutuksessa tulee huomioida ns. yksi tieto yhteen kertaan -periaate (The Once Only Principle). Käyttäjältä ei saisi kysyä uudelleen enää samoja tietoja, jotka jossakin toisessa EU-maassa on jo käyttäjältä viranomaisen toimesta kysytty.
Käytännössä tämä edellyttää viranomaisten välistä tietojen vaihdon automatisointia. Suomi ja Viro ovat tässä jo edelläkävijöitä, sillä Suomi.fi-palveluväylän ja Viron X-Tee liitettiin yhteen jo helmikuun alussa. Tulevaisuudessa onkin nähtävissä, että vastaavanlainen tarve maiden välisten tietojen vaihdon automatisointiin laajenee muihinkin maihin. Palveluväylän taustalla oleva X-Road-teknologia, jota Suomen ja Viron yhdessä perustama Nordic Insitute for Interoperability Solutions jatkossa kehittää, voisi tuoda tähän merkittävää helpotusta myös muille EU-maille.
Suomella on hyvät valmiudet asetuksen toimeenpanoon
Suomi.fi-palvelujen kehityksessä on ennakoitu digitaalista palveluväylää ja otettu huomioon EU-laajuisten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittyminen. Suomi.fi-palveluja jatkokehitetään parhaillaan (SuoJa-hanke 2018-2019) täyttämään näitä tavoitteita vieläkin paremmin. Suomen tavoitteena on synnyttää edelläkävijänä palveluja, jotka huomioivat laajasti rajat ylittävän sähköisen asioinnin. Hankkeen jatkuvasti päivittyvä kehityksen tiekartta löytyy esuomi.fi-sivustoltamme.
Valtiovarainministeriö on myös valmistelemassa osana saavutettavuusdirektiivin toimeenpanoa uutta lainsäädäntöä digitaalisten palvelujen tarjoamisesta. Laissa mm. esitetään suomalaisille viranomaisille velvollisuutta tarjota omat palvelut aina sähköisenä sekä vastaanottaa ja toimittaa asiakirjat sähköisessä muodossa. Sääntelyn kannalta Suomi on siten jo etujoukoissa esimerkiksi Viron ja Tanskan kanssa digitalisoimassa yhteiskuntaa ja samalla valmistautumassa digitaalisen palveluväylän mahdollisesti tuleviin vaatimuksiin.
Pelkkä Suomi.fi-palvelujen kehittäminen meillä Väestörekisterikeskuksessa ei kuitenkaan riitä. Onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin viranomaiset Suomi.fi-palvelujamme hyödyntävät.
Onhan oma organisaatiosi jo ottanut käyttöön Suomi.fi-palvelutietovarannon ja Viestit-palvelun, kytkenyt omat rajapintapalvelut Suomi.fi-palveluväylään ja huomioinut eIDAS-säätelyn vaatimuksen kehittää omia sähköisiä palveluja? Jos vastaus on kyllä, niin valmiudet täyttää Single Digital Gateway -asetuksen tulevat vaatimukset ovat jo erinomaiset. Jos vastaus on ei, lue lisää palveluistamme ja liity Suomi.fi-palvelujen käyttäjäksi.
Kirjoittaja toimii Suomi.fi-palveluiden jatkokehityshankkeen (SuoJa) hankepäällikkönä.
